painostaasiaa

Minullakin painoa jokunen kilo tullut lisää ja juurikin sinne vatsan seudulle. Harrastan runsaasti liikuntaa jolla saan kunnon hien päälle mm. juoksu ja hikijumpat, uintia ja painotreeniä (isoillakin painoilla). Lisäksi runsaasti hyötyliikuntaa mm. kävelen paljon ja raput menen aina kävellen. Syön kyllä ihan normaalisti ja tällä liikuntamäärällä ruokahalukin hyvä. Vatsa nyt ei jättisuuri kuitenkaan ole mutta muuten suht. urheilulliseen ja lihaksikkaaseen vartalooni nähden vähän tuo vatsan koko kuitennin harmittaa. Ajattelenkin ilmiön johtuvan vaihtareista ja kun en hormonihoitojakaan voi käyttää. Ehkä geenitkin vaikuttaa sillä äidilläkin vaihtari-iässä nimenomaan paino kertyi keskivartalon ja vatsan seudulle.

Ihan sama tarina mulla, puoli kiloa vuodessa on pukannut jo muutaman vuoden. En mässäile ja syön riittävästi proteiinia nälän pitämiseksi ja terveellisesti raasteita ja kasviksia ja kokojyväviljaa. Ja liikun. Pitäisi vain syödä vähemmän kuin ennen, ja vähän kärsiä nälkää, mitään muuta vaihtoehtoa en keksi. Tai pitää viikossa yksi syömätön päivä, kuten yks tuttuni. Mutta kun ei yhtään pysty olemaan nälissään, niin kuin nuorempana. Mulla kertyy tasaisesti joka puolella, ilokseni myös rintoihin, jotka ennen olivat liian pienet. Mies lohduttaa, että en ole niin paljon lihonut kuin naiset yleensä, tuntuu vitsiltä enemmän kuin että lohduttaisi.

Mitatkaa vyötärön ja lantion välinen suhde. Googlettamalla varmaan löytyy turvalliset rajat. Muutenhan painonnousulla ei olisi väliä, mutta diabetes on todellinen uhka. Tosin ei siltä hoikkuuskaan turvaa.

Haitallisen eli sisäelinrasvan pitäisi aika hyvin reagoida liikuntaan. Tosin stressihormonit lisäävät sen eritystä. Monella lienee paineita vaihdevuosi-iässä monistakin syistä, joten stressittömyyteen ei pääse. Ja kai keholle itsessään hormonimyllerrykset ovat riski. Eri hormonitkin vaikuttavat toisiinsa (stressihormonit, insuliinit, jne), joten kuka todella tietää, millainen myllerrys vaihdevuosi-ikäisen naisen kehossa on?

Voit onnistua korjaamaan ruokavaliotasi ihan pienillä liikkeillä. Pienistä puroista ne isotkin virrat koostuvat. Eli mieti yksitellen, mitä voit korjata paremmaksi, ja korjaa. Itselläni kun on tuota verensokeriongelmaa, niin olen parin vuoden aikana näin tehnyt. Hitaat muutokset eivät edes ole iso kärsimys, niihin tottuu mieli ja makuaisti. Esim. kaikki mehut täysmehut mukaan lukien kannattaisi unohtaa. Mieluummin hedelmä kuin mehu (em. sisältää kuitua). Koeta karsia valkoinen jauho ja -sokeri ajan myötä kokonaan pois. Lisää vihanneksia (vaikka pakastesellaisia), jollet muuten syö. Syö entisen kokoisia aterioita, mutta korvaa osa ateriasta vähäenergisemmällä vaihtoehdolla (kuten kasviksilla, salaateilla). Ehkä kaikkein rasvaisimmat tuotteet kannattaa unohtaa, paitsi pähkinät ja avokadot ja vastaavat, joissa rasva on luonnollisessa muodossa.

Vaihdevuodet eivät todellakaan aiheuta lihoamista. Mutta hormonitasapaino muuttuu estrogeenien vähetessä testosteronien suuntaan ja testosteroni "ohjaa" rasvan kertymään vatsan seudulle.

Vaihdevuosien aikana eli vanhetessa energiatarve vähenee. Jos ennen olen tarvinnut 2000 kcal, nyt tarvitsen vain 1800 kcal/vrkssa. Siinä onkin tekemistä, kun ruokahalut ja -tavat ovat samat, pitäisi vain osata vähentää syömistä jokaiselta aterialta vähän.
Ei minulla erityisesti vyötäröön kerry, en sitä mittaile, näenhän vaa´asta, että paino nousee.

Painoa hiipii ja asettuu juuri vatsan tienoille. Kolesteroli on kohonnut, sokeri ei eikä verenpainekaan. Ennen vaihtareita sain joskus jonkin kilon pois, mutta nyt en sitten millään. Laitan kai sitten toivoni siihen, että vanhana muijana ruokahalu vähenee ja laihdun. Muttei niin käynyt äidillenikään.
Kohtu on poistettu ja syön Progynovaa. Vaihtarit eivät muuten vaivaa. Jääkaappi vaan on turhan lähellä kaiket päivät. Uimassa käyn ja kävelen talvisin kauppaan ja takaisin. Nyt pääsee pyörällä ja liikunta vähenee.