Olemme tekemässä ositustusta äitini kuolinpesässä johon kuuluu minä ja siskoni sekä isäni ( isä ja äiti oli avioliitossa ilman avioehtoa)
Perukirjasta käy ilmi että isäni oli tuolloin varakkaampi kuin äitini.
Tehdäänkö silloin sopimusositus jossa asia käy ilmi? Mihin sopimusositus toimitetaan vai jääkö se vain meille?
Olemme jakamassa osaa äidin perinnöstä ja osa jää edelleen jakamatta (emme jaa mm. perikunnan omakotitaloa).
Perukirjasta käy ilmi että isäni oli tuolloin varakkaampi kuin äitini.
Tehdäänkö silloin sopimusositus jossa asia käy ilmi? Mihin sopimusositus toimitetaan vai jääkö se vain meille?
Olemme jakamassa osaa äidin perinnöstä ja osa jää edelleen jakamatta (emme jaa mm. perikunnan omakotitaloa).
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jäämistöositus on toimitettava ennen perinnönjakoa. Ositustoimituksessa vainajan ja hänen puolisonsa omaisuus lasketaan ja jaetaan heidän keskensä. Omaisuuden osituksessa puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan. Eloonjäänyt puoliso saa omaisuudesta puolet ja perilliset yhteensä toisen puolen. On kuitenkin niin, että jos eloonjääneellä puolisolla on enemmän omaisuutta kuin kuolleella puolisolla, eloonjääneellä puolisolla on aina oikeus pitää kaikki oma omaisuutensa itsellään. Oikeus vedota tasinkoprivilegiin on vain leskellä hänen elinaikanaan toimitettavassa osituksessa.
Vetoaminen tasinkoprivilegiin täytyy ilmetä jo perukirjasta: verohallinnon ohjeita, löytyy sen sivuilta:
Perukirjasta täytyy ilmetä muun muassa...... (ei siis ainoastaan)
- vainajalla ja leskellä kuolinpäivänä olleet henkilökohtaiset ja yhteiset varat ja velat (valtion takaamaa opintolainaa ei merkitä perukirjaan)
- vainajan ja lesken avio-oikeus toistensa omaisuuteen
- lesken ilmoitus siitä, luovuttaako hän tasinkona omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille
- ilmoitus siitä, pitääkö leski kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, vai pitääkö hän hallinnassaan vain jonkin osan siitä (esimerkiksi puolisoiden yhteisen kodin)
Miksi muuten jätätte omakotitalon kuolinpesän haltuun?
Leskellähän on siihen joka tapauksessa elinikäinen hallintaoikeus, mikäli talo on ollut yhteisenä asuntona.
Niin ja siis perukirjoitushan tulee tehdä 3 kk kuluessa kuolemasta, ellei lisäaikaa ole haettu ja saatu. Ja perukirja tulee toimittaa verottajalle. On mm. perusta perintöveron määräämiselle.
Sori, luin tarkemmin ja huomasin, että olette jo tehneet perukirjan.
Ilmeisesti jako siis tehdään 50 / 50, koska et maininnut isäsi käyttävän tasinkoprivilegia. Verottajahan tekee perintöveropäätöksen perukirjan tietojen perusteella.
MIkäli omakotitalo tosiaan jää kuolinpesän hallintaan, tekisin yhden asiakirjan tässä vaiheessa eli osittaisen ositus- ja perinnönjakosopimuksen. Siinähän tulee ilmi mm. ositus tai erottelu, riippuen siitä, käyttääkö isänne tasinkoprivilegia sekä sitten kyseisellä sopimuksella jaettava omaisuus se, kenelle omaisuus perintönä menee sekä omaisuus, joka jää kuolinpesän hallintaan.
Mikäli esim. kiinteää omaisuus vaihtaa omistajaa, kyseinen sopimus on saantokirja ja sitä tarvitaan lainhuutoa varten. Jos taas perintönä on esim. asunto-osake, taas kyseistä saantokirjaa tarvitaan, jotta asunto-osakkeen perintönä saava voidaan merkitä osakasluetteloon.
Jos kaikki jäämistö eli perittävä omaisuus päätetäänkin jakaa eli kuolinpesä lopetetaan, tulee sopimus toimittaa verottajalle, jotta sekin tietää kuolinpesän loppuneen eikä enää esim. lähetä kuolinpesälle veroilmoituksia täytettäväksi.
Jos perinnönjako ei mene laillisten jakosuhteiden mukaan, vaan joku saa osuuttaan enemmän, voi verottaja määrätä saajalle lahjaveroa. Jos taas perinnönjaon yhteydessä pesään tuodaan ulkopuolista rahaa (esim. joku saa omakotitalon, jonka arvo on suurempi kuin saajan perintöosuus eikä pesässä niin paljon rahaa tai muuta omaisuutta, että muille osakkaille voidaan jakaa vastaava määrä), tulee veroseuraamuksia.