Seppä EI halua kouluihin satsattavan ( ei tänne kukaan halua opiskelemaan). EI ratayhteyksien parantamista (Ei tänne kukaan halua tulla). EI teollisuusalueitten kaavoitusta ( Ei tänne kukaan halua tulla). EI asuinalueitten kaavoitusta ( Ei tänne kukaan halua tulla).
Tällaista kuultiin vaalipanelissa ja on saatu lukea lehdistä. Lisäksi Seppä haluaa liittää Heinolan Lahteen.
Minäkin sanon EI: EI Sepälle!
Tällaista kuultiin vaalipanelissa ja on saatu lukea lehdistä. Lisäksi Seppä haluaa liittää Heinolan Lahteen.
Minäkin sanon EI: EI Sepälle!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Minä äänestän Seppää, koska hän ei ole tuhlaamassa kuntalaisten väheneviä euroja epärealistisiin hankkeisiin!
Ei valtio tule investoimaan Heinolan junarataan ja esimerkiksi tontteja Heinolassa on pilvinpimein, mutta niille ei ole ostajia.
Mielestäni on nimenomaan oikein, että huolehditaan olemassa olevasta kaupungista eikä hassata rahaa epäonnistuviksi tuomituihin hankkeisiin.
Seppä osaa varsin hyvin laskea, mitä käsillä oleva investointisuma tarkoittaa kaupungin taloudelle ja mitä tapahtuu verotuksellemme kun asukasluku laskee, minäkin osaan sen laskea. Tässä tilanteessa rahaa ei pitäisi hassata, tai kaupungin kilpailukyky romuttuu lopullisesti tulevien veronkorotusten seurauksena.
Niin. Jätetään kaikki edistys tekemättä niin ollaan sitten valmiita liittymään Lahteen. Siinä Sepän ykköstavoite.
Seppä vastaa nimimerkillä Sepälle.
Ihan sama.
Mutta tämä on turhaa jorinaa täällä, jos joku ei halua laskea tai lukea tilastoja, se on oma häpeä.
Mikä on kaupunkimme tilanne... aika huolestuttava, asukasmäärä laskee, joka siis vaikuttaa verotuloihin. Keskusta tyhjenee myymälöistä, eikö.
Rakennetaan sutta ja sekundaa... uimahalli, Hopeasilta, niistä voi lukea jokainen lisää.
Lehti uutisoi joku aika sitten miten paljon on tyhjiä tiloja, esim. entiset verotoimiston tilat jne.
Minusta on, kauniisti sanottuna, epäasiallista lietsoa täällä EI ääntä jollekin.
Jokainen voi lähteä ehdokkaaksi. ( no tietty tarvitsee tietyt normit täyttää)
Jokaisella on yksi ääni, ja vapaus äänestää ketä haluaa!
Onnea jokaiselle joa ehdokkaaksi on ähtenyt, ihan jokaiselle.!
Mikä edistys?
Mitä edistystä ollaan tekemässä?
Heinolan suurin riski on valtava velkaantuminen ja ainoastaan järkevä taloudenpito turvaa itsenäisyytemme. Velkamäärä uhkaa nousta yli 100 miljoonaan euroon, joten tilanne ei näytä hyvältä :(
Mieluummin äänestän Seppää kuin ehdokasta, joka lupailee liikoja. Vaalien allahan realismi loistaa monella ehdokkaalla poissaolollaan..
Seppä ehdottomasti valtuustoon.
Nykyinen valtuusto on tuhonnut kaikki mahdollisuudet, että heinola pysyy itsenäisenä.
Nyt tarvitään nimenomaan yhteistyötä ja Heinolan nykyisen tilanteen kohentamista.
Heinola alkaa ohta täyttää kriisikunnan kriteerit. Tilinpäätös on ollut jo kauan negatiivinen ja nykyisellä menolla ollaan kovaa vauhtia liittymässä Lahteen.
Edes jokin mahdollisuus säilyttää palvelut Heinolassa on tehdä yhteistyötä ja tasapainottaa talous ettei valtio ryhdy toimenpiteisiin.
Nyt on jo menetetty itsenäinen terveydenhuolto huonolla politiikalla ja kiitos paljolti mm. Kirsi Timosen toimenpiteille ja hänen oman edun tavoitteluilleen.
Siis Timonenhan aikoinaan koosti kuuluisan piväkirjan vaikkei tiennyt asiasta mitään ja sittenmmin äänesti kaupunginjohtajan erottamisen puolesta ja sai itselleen palkioksi hallituspaikan.
Matti Seppä ehdottomasti valtuustoon !
Onko vikaa päässä vai missä? Seppä nimenomaan ei halua itsenäistä Heinolaa vaan liittyä Lahteen.
Seppä on yksi harvoista, joka ymmärtää paljon kuntataloudesta.
Realismi ei ole poliittisesti yhtä seksikästä kuin pilvilinnojen maalailu, mutta realismi on rehellistä,eikä sillä johdeta äänestäjiä harhaan.
Voidaan parin vuoden päästä todeta, että Seppä on ollut aivan oikeassa ollessaan realisti esim. Heinolan kasvunäkymistä.
Osa vaaliehdokkaista jaksaa jankuttaa tietämättömyyttään kasvusta, jota ei yhdenkään ennusteen mukaan ole tulossa, eikä ole tullut viimeiseen kymmeneen vuoteen! Vain muutama ehdokas myöntää äänestäjille tosiasiat rehellisesti, turha ketään on totuuden puhumisesta haukkua.
Seppä on järkevä ja realistinen. Jokainen, joka on lukenut tarkastuslautakunnan tarkastuskertomukset ja vuosien 2017 - 2020 talouskertomuksen, ymmärtää miksi Seppä on oikeassa. Jos vielä on tutustunut lakiesitykseen maakuntahallintouudistuksesta ja sote-palvelujen siirtymisestä hykyyn eli hyvinvointi-kuntayhtymään, ymmärtää sen, miksi yhteistyötä perustetun hykyn kanssa pitäisi tehdä. Olisi jo pitänyt tehdä. Heinola on Lahden kehyskunta ja yhteistyö Lahden kanssa (esim. Lahti region ym.) pitää nähdä mahdollisuutena. Kehyskunnat ovat Suomessa menestyneet yhteistyön ansiosta, toisin kuin Heinola, jossa yhteistyötä ei ole osattu tai haluttu tehdä.
Peruskoulupalvelut ovat lakisääteisiä. Heinolan on rakennettava homekoulujen tilalle uudet koulut - tahtoipa tai ei. Parakkikoulut tulevat kalliiksi, kun vuokrat ovat yli 2 miljoonaa vuodessa, eivätkä ne houkuttele lapsiperheitä Heinolaan - päinvastoin lapsiperheet muuttavat muualle muun muassa parakkikoulujen takia.
Heinola on myynyt energialaitoksensa eikä voi kilpailla uusista asukkaista tai yrityksistä edullisella energialla. Kun kouluinvestoinnit ja nykyinen velka ovat yhteensä yli sata miljoonaa ja energialaitoksesta saatujen sijoitusten arvo on noin 80 miljoonaa, ei Heinola veloistaan selviäisi edes energialaitoksesta saaduista sijoituksista luopumalla. Lisäksi tiedetään, että Heinolan huoltosuhde heikkenee, kun työllisiä on tulevaisuudessa ei-työllisiä vähemmän. Heinola kaavoittaa Heikkimäkeen kalliisti (5-7 miljoonalla) teollisuustontteja, joihin ei ole tullut yhtään varausta. Kannattaisiko teollisuustonttien kaavoituksessa tehdä yhteistyötä Lahden kanssa?
Kaavoitus ja maankäyttö voivat olla seutukuntien vahvuuksia - osaavasti hoidettuna. Seppä on siinä asiantuntija ja kun Heinolan pätevä kaavoituspäällikkö muutti hyvin pian takaisin entiseen työpaikkaansa, Heinolassa tarvitaan kaavoituksen ja maankäytön asiantuntemusta paitsi virkamiestasolla myös luottamushenkilöiden osalta. Siinä yksi syy, miksi äänestämme Seppää Heinolan valtuustoon.
Minä jo kävin äänestämässä ennakkoon Seppää. Käykää muutkin, että saadaan todella muutos aikaan. Tämä neljävuotiskausi, jonka Hilden sai aikaan, on ollut karmeaa seurattavaa. Neljä vuotta sitten tavoitteena oli ylittää 20000 asukasluku. Nyt kuitenkin hädin tuskin ytlitetään 19000. Työttömyys on vain kasvanut, vaikka kaupunkiin on palkattu työvoimahallintoon johtaja ja päällikkö ja heille useat alaiset. Sen lisäksi palkattiin kiitosvirkoihin useita henkilöitä. Siis neljän vuoden aikana lisääntyivät vain kaupungin työntekijämäärä. Heidän palkkaushan otetaan meidän veroeuroista eivätkä näinollen tuota omalla työpanoksella euroakaan kaupungin kassaan.
Voisiko Seppä tai joku asioita paremmin tunteva avata heinolan vuoden 2017 talousarvion käyttösuunnitelman menopuolta. Mistä moiset menot?
Kaupunginvaltuusto 14.11.2016:
110 Yleishallinto yhteensä
- menot Ta 2017: -5.614.670
Sitova tavoite: asiakkaan hyvä palvelukokemus ja resurssiviisaus ohjaavat uusien toimintatapojen juurruttamista. Organisaatiouudistuksen loppuun vienti ja sen mukainen henkilöstömitoitus toteutaan vuoden 2017 aikana.
Kaupunginhallitus 16.1.2017:
1100 Luottamushenkilöhallinto
- menot Ta 2017: -267.850, KS 2017: -293.850
Sitova osatavoite: Uusi luottamushenkilöhallinto sitoutuu kuntastrategian tavoitteisiin ja strategia ohjaa talousarvion 2018 laadintaa.
Vastuuhenkilönä e.m. hallinto- ja kehitysjohtaja.
1111 Kginjohtaja ja sis. tarkastus
- menot Ta 2017: -277.820, KS 2017: -277.820
Sitova osatavoite: Talouden johtamiskäytänteiden parantamiseksi suunnitellaan ja käyttöönotetaan talouden vuosikello, jonka avulla talousprosesseja ohjataan organisaatiotasoisesti maaliskuun loppuun mennessä.
Vastuuhenkilönä kaupunginjohtaja.
1300 Hallinto ja lakiasiat
- menot Ta 2017: -715.770, KS 2017: -733.940
Vastuuhenkilönä hallinto- ja kehitysjohtaja
Sitovat osatavoitteet: Yhteisten palveluiden uudet toimintatavat suunnitellaan maaliskuun loppuun mennessä ja otetaan käyttöön kesäkuussa strategiaohjelmia toteuttaen koko konsernihallinnossa. Tulevaisuuden henkilöstömitoitus suunnitellaan ottaen huomioon mahdollisen sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset.
Uusi viestintästrategia valmistuu kevään 2017 aikana (painopisteet: työyhteisöviestintä, päätösviestintä, asiakaslähtöisempi palveluviestintä)
1306 Asianhallintapalvelut
- menot Ta 2017: -281.180, KS 2017: -232.680
Vastuuhenkilönä asianhallintapäällikkö.
Sitova osatavoite: Sähköinen tiedonohjausjärjestelmä otetaan hallinto- ja henkilöstöasioiden tehtäväluokkien prosesseissa käyttöön ja tiedonhallinta ja arkistointi kehittyvät kohti sähköisiä toimintapoja.
1310 Talouspalvelut ja verohallinto
- menot Ta 2017: -945.650, KS 2017: -945.650
Vastuuhenkilönä kaupunginkamreeri
Sitovat osatavoitteet: Uuden organisaation mukainen talousarviorakenne valmistuu toukokuun loppuun mennessä ja otetaan käyttöön vuoden 2018 talousarvion valmistelussa. Talouspalveluiden uudet ratkaisut vuodesta 2019 lukien suunnitellaan osana yhteisiä palveluita ennen syksyn talousarviokäsittelyä.
1320 Henkilöstöpalvelut
- menot Ta 2017: -1.897.410
Vastuuhenkilö: henkilöstöjohtaja
Sitovat osatavoitteet: Henkilöstöpalvelut ohjaa uuden organisaation ja tulevan sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstömitoitusta koko organisaatiossa. Henkilöstöpalveluiden uudet ratkaisut vuodesta 2019 lukien suunnitellaan osana yhteisiä palveluita ennen syksyn talousarviokäsittelyä.
1400 ICT-palvelut
- menot Ta 2017: -985.350
Vastuuhenkilönä tietohallintopäällikkö
Sitovat osatavoitteet: ICT-palvelut tuottavat ja edistävät sähköisten palveluiden käyttöönottoa. Tällä parannetaan kuntalaisten asiakaskokemusta sekä vaikuttamismahdollisuuksia.
1450 Virastopalvelut
- menot Ta 2017: -247.970
Vastuuhenkilönä virastomestari
Sitova osatavoite: Uusi puhelinpalvelutekniikka otetaan käyttöön toukokuussa 2017. Uusi tekniikka parantaa asiakaskokemusta.
Kaupunginvaltuusto 14.11.2016:
190 ELINVOIMA JA TYÖLLISYYS YHTEENSÄ
- menot Ta 2017: -4.719.140
Vastuuhenkilönä elinkeinojohtaja.
Sitova tavoite: Työmarkkinatuen kuntaosuuden piirissä on alle 350 työnhakijaa.
Kaupunginhallitus 16.1.2017:
1700 TYÖLLISYYDEN HOITO
- menot Ta 2017: -3.569.900
Vastuuhenkilönä elinkeinojohtaja.
Sitova osatavoite: Yritysten tietoisuus työllisyyspalveluiden mahdollisuuksista kasvaa ja yritysten työllisyyspalveluiden käyttö mm. edelleensijoitus- ja työpajatoiminnoissa lisääntyy.
1950 ELINKEINOPALVELUT
- menot Ta 2017: -1.149.240
Vastuuhenkilönä elinkeinojohtaja
Sitova osatavoite: Toimintaympäristöä kehitetään edelleen strategisen "1001 uutta työpaikkaa 2021 mennessä" -tavoitteen ja elinvoimaohjelman mukaisesti.
Heinolassa on hallintokoneistoa ja hallintomenoja runsaasti:
110 Yleishallinto 5.614.670
1100 Luottamushenkilöhallinto 293.850
1111 Kaupunginjohtaja ja sisäinen tarkastus 277.820
- yhteensä em. 6.186.340 euroa
1300 Hallinto ja lakiasiat 733.940
1306 Asianhallintapalvelut 232.680
1310 Talouspalvelut ja verohallinto 945.650
1320 Henkilöstöpalvelut 1.897.410
- yhteensä em. mainitut (1300 - 1320) 3.809.680 euroa
1400 ICT-palvelut 985.350
1450 Virastopalvelut 247.970
- yhteensä em. mainitut (1400 - 1450) 1.233.320 euroa
190 Elinvoima ja työllisyys 4.719.140
1700 Työllisyyden hoito 3.569.900
1950 Elinkeinopalvelut 1.149.240
- yhteensä elinkeinojohtajan em. vastuualueet: 9.438.280.
Yhteensä edellä mainitut 20.667.620 euroa.
Aikamoiset hallintomenot Heinolassa. On asianhallintoa, virastohallintoa, hallinto- ja lakiasiainpalvelua, henkilöstöpalveluita, yleishallintoa jne. Uusia ohjelmistoja ostetaan ja ICT-palveluihin satsataan lähes miljoona. Kannattaisiko päällekkäisyyttä karsia?
"Uusi viestintästrategia valmistuu kevään 2017 aikana (painopisteet:
-työyhteisöviestintä,
- päätösviestintä,
- asiakaslähtöisempi palveluviestintä)"
"Iso elämä pieni kaupunki" brändi on valmistunut ja nytkö otetaan sen mukainen
uusi viestintästrategia käyttöön?
Onko Heinolan uuden viestintästrategian tärkein ja ykkösasia TYÖYHTEISÖVIESTINTÄ?
Vastaako työyhteisöviestinnästä hallinto- ja kehitysjohtaja tai henkilöstöjohtaja?
Voiko Heinolan kaupungin työyhteisö yhä edelleen huonosti ja onko huolissaan - eikö viestintä toimi luottamusmiesten kautta?
Miten ja mitä päätösviestintää aiotaan kehittää osana uutta VIESTINTÄSTRATEGIAA?
Onko viestintästrategia Heinolan sisäinen, tai tarkoitettu myös kuntalaisille viestimiseen?
Kyllä byrokratian ja päällekkäisyyden karsinta olisi todella tärkeää, etenkin kun siirrytään paperittomaan konttoriin, jos siirrytään? Heinolassa väki vähenee, mutta hallintomenot ja byrokratia kasvaa. Tietääkö joku, miten paljon vastaavat menot olivat Komosen johtaessa Heinolaa ja edellisillä valtuustokausina, jolloin Heinolan väkiluku oli vielä yli 20.000 asukasta?
Heinolan hallintomenot ovat poskettomat. Miksi ne vain nousevat kun kaupunki pienenee? Todella osaamatonta ja osaamattomuus paistaa hallinnon johdosta.
Lisäksi esimerkiksi elinkeinopalvelut nielevät miljoonia, mutta tuloksia ei synny lainkaan. Pitäisikö johtoa vaihtaa, sillä oman elinkeinoyksikön perustaminen alkaa näyttää kalliilta virheeltä?!!
Tottakai hallintoa pitää supistaa. Nyt sitä on vain lisätty koko valtuustokauden aikana.
Osaamattomuus todellakin paistaa läpi kaikessa.
Elinkeinoyksikkö perustettiin vain ja ainoastaan palkkioksi yhdelle henkilölle, joka teki kaupungin kassaan todella suuret menot.
Elinkeinoyksikkö tulee lakkauttaa. Henkilöt pois tehtävistään ja koko toiminta tehostaa toisin keinoin.
Tällä hetkellä kaupungissa on lukuisia palkkiovirkoja ja poliittisesti asemassaan nousseita.