Katsoin jälkihiki-ohjelmaa, jossa yhtenä keskustelijana oli Bror-Erik Wallenius. He puhuivat ohjelmassa Norjan doping-kärystä. Wallenius sanoi, että hän kuuluu siihen koulukuntaan, joka on sitä mieltä, että kielletyt aineet tulisi sallia, koska aina joku käyttää niitä jne. Nämä eivät ole sanatarkasti hänen sanansa, mutta käytännössä antoi selvästi ymmärtää, että hyväksyy kielletyt aineet. Näyttää olevan sama uskomus hiihtäjillä - tuntuu että monet suomalaisetkin hiihtäjät (Niskaset, Pärmäkoski jne) hyväksyvät dopingin käytön. Heidän toimintansa puhuu sen puolesta. He eivät tuo ilmi, että dopingin käyttö on erittäin väärin, vaan päinvastoin näyttävät jopa tukevan sitä. Se ei suorasti tule ilmi, mutta kun katsoo mitä ympärillä tapahtuu ja mitä puhuvat haastatteluissa, voi hyvin olla, että heidän mukaansa dopingin käyttö ei ole niin iso juttu, päinvastoin sääntö kuin kiellettyä. Toivottavasti olen väärässä, mutta valitettavasti en välttämättä ole vaan todellakin voi olla, että huippuhiihtäjät hiljaisesti hyväksyvät vippaskonstit.
Urheiluun ei kuulu kielletyt aineet. Mutta hiihtomaailmassa on käynyt sama mikä muuallakin maailmassa - hyvä on pahaa, paha on hyvää. Itseltä on mennyt luottamus koko hiihtourheiluun.
Sinivalkoinenvalhe on hyvä dokumentti, kannattaa katsoa, löytyy netistä.
Urheiluun ei kuulu kielletyt aineet. Mutta hiihtomaailmassa on käynyt sama mikä muuallakin maailmassa - hyvä on pahaa, paha on hyvää. Itseltä on mennyt luottamus koko hiihtourheiluun.
Sinivalkoinenvalhe on hyvä dokumentti, kannattaa katsoa, löytyy netistä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ammattilaisilla on tietoa. Sitä ei voi lausua julkisuudessa syyllistämättä jotain tahoa, jota kohtaan ei ole pitävää näyttöä.
Ongelma on se, että niitä käyttäjiä, jotka eivät jää kiinni, todellakin on! Hiihdossa norjalaisilla on erityisasema, jonka takia he voivat käyttää astmalääkkeitä melko vapaasti. Yleisurheilussa Jamaikalla sama tilanne jne.
Dopingaineiden sallimisen idea ei ole niiden käytön puolustaminen, vaan tasavertaisten mahdollisuuksien antaminen urheilijalle. Toinen vaihtoehto olisi tietysti kieltää doping kokonaan, eli passittaa melkoinen liuta nykyisiä huippuja pois kisoista. Ja tämä on hankalaa, koska douppaavien urheilijoiden etuja ajavat oman maan liitot ja olympiakomiteat. Edes Therese Johaugille ei saada sääntöjen mukaista kilpailukieltoa (väh. 2 vuotta), jos CAS ei muuta tuomiota.
Nämä hiihtoliitot ja muut tahot ovat tehneet yhteiset pelisäännöt julkisesti, mutta näiden mukamas puhtaan urheilun puolella olijoiden joukossa on paljon niitä, jotka toimivat sääntöjen vastaisesti taustalla. Kyse on siis valheesta ja vääryydestä niiden keskuudessa, jotka esittävät yhtä ja toimivat toisin. Eli nytkö, kuten Bror-Erik Wallenius ja monet muut antavat ymmärtää, pitäisi hyväksyä se, että nämä monet tahot ovat valehdelleet, käytännössä pettäneet urheilukansat, huijanneet jne, ja tehdä heidän vääryydestään hyväksyttyä? Mihin maailma on menossa? Tosissaan paha onkin hyvää ja hyvä onkin pahaa.
Jos yhdessä sovitaan asiat julkisesti, niistä tulee pitää kiinni. Koska niistä ei laajalti pidetä kiinni, nuo epärehelliset ja petoksella herkuttelevat tahot eivät toimi urheilun nimissä vaan huijauksen, valheen, vääryyden ja petoksen nimissä. He eivät edusta urheilua, he edustavat valhetta ja petosta. He eivät ole urheilijoita tai urheilun työntekijöitä! He ovat pettäjiä ja valehtelijoita. Kehtaavat vielä hymyillä kameroille ja ihmisille, jotka uskovat heidän valheitaan. Mitä huijareita! Nyt puhun siis niistä urheilijoista ja heidän takanaan olevista tahoista, jotka herkuttelevat petoksella. Mitä ihminen onkaan valmis tekemään, ja millä hinnalla...
Käyttäähän astmalääkkeitä muutkin ja astma on yleinen muissakin joukkueissa.
Säännöt mahdollistavat alle 2 vee tuomion, jos ei ole selvää huolimattomuutta tms.
Jamaikalaiset eivät saanee mitään tuomiota klenbuterolista. Taannoin Ottey Christie ja liuta muita vapautettiin nandrolonista, kun se muka oli tullut jostain lääkkeestä vahingossa...