Hurmaava huhtikuu

Voi ihanaa sini-sirkku,olet palannut ja vaikka onkin aprillipäivä,en tunne itseäni aprillatuksi?
Me mummelitkin aloitamme sirkutuksen,jollemme nyt mitään soidinmenoja aloitakkaan,eikä pesänrakennusta tietty,kun emme enää ole lisääntymiskykyisiä,mutta aina kevyempään vaatetukseen siirtyminen tuottaa helpotusta.
Minäkin jätin eilen toiset villahousut pois?

Sain eilen taas remppavaihteen päälle ja asuntovaunuun tein pöytätason,poistetun jääkaapin tilalle.
Toi vaunu on mun kesämökki,jonne kävelen 30m ja siinä se on mun mielikuvitusmaailma ja mökkeily alkaa?
Rantasaunaa lämmitän ja kuvittelen mökkeileväni?
Toi rikas mielikuvitus on köyhän pelastus ajattelee Ama

Kirjoitimme vuosia sitten palstalla huhtikuusta T.S Eliotin runon pohjalta, jonka mukaan huhtikuu on kuukausista julmin. Talvi on peitellyt kasvien juuret lumen suojiin , pimeään armeliaaseen lepoon, uinuva elämä odottaa lämpöä ja valoa virotakseen taas. Huhtikuu on kuitenkin oikukas , takatalvi saattaa yllättää ja kasvuun lähtenyt vaurioitua. Tämän voi nähdä ihmiselämän , varsinkin nuoren mielen haavoittuvuutena.
Monelle maennukseen taipuvalla varhaiskevät on vaikeaa aikaa, kirkas valo näyttää armottoasti kaiken, mikä on vajavaista, sameaa, väsynyttä.

Itse tervehdin ilolla huhtikuuta, varsinkin palaavia lintuja. Metsässä tuoksuvat pälvet, ensimmäiset leskenlehdet ja sinivuokot, puutarhan pontevat mullasta puskijat, jokainen kevään merkki on merkkitapaus. Ihmeesti nämä puutarhani kasvit kestävät pakkasen ja suojakelin vaihtelua, ainoastaan sellaiset ikivihreät kasvit, joitten ovat juuret ovat vielä jäässä, voivat vioittua, kun kevätaurinko alkaa haihduttaa lehtien kautta kosteutta. Rhodojani kastelen lämpimällä vedellä, arat havukasvit suojataan kankailla kevätpaahteelta.

Kevätaurinko paljastaa ikkunoiden likaisuuden, se on harmillista. Oma olemuskin tuntuu kaipaavan päivitystä keväisin. Ennen rouvat ostuivat ainakin uuden vallattoman keväthatun, minun pitääkin tilata aika kampaajalle, kun myssyjä ei enää tarvita. Amalla on rakennusprojekti, ihanan huvimajan oletkin keksinyt...voin sieluni silmin nähdä. Pihan siivous on alkanut meilläkin, sulaneista ja kuivahtaneista kohdista alan rapsuttelun.
Hauskaa aprillipäivää !

Tuosta kasvuston lumen alla selviämisestä muistuu mieleen karhukainen, pieni uskomaton selviäjä. Se selviytyy yli 200° kylmyydestä, kiehumispisteestä ja sätelystä !
Siinäpä elämää kannatteleva otus, josta Tiedelehti ja juuri mennyt luonto-ohjelmakin tv:ssä kertoi.

Tutkijat säilyttivät sitä pakasteessa 30 v, herätti sen ja se lisääntyi normaalisti jälleen!

http://tieku.fi/elaimet/karhukainen-pakastettu-karhukainen-herasi-henkiin-30-vuoden-jalkeen

Karhukainen eli tardigrade elää myös mm. avaruudessa ja pystyy lisääntymään avaruusraketin ulkopinnalla lennon aikana. Se pystyy myös heräämään kuolleista, ts sammuttamaan elintoimintonsa ja aineenvaihduntansa vaikka vuosikymmeniksi. Sen elintoiminnot poikkeavat kaikista muista eliöistä siinä määrin, että voi ihan perustellusti kysyä, onko se ihan Maapallolta peräisin vai tullut jostain esim komeetan pinnalla. Käytännössä mitkään olosuhteet kn eivät tapa sitä. Talvea se tuskin edes huomaa. Siitä on esim Wikipediassakin, kuvan kera. Karhukaisia on joka paikassa, kaikilla on kotonaan noin miljoona ja iholla taapertaa tuhansia, halusimme tai emme

Muistatteko Yrjö Karilaan toimittaman paksun yleistietokirjan nimeltä Pikku jättiläinen ? Se on yksi kirjahyllyni aarteista, sain sen 10-vuotislahjaksi ja käytän vieläkin tuota 1598-sivuista nahkaselkäistä kulunutta opusta. On hienoa, että Suomessa on säilynyt käytössä omaperäiset, kansanomaiset vuoden kiertoon ja maataloustöihin liittyvät kuukausien nimet. Virossakin on nykyisin kansainväliset nimet käytössä. Alunperin meillä olikin 13 kuukautta. Tällaista tietoa Pikku jättiläisestä löytyy:

1. ensimmäinen sydänkuu; 2. toinen sydänkuu; 3. vaahto-, hanki- tai kolmas sydänkuu; 4. huhti-, hanki-, vaahtokuu tai veikuna; 5. touko-, sulama-, mahla-, tai kyntökuu; 6. kesäkuu; 7. heinäkuu: 8. mätäkuu; 9. elokuu; 10. syyskuu; 11. lokakuu tai likakuu; 12. routakuu; 13. joulukuu.

Vaahtokuu on vaikein. Vaahtokuu varikset tuopi. Tällaisia sanontoja on kansan suussa säilynyt.

Uppo-Nallen loru :
Jos olet syntynyt huhtikuussa,
saat nurkkaan heittää rukkaset.
Syntymäpäiväsi kunniaksi
tuon kevään ensi kukkaset.
Lumen alta reunasta pellon
poimin sinulle lumikellon.

Meille kaskiviljelyn, kalastuksen ja ansastuksen kasvattama kansa, on vielä tavoiltaan lähellä luontoa.

Oma Kalevalainen mytologiamme kertoo muinaisuskon taitteesta, jolloin Kiesus ja Maaria Emonen liittyi maailmankuvaamme. Vaka vanha Väinämöinen lähti veneellään pois, mutta huuteli tulevansa vielä takaisin: "vielä mua tarvitahan"

Huhtikuussa on monia maatalouteen liittyviä perinteitä luettu muinaisista sauvakalentereista, päästettiin karja metsiin, ja taloissa huudettiin "ikkunat auki, kevät sisälle!" Niin nykyäänkin, ikkunat pestään verhot vaihdetaan vaaleiksi, kevättuulen liuhutella.

Jos karja siirtyi ulos, siirtyi myös ihmiset pihoilleen siivoamaan talven jälkiä. Istumapaikkoja syreenipensaiden varjoon kannettiin, jos ei pysyvä penkistö pöytineen ollut valmiina.
Samoin nykyäänkin, ainakin terasseille ja parvekkeilleen riennetään viihtyisiä keitaita rakentelemaan, taimia kasvatetaan innolla, salaateista yrttiviljelmiin, kesän kukkaloistoa varten.

Voiko muuta sanoa kuin hurmaava huhtikuu?

Aamupäiväkävelyllä tuntui kostean mullan keväinen tuoksu, lämpenevältä mereltä tuleva sumu käärii tienoon pehmeään utuun. Merenlahden rannimmainen osa on vielä jäässä, jään reunalla laulujoutsenet levähtivät, niiden kantavia omaperäisiä ääniä kuului myös sulasta vedestä. Täällä näkee myös pelloilla valtavia laulujoutsenparvia, hanhia ja kurkiakin tähän aikaan aterioimassa ja lepäämässä matkalla pohjoismmas. Ensi viikoksi on luvassa lämpenevää, paikoin sisämaahan jopa 15.

Katsoin myös laulujen "huhtikuukaupungin" Coimbran lämpötiloja, yli 20 astetta ja aurinkoa ! Monasti olen ajatellut Portugalin huhtikuun soidessa, että pitäisi päästä se omin aistein kokemaan, mutta taitaa jäädä . Coimbra on ollut pääkaupunkinakin, sen arkkitehtuurissa näkyy kuninkaallinen leima. Huhtikuussa on Portugalin demokratiaan johtaneen neilikkavallankumouksen vuosipäivä. Silloin punaiset neilikat työnnettiin kiväärien piippuihin.

https://www.youtube.com/watch?v=8WBEhWQAgxg

Ei voi tosiaan muuta sanoa, kuin hurmaava huhtikuu ! Silmujen paisuminen on elähdyttävä , mikä elinvoima pienissä uinumasta heränneissä silmuissa . Kunpa kevään silmuinen, nuppuinen, hiirenkorvainen ja versova vaihe kestäisi kauan !

Luonto on viestittänyt
aikaisesta keväästä muuttolinnuille.
Olin Sipoonlahdella lähellä moottoritietä kun aloin humun seasta kuulemaan outo ääntelyä, taivaalla oli valtavan suuri lintuaura, selvää en paljainsilmin saanut mitä lajia ne oli.
Arvelin että kaksi mahdollisuutta joutsenia tai kurkia, jä ääntelykin oli sen verran sekoitusta autojen ääneen etten saanut siitäkään varmistusta.
Aurassa lensi noin 50 -60 lintua ja olivat isoja. Tuli niin valtavan hyvämieli tuosta näkemästäni, piti kunnon 'muuttokahvit' keittää ja yrittää vielä miettiä kurkia vai joutsenia, sama se muutto on alkanut.

Osallistujien omakohtainen viehättävä eläytyminen lisää tämän aiheen antamaa iloa. On näyttöä sekä tiedoista että taidoista!
Toivoisi näitä aloituksia useammin, ne kun tuovat iloa ja hyvää mieltä. Päinvastaista on saanut kyllä runsaasti lukea.Hyvästä kirjallisesta osaamisesta kiitos kaikille kirjoittajille.

Keväinen päivä on ollut, vaikka ei nyt aurinkoa näkynytkään, niin se suloinen kevään tuoksu sai mieleni niin iloiseksi, kun puutarhassa kuivimpia paikkoja haravoin.

Omeapuissa rupeaa silmut suurenemaan, samoin varhaisemmassa mustaviinimarja lajikkeessa, toinen myöhäisempi ei vielä näytä oikein heränneen.

Eilen oli joaika hämärää, kun olin iltalenkillä, silloin hämmästyin kun taivaalta kuului joutsenten ääntä, kluuk, klaak, pohjoinen oli suuntana.
Ne nähtävästi osaavat suunnistaa pimeässäkin!

Aina tämä kevään ihme on yhtä innostavaa ja mieltä virkistävää!

Katselin suomenmestaruushiihtoja tv:stä. Täysi talvi näkyi Kontiolahdella vielä olevan.
Minä kun ikkunasta ulos katsoin en nähnyt lumen hiventäkään. Niin näyttää huhtikuu hurmaavuuttaan eri kasvoin eri puolella armasta isänmaatamme. Mutta joka paikkaan se kevät tulee vaikkakin hieman eri aikataululla.
Kun mittari näytti jo kymmentä astetta kutsui se ulos kävelemään. Niin se näkyi muihinkin vaikuttaneen, paljon oli väkeä liikkeellä.
Kävelytien varrella sinivuokot olivat nostaneet kasvustonsa maata peittävien lehtien yläpuolelle ja näin pari kukkaakin.
Mustarastas piti reviirikonserttiaan siinä illansuussa. Tähän asti kun ovat vain talitintit laulelleet niin oli upeaa tuo mustarastaan laulu.
Tunnen lopullisesti heränneeni talvihorroksesta ja jonkinlaista elämänvirtaa kevään tulosta tunnen saaneeni.
Neeasan viestin viimeiseen lauseeseen yhdyn täysin, noin se on.

Palokärki vai tikka?
Olen kuullut tuota rummutusta viime viikolla mutta en ole nähnyt rummuttajaa?
Pitkää sarjaa 'vetää' tiheään tahtiin, joka kevät se antaa itsestään elonmerkkejä ja keväton sen aikaa, taas heräsi edellisetkin rummutukset mieleen.
Minulla on pieni mielikuva että olisi palokärki varma en silti ole.
Tämä on taas yksi niistä kevään ihmeistä ja luonnon ilakoinnista talven ohitukseen.
Tuo nakutus kuuluu sisälle vaikka on ääntäeristävät ikkunat, siis jossain aika lähellä keväästä innostunut esittäytyy. En siis ole yksin!
Pitäisikö opetella joku äänimerkki jolla voisi ilmaista vaikka oman kevään innostuksen ja huomioinnin ympäristölle?

Juu, sehän sopii,,,,vedät kyynerpäät vyötärön sivuilla vartaloa myöten, ja heiluta ranteitasi olkapäillä kuin linnunsiivillä.
Voit laulaa vielä,,, tipi tii tipitipitipi tii,,,,,

Ei ole musiikkikaan pahasta mukavaan ketjuun, olkaa hyvä!
https://www.youtube.com/watch?v=YTigmdXqn2s

Voisivat naapurit heitellä ryynejä ja siemeniä, tuossa rinteessä voisi olla pakko pistää näytösluontoiset kevät-tipu-tanssit.
Vantaalla näin joutsen pariskunnan lepäilemässä, kaipa ne hakee viimekesäistä paikkaansa.
Puku oli kyllä ryvettynyt oli höyhenet likaisen ruskeat Suomessa puhtaat vedet ja ilma saavat taas pukunsa hohtavaksi, on se niin upea lintu oikea katseen vangitsija.

Voi kuinka kivoja parvekeieoita oli vanhassa Kotiliesi lehdessä odotustilassa. Aivan ihania harmaita lautoja, joista oli kyhätty kukkapenkkejä ja seinähyllyjä.
Nyt oon ihan täpinöissäni saada Sipoosta puimaladon alta lautatarvikkeita, just harmaita sään syömiä siellä maatuu 😄 ))))

Pitää lähteä ex-miestä moikkaamaan, mutta ensteks nyt pankkiin Tapiolaan, moikka

Ihana aloitus sinulta sini-sirkku ja kun lueskelin ketjua, niin vielä iloisemmaksi tulin noista lintujen äänistä, joita toisetkin arvaili.

Tänään kuulin tuon "kyyh kyyh kymmenen munaa, vaihdoin ne kahteen kananmunaan", mutta onko kyyhky ja pulu eri lintu? Ristisanassa oli Pyy ja ounastelin, että on peltokana, mutta olikin kanalintu!?

Minä en erota joutsenten ja kurkien ääniä, mutta ääniä olen kuullut jo paljon ja oletan, että molemmat yksilöt ovat jo saapuneet, ainakin tänne Hämeeseen.

Onneksi olen jo lapsuudesta saakka tottunut kuulemaan lintujen ääniä heti muuton alkaessa, koska nykyisin suojeltu tilamme on siihen otollinen aikaisin sulaneen virran vuoksi ja suojelee myös saimaannorppia. Usein nähtiin lapsuudessa norppia onki paikoilla ja ei ne pelänneet ihmisiä, päinvastoin.

Tänä aamuna sain katsoa luonnon omaa juhlavaa teatteriesitystä,kun parikymmentä kurkea laskautui jäälle lähelle saunarantaani.
Olin aivan mykistynyt ja voi harmi,kännykkäni,jolla olisin voinut kuvata,olikin tietty jäänyt keittiön pöydälle.
Ampaisin,kuin Anttila kevät huumassaan hakemaan kännyäni ja ajattelin ikuistavani tämän luonnon harvinaislaatuisen tapahtuman?
Toisin kävi,palattuani kännyköineni,nämä uljaat linnut avasivat ne mahtavat siipensä ja nousivat lentoon.
Sain kuvatuksi ainoastaan soutuvenheeni,joka odottaa pakkasaamuja,että voin hilata sen tonne virransuuhun ja voin avata kalastuskauteni verkotuksella.

Kyllä se toi kevät,jos se keventää vaatetusta,niin kyllä se keventää mielialaakin Amalla

Kevään iloa koin kotiin tullessani, katsellessani keväisiä lahdelmia ja meren kimallusta, vaan uutisia kuunnellessa valtasi hämmennys mielen.

Mikä saa fanaatikot ajamaan ihmismassaan tappamismielessä? Niin raakaa ihmisten murskaamista isoilla ajoneuvoilla ei voi kuvitella edes!

Yhtä päätä saa kuulla hirmuisista teoista siviiliväestöä vastaan? mitä he ovat tehneet muka,...sairaaksi on mennyt.