Itse olen 18-vuotias, eikä juurikaan kavereita. En nyt voi sanoa ettei olisi yhtään, mutta en vain ole päässyt kenenkään kanssa läheisemmäksi.
En jotenkaan tunne löytäväni ihmisiä, jotka ovat "kiinnostuneita" minusta, eli tuntuu siltä, kuin itse tekisin aina aloitteet kaverisuhteen ylläpitoon.
Haluaisin löytää poikaystävänkin, mutta en vaan osaa tutustua ihmisiin ja tuntuu siltä, että ne joihin ihastun ovat heteroita.
Elämä tuntuu vaan pelkältä suorittamiselta enkä pysty olemaan onnellinen. Koulussa käyn, mutta muuta sitten ei oikeastaan ole.
En jotenkaan tunne löytäväni ihmisiä, jotka ovat "kiinnostuneita" minusta, eli tuntuu siltä, kuin itse tekisin aina aloitteet kaverisuhteen ylläpitoon.
Haluaisin löytää poikaystävänkin, mutta en vaan osaa tutustua ihmisiin ja tuntuu siltä, että ne joihin ihastun ovat heteroita.
Elämä tuntuu vaan pelkältä suorittamiselta enkä pysty olemaan onnellinen. Koulussa käyn, mutta muuta sitten ei oikeastaan ole.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hei, mistäs päin oot? Oon itse kohta 17 ja oisin ehkä kiinnostunut vaikka kaverisuhteestakin
Oon Treelt ja 18.
No siis en nyt sanoisi itseäni yksinäiseksi mutta olisihan se ihan kiva uusiin ihmisiin tutustua :D Onks sulla jotai somee?
18-vuotias kanssa olen ja pystyn samaistumaan viestiisi paljonkin ! Introverttiyden takia olenkin liian usein neljän seinän sisällä, minkä takia sosiaaliset yhteydet ovat heikot.
Omasta elämästä puuttuu myös jotain, mikä rajoittaa onnellisuuden määrää. Suorittamisen linjalla siis mennään myös.
Jos haluut niin vois alkaa höpöttelee ?