Toyotan kehittämiä tuotantoprosesseja hyödynnetään laajalti autonvalmistajien keskuudessa. Toyotalla näiden kahden toiseksi viimeisestä kappaleesta ilmenevän käsitteen hyödyntäminen on mahdollistanut kuluttajien laatu- ja tyytyväisvaatimuksia täyttävien autojen tehokkaan ja nopean valmistuksen:
Toyota aloitti maailmanvalloituksen 1950-luvulla. Ensimmäiset Crownit laivattiin Yhdysvaltoihin vuonna 1957. Eurooppaan Japanin suurin automerkki rantautui Tanskan kautta 1963. Suomessa Toyotan maahantuonti aloitettiin 1964 Korpivaara Oy:n toimesta ja vuodesta 1995 lähtien maahantuonnista on vastannut Toyotan oma maahantuojaorganisaatio Toyota Auto Finland Oy.
Toyotan nykyisen kaltaista menestystä pidetään pitkälti TPS-tuotantojärjestelmän ansiona. Toyota Production System -tuotantojärjestelmän juuret löytyvät 1950-luvun alusta ja se nojaa kahteen ”Just in Time” ja ”Jidoka” -peruskäsitykseen.
Ensimmäinen tarkoittaa sitä, että tuotteita ei valmisteta varastoon, vaan koko prosessia johdetaan tarkasti asiakaskysynnän ohjaamana. Jidoka tarkoittaa tuotannon välitöntä keskeyttämistä häiriötilanteissa. Automaattisten keskeytysten avulla pystytään minimoimaan viallisten tuotteiden syntyminen ja virheisiin välittömästi reagoimalla myös itse tuotantoprosessi kehittyy.
Toyotalla näiden kahden käsitteen hyödyntäminen on mahdollistanut kuluttajien laatu- ja tyytyväisvaatimuksia täyttävien autojen tehokkaan ja nopean valmistuksen. Toyotan kehittämiä tuotantoprosesseja hyödynnetään laajalti autonvalmistajien keskuudessa.
Toyota aloitti maailmanvalloituksen 1950-luvulla. Ensimmäiset Crownit laivattiin Yhdysvaltoihin vuonna 1957. Eurooppaan Japanin suurin automerkki rantautui Tanskan kautta 1963. Suomessa Toyotan maahantuonti aloitettiin 1964 Korpivaara Oy:n toimesta ja vuodesta 1995 lähtien maahantuonnista on vastannut Toyotan oma maahantuojaorganisaatio Toyota Auto Finland Oy.
Toyotan nykyisen kaltaista menestystä pidetään pitkälti TPS-tuotantojärjestelmän ansiona. Toyota Production System -tuotantojärjestelmän juuret löytyvät 1950-luvun alusta ja se nojaa kahteen ”Just in Time” ja ”Jidoka” -peruskäsitykseen.
Ensimmäinen tarkoittaa sitä, että tuotteita ei valmisteta varastoon, vaan koko prosessia johdetaan tarkasti asiakaskysynnän ohjaamana. Jidoka tarkoittaa tuotannon välitöntä keskeyttämistä häiriötilanteissa. Automaattisten keskeytysten avulla pystytään minimoimaan viallisten tuotteiden syntyminen ja virheisiin välittömästi reagoimalla myös itse tuotantoprosessi kehittyy.
Toyotalla näiden kahden käsitteen hyödyntäminen on mahdollistanut kuluttajien laatu- ja tyytyväisvaatimuksia täyttävien autojen tehokkaan ja nopean valmistuksen. Toyotan kehittämiä tuotantoprosesseja hyödynnetään laajalti autonvalmistajien keskuudessa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tänään töistä kotiin ajaessa oli jälleen yksi edelläkävijä tien päällä, oli saanut kerättyä jo melkoisen jonon taakseen.
Luulisi Tojolla uskaltavan sentään talvirajoitusten mukaista nopeutta ajaa, mutta luulo taitaa olla väärä; taas mentiin 10 km/h alle rajoituksen nopeuden.
trollipoju ei muuten koskaan ole ollut töissä. Kuinka olisi ehtinytkään kun trollaa palstalla keskimäärin 18 h/vrk, ja keskeytyksittä jo yli 10 vuoden ajan. Tähän ei mieleltään terve pysty.
No Bemareissa ja muissa Saksanseisojissa ei toimi vilkut eikä niitä ilmeisesti koske mitkään liikennesäänöt ja niiden on pakko päästä aina jonon ensimmäisiksi vaikka väkisin yhtään sen nopeammin eivät perille pääse sillä konstilla!
Se on tosi, että Tojo on edelläkävijä autotekniikassa. Senhän osoittaa esimerkiksi jo Tojon turvatyynytkin.
Sairasta vihjailua, jolla annetaan ymmärtää asioita joita ei ole olemassakaan.
Joo.. JOT (JIT) ajattelu on 1980-lukua, toki edelleen toimiva. Totta asiassa on se, että Tojota oli ensimmäisiä jotka ideologian otti käyttöön. Tällä taas ei ole mitään tekemistä laadun kanssa. Tuotantokustannukset on JOTin tavoite. Jidoka käsiteenä on toki laatutermi, mutta sama periaate oli käytössä jo 1940 amerikassa. Laatuongelman takia prosessi keskeytetään. Aivan normaalia toimintaa. Kumpikaan mainitsemasi hieno termi ei tee Tojotasta parempaa, vaikka niin kuvittelet. Olisit muuten voinut mainita LEANin jossa Tojota on edelläkävijä? Aivan, ei löytynyt juuri siitä artikkelista josta pääkohdat kopioitiin.... Kopioitiin kuten idässä on tapana.
Ergonomiassa Tojo kuitenkin on jäljessä. Edes Isossa maasturissa ei ole kunnollisia ratin säätöjä. Sopii hyvin pikkuihmisille.
Myöskin voiman tuotossa Tojo on jälkijunassa. Mazdakin saa vapareista ihan toisenlaisia voimalukemia kuin Tojo. Edes sähköavusteinen bensakone ei Tojon tekemän tuota voimaa.
Mutta joo, tuotantoprosesseissa Tojo on ollut se mitä muut ovat kopioineet.
Toyota on maailman paras tekemään keskinkertaisia autoja. Tosin joissain tapauksissa Toyota on katsonut että joku muu osaa tehdä asiat paremmin kuin Toyota ja silloin Toyota ostaa autot Subarulta, Citikalta tai BMWltä. Tai Tsekkitehtaalta jolla ei ole edes nimeä.
Keulalle laitetaan Tojon lätkä, mutta oikeasti Tojon laadun takaa aivan toinen valmistaja.
"Toyota ostaa autot Subarulta, Citikalta tai BMWltä."
Älä valehtele.