Alan Bean on yksi niistä NASA:n astronauteista jotka ovat kävelleet kuun pinnalla. Hän ei usko, että jokin toinen sivilisaatio olisi koskaan vieraillut täällä. Toisaalta hän uskoo, että muualla maailmankaikkeudessa voi olla elämää.
http://www.findance.com/uutiset/33108/nasan-astronautti-kertoi-jarkeenkayvan-nakemyksensa-kukaan-ulkoavaruudesta-ei-ole-koskaan-vieraillut-maapallolla
http://www.findance.com/uutiset/33108/nasan-astronautti-kertoi-jarkeenkayvan-nakemyksensa-kukaan-ulkoavaruudesta-ei-ole-koskaan-vieraillut-maapallolla
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tunnettu ja arvostettu Ydinfyysikko: "avaruusoliot ovat jo keskuudessamme"
Kuka?
Olemmehan tietenkin kaikki avaruusolentoja.
Stanton Friedmania todennäköisesti tarkoittaa. Siitähän on keskusteluketju tuossa vähän alempana ja mainitaan se tuossa aloituksen uutisessakin.
Friedmania ei millään mittapuulla voi pitää arvostettuna ydinfyysikkona.
Onko myös metsuri-varistori-vco etc. muka arvostettu "ufotutkija"?
No tuo on totta. Alan Beanilla on alempi korkeakoulututkinto edustamansa tekniikan alalta, käsittääkseni Akronin yliopiston kunniatohtorin arvo ja myös Wesleyan yliopiston kunniatohtori. Hän teki myös pitkän uran avararuusteknologian parissa kuulentojen jälkeen.
Auktoritettiin vetoaminen on kuitenkin niin yleinen argumentointivirhe ufouskovaisten keskuudessa, että jätetään kaverin saavutusten kehuminen tuohon. :)
Miten kunniatohtorin arvon saa, pitääkö käydä jokin koulutus sen johdosta tai suorittaa jokin väikkäri ken ties?
No sellainen arvo saatetaan myöntää jos on elämässään saanut aikaan jotain muutakin kuin muutaman ufokirjan. Wikipedia kertoo asiasta näin:
"Kunniatohtori (lat. doctor honoris causa, dr. h. c.) on henkilö, jolle yliopiston tiedekunta on myöntänyt tohtorin arvonimen jonkin saavutuksen takia mutta joka ei ole suorittanut tohtorintutkintoa tiedekunnassa. Sen sijaan kunniatohtori on saavuttanut vastaavia ansioita akateemisen maailman ulkopuolella tai hän on muutoin edistänyt tieteellistä tutkimusta erityisen ansiokkaasti. Kunniatohtoriksi vihkiminen on korkein huomionosoitus, mitä yliopisto voi ihmiselle osoittaa."
Vain kuussa käynti riitti siis tuohon arvonimeen,eikä muuta merkittävää.
En jaksa alkaa kaivelemaan perusteita, mutta kaveri oli skylab 3 komentajana 1973 ja teki siinä vielä ennätyksen 59 päivän ja 39267994 kilometrin lennollaan. Toki kuulento yksistään jo varmaan oli riittävä saavutus. Toinen noista kunniatohtorin arvoista myönnettiin ennen tuota skylab lentoa ja toinen sen jälkeen.
Jaa kun eipä ollut hellis vaan minä. Kaada itsellesi vain. Tuon tekstin kyllä tunnistaa varakanttorin vessanseinätyylistä koska vaan. Vai on Aran kuva sääntöjen vastainen... Juuri kun mainitsin tuon "oksentamisesta" hölinän niin sieltä se vähätukka jo tulikin paikalle oksennuksineen.
Mutta sinunhan ei pitänyt vedota auktoriteettiin, muistatko vielä?
Kunniatohtoreistakin suuri osa on muiden yliopistojen professoreita.
Aaltoyliopiston tekniikan kunniatohtorit 2016:
Professori Pedro Echenique
Professori Nader Engheta
Akateemikko Riitta Hari
Professori Akira Isogai
Diplomi-insinööri Ilkka Kivimäki
Vuorineuvos Matti Lievonen
Emeritusprofessori Yukitaka Murakami
Professori Pei Gang
Insinööriprikaatikenraali Kari Renko
Professori Magdalena Salazar Palma
Professori Mirja Salkinoja-Salonen
Porukassa on vain kaksi dippainssiä ja yksi vuorineuvos, jonka koulutusta ei mainita. Muut ovat proffia.
Tässä Rengon Karin ansiolistaa, josta kunniatohtoruus tuli:
"Insinööriprikaatikenraali Kari Renko on Puolustusvoimien pääinsinööri ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtaja. Kenraali Renko on koko Puolustusvoimien aikaisen työuransa ajan osallistunut lentoteknisen tutkimuksen suunnitteluun ja johtamiseen.
Hänellä on ollut keskeinen rooli sotilasilma-alusten rakenteiden väsymisen hallinnan kehittämistyössä, jonka on laskettu tuottaneen satojen miljoonien eurojen säästön Ilmavoimien lentokaluston elinjaksokustannuksissa.
Kenraali Renko valmistui vuonna 1987 diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta, jossa hän toimi tutkijana vuoteen 1992.
Renko on edistänyt yli 20 vuoden ajan merkittävästi Puolustusvoimien, Teknillisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston välistä tutkimusyhteistyötä lentokoneiden rakenteiden, lentomekaniikan ja virtausdynamiikan aloilla sekä operaatioanalyysin soveltamisessa lentotekniikan haastaviin ongelmiin ja lentämisen mallintamiseen ja simulointiin. Yhteistyö on laajentunut yhä jatkuviin tutkimushankkeisiin, joissa on syntynyt esimerkiksi systeemi- ja operaatiotutkimuksen alalla noin 60 tieteellistä julkaisua ja neljä väitöskirjaa."
Voisin lisätä pienenä yksityiskohtana, että Renko on myös maailman parhaan suomenkielisen alaa käsittelevän oppikirjan "Lentokoneen aerodynamiikka ja lentomekaniikka" kolmas kirjoittaja.
Joo en ole koskaan perehtynyt onko tuossa miten paljon kulttuurieroja eri maiden yliopistojen välillä. Sen tiedän, että maailmalla kaikki yliopistot eivät harrasta tuota ollenkaan.
Ööh siis löytyy yliopistoja joissa tuota ei harrasteta. Tulipa kirjoitettua tuohon ylle vähintäänkin epäselvästi. :)