Sain jo vuosia sitten kuulla isältäni, että hän teki etukäteen testamentin ja se menee seuraavasti: meitä on 2 sisarusta ja minä saan omakotitalon, toinen sisar saa järvenrantamökin. arvoa näillä on suunnilleen samat, mutta sisareni saa vielä mökin päälle 20% omakotitalosta.
Minä olen meistä se köyhempi, jolla ei ole perhettä eikä töitä. Elelen sairaseläkkeellä. Sisarella on perhe, uudehko auto, hieno omakotitalo ja asiat on hänellä hyvin.
Itse sain vuosia sitten asua vuokralla isäni omakotitalossa, josta silloin sovittiin että maksaisin sen itselleni 10 vuoden vuokra ajalla, mutta mokasin vuokrat ja laittoivat minut etsimään kaupungilta vuokrakämpän.
Onneksi minulla oli säästöjä sen verran, että päätin muuttaa tästä katkerana kauas pois syntymäkaupungistani ja sain ostettua halvalla pientalon, jossa nyt asustelen.
Mieltäni painaa tuo perintö, koska se tuntuu epäreilulta.
Olen ollut koko aikuis ikäni sairaseläkkeellä ja kortit ei ole menneet minun kohdallani tässä elämässä ihan tasan.
ei ole perhettä, eikä varmaan enää tulekaan, eikä tässä enää töihin mennä.
Muistan kun minulle kauan sitten isäni sanoi,että sisar ei tykännyt kun sain isäni omakotitalossa asua vuokralla ja kuten edellä mainitsin, niin tarkoitus oli saada se itselleni, mutta se homma meni puihin.
Nyt kun käyn muutaman kerran vuodessa vierailemassa sukulaisilla, ei minuun sisareni halua pitää edes yhteyksiä, aina on kuulema jotain muuta.
He asuvat isäni lähellä ja kun mökillä ei isäkään enää myöhemmin iän tullessa tarpeeksi täyteen jaksa paikasta huolehtia, niin kukas siellä silloin ilmaiseksi nauttii järven äärellä, no sisareni perheineen tietysti.
tiedän miten tämmöinen menee,.
Katselen itse vierestä kun toiset saa hienon huvilan järvirantoineen ja sinnekään ei matkaa ole kuin pikkusen.
En edes halua perinnöistä koskaan puhua, mutta kun tällaisia testametteja etukäteen tehdään ja sen jälkeen halutaan panna vielä välitkin poikki ( ilmeisesti ettei tulisi riitaa asiasta ) niin kyllä sitä aina välillä miettii, että miksi näin.
Ärsyttää sekin että tuo 20% vielä pitää siihen päälle laittaa.
Kunpa ihmiset ymmärtäisivät että välienpito ja reilu tasapeli on tärkeää.
Itsekin haluaisin olla osakas tuolle huvilalle, jakaa sen tasan.
Tuskin enää koskaan pidän sisareeni mitään välejä, kun minut tällä tavoin jätetään kaiken perheen ulkopuolelle kylmästi. Minulla ei ole koskaan varaa tuollaisiin huviloihin.
Sisareni lapset hemmotellaan sukulaisten toimesta piloille.
Että mitä neuvoja teillä tällaiseen tilanteeseen, kun minusta tämä nyt ei vaan tunnu kivalta ja asiasta en tietenkään helpolla haluaisi puhua, kun en pidä että ihmiset edes suunnittelevat tulevaisuuttaan, ikäänkuin kohta niitä rakkaita läheisiä ei enää ole. siltä tuo kuulostaa, että mietitään vaan arvoa ja samalla pilataan välitkin.
enhän minä muuta tässä mieti, mutta ymmärrätte varmasti miltä tämmöinen tuntuu minun tilanteessa.
Minä olen meistä se köyhempi, jolla ei ole perhettä eikä töitä. Elelen sairaseläkkeellä. Sisarella on perhe, uudehko auto, hieno omakotitalo ja asiat on hänellä hyvin.
Itse sain vuosia sitten asua vuokralla isäni omakotitalossa, josta silloin sovittiin että maksaisin sen itselleni 10 vuoden vuokra ajalla, mutta mokasin vuokrat ja laittoivat minut etsimään kaupungilta vuokrakämpän.
Onneksi minulla oli säästöjä sen verran, että päätin muuttaa tästä katkerana kauas pois syntymäkaupungistani ja sain ostettua halvalla pientalon, jossa nyt asustelen.
Mieltäni painaa tuo perintö, koska se tuntuu epäreilulta.
Olen ollut koko aikuis ikäni sairaseläkkeellä ja kortit ei ole menneet minun kohdallani tässä elämässä ihan tasan.
ei ole perhettä, eikä varmaan enää tulekaan, eikä tässä enää töihin mennä.
Muistan kun minulle kauan sitten isäni sanoi,että sisar ei tykännyt kun sain isäni omakotitalossa asua vuokralla ja kuten edellä mainitsin, niin tarkoitus oli saada se itselleni, mutta se homma meni puihin.
Nyt kun käyn muutaman kerran vuodessa vierailemassa sukulaisilla, ei minuun sisareni halua pitää edes yhteyksiä, aina on kuulema jotain muuta.
He asuvat isäni lähellä ja kun mökillä ei isäkään enää myöhemmin iän tullessa tarpeeksi täyteen jaksa paikasta huolehtia, niin kukas siellä silloin ilmaiseksi nauttii järven äärellä, no sisareni perheineen tietysti.
tiedän miten tämmöinen menee,.
Katselen itse vierestä kun toiset saa hienon huvilan järvirantoineen ja sinnekään ei matkaa ole kuin pikkusen.
En edes halua perinnöistä koskaan puhua, mutta kun tällaisia testametteja etukäteen tehdään ja sen jälkeen halutaan panna vielä välitkin poikki ( ilmeisesti ettei tulisi riitaa asiasta ) niin kyllä sitä aina välillä miettii, että miksi näin.
Ärsyttää sekin että tuo 20% vielä pitää siihen päälle laittaa.
Kunpa ihmiset ymmärtäisivät että välienpito ja reilu tasapeli on tärkeää.
Itsekin haluaisin olla osakas tuolle huvilalle, jakaa sen tasan.
Tuskin enää koskaan pidän sisareeni mitään välejä, kun minut tällä tavoin jätetään kaiken perheen ulkopuolelle kylmästi. Minulla ei ole koskaan varaa tuollaisiin huviloihin.
Sisareni lapset hemmotellaan sukulaisten toimesta piloille.
Että mitä neuvoja teillä tällaiseen tilanteeseen, kun minusta tämä nyt ei vaan tunnu kivalta ja asiasta en tietenkään helpolla haluaisi puhua, kun en pidä että ihmiset edes suunnittelevat tulevaisuuttaan, ikäänkuin kohta niitä rakkaita läheisiä ei enää ole. siltä tuo kuulostaa, että mietitään vaan arvoa ja samalla pilataan välitkin.
enhän minä muuta tässä mieti, mutta ymmärrätte varmasti miltä tämmöinen tuntuu minun tilanteessa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Missä Äitisi perintö on?
Ikävältähän+se+tietysti+tuntuu,+jos+kokee+itseään+kohdellun+sisarustaan+huonommin.+Mutta+perittävä+voi+näinkin+halutessaan+tehdä+-+tiettyyn+rajaan+asti.
Tuossa onkin luvassa mukava loppuelämä, kun riitaisat ja kateelliset sisarukset omistavat yhdessä samaa taloa. Isän kosto maksamattomista vuokrista?
"He asuvat isäni lähellä ja kun mökillä ei isäkään enää myöhemmin iän tullessa tarpeeksi täyteen jaksa paikasta huolehtia, niin kukas siellä silloin ilmaiseksi nauttii järven äärellä, no sisareni perheineen tietysti."
Niitä testamentteja on tapana tehdä varuilta kun ikää alkaa tulla, eikä muullakeinoin enää oikein pääse ohjailemaan perillisiä.
Kysyjää vaivaa ilmeisesti sisarkateus ja kypsymättömyys, joten olisi parempi suunnata ajatukset johonkin rakentavampaan kuin märehtiä mahdollista testamenttia ennenaikaisesti.