Miksi miehet jää roikkumaan jos selvästi sanoo ettei jaksa enää jatkaa suhdetta???Minun mielestä en ole eronnut hetken mielijohteesta!! Soitellaan vielä vuodenkin perästä??Kertokaa MIEHET!!!!
Epätoivoinen
Epäonninenko
32386
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Hän ei voi unohtaa sinua ?
Mitä houraat, kaduttaako ero,
taitaaki asia olla että ukko jätti sinut
ja käännät asian toisinpäin, ku vieläki pidät yhteyttä häneen,
älä valehtele,
älä käännä asioita itsellesi paremalta näyttämään,
eoon tarvitaan a i n a kaksi ja riitaan aina kaksi, kukaan ei yksin riitele, eikä eroa, siis syylisiä olette molemmat,
lisäys,
niin ja te roikutte toisissanne,
Se pitää sinuu potentiaalisena elättäjänä ,miehet ku on toivorikkaita asiaansa uskovia .
Pidit liian hyvää huolta. Passasit. Olit myöntyväinen.
Tottakai miehest on pirettävä huolta jos semmosen ottaa ruakittavaksi ,aika hassua jos miehen ottaa potkittavaksi .
Niin monet kengänkärjet olen puhki potkinut raitin kiviin, että saattais mies olla pehmeempi ja kenkäystävällisempi pompoteltava.
Kävin välillä varmistamassa et vaimon tyyny ja peitto oli hyvin, paljon puhutaan miten mies on tossun alla ja vaimo nyrkin ja hellan välissä.
Mikä sit on totuus varmaan se et ne toiveet ja orotukset on liian suuria ,uskotaan omiin mielikuviin ja todellisuus yllättää.
Jos kumminkin et potkis vaan vaik halaisit ja valaisit uskoa yhteiskunnan sortamaan miesraukkaan.
Niin mä olen hidas, että ensin luulin sun tarkoittavan et menisin halailemaan niitä raitin kiviä ja valelemaan niihin uskoo. Sitten mä hokasin et tarkotit suomalaista miesrukkaa.
Enpä tiijä kumpaa nuo raitilla tallustelevat kanssaeläjät enempi kummastelisivat.
Sää kirjotat ainakin yht sekavasti ku määkin ,itte en ymmärtäny sitä et mitä kummastellaan ?
Sitä jos mä halaisin raitin kiviä ja valaisin niihin uskoa tai sitten rupeisin halailemaan ja valamaan uskoa vastaantuleviin suomalaisiin miesrukkiin.
Kyllä mä ainakin kummastelisin jos näkisin jonkun kontillaan höpäjämässä kivenmurakoille tai kapsahtavan vastaantulijamiesrukan kaulaan.
Anteeksi aloittaja, mä lipesin nyt aloituksen aiheesta.
Kyllä sanomassasi on totuuden siemen ;)
Minä tykkään huolehtia ja paapoa, mutta vain jos itse haluan. Minulta se käy luonnostaan, sillä ei ole tasa-arvon kans mitään tekemistä. Uskoisin että olen aina ollut tasa-arvoinen, sehän on itsestään selvyys.
asia tuli selväks ja kerrankos sitä pikuse lipsahtaa.
Jos on naimisis nii sitä oma ukkoo haluaisin ihmisiks kohreltava.
Olen ain sanonu et miehen saa kärest syämään iha pikkusel vaival ,ohimenne rutistaa kaulast tai hipasee tukkaa , kunnon läskisoosia unohtamatta.
Yksinkertase olenon mielyttämine ei voi olla vaikeaa, mä itte tykkään arkipäiväsist iha pikkusist huomio osotuksist.
Semmossi tekee iha mielellää kun tykkää toisest
Kesken kaikken kone nakkas pihalle ku alottaja oma ukkos.
No ei se oma ukko olis mikään miesrukka. Kyllä semmosta omaa körilästä hipeltäiskin.
Silleen kyllä hemmottelin etten sitä läskisoossia tekisi että saisi pitempään hipeltää.
Usko pois läskisoosi on parasta kasvisruokaa ,vaik olen avoleikattu sepelvaltimo potilas nii 80km fillarilenkki menee vaivatta kun tietää et koton orottaa paahrettu sian pinta.
mitäs vastaat jos mää olisin eroon halunnu
ja vaivattomasti ero oli luontunu
jos vielä mies perään soittelis enkä haluais
niin en vastais
helppo nykypuhelimissa laittaa esto numerolle
tai sit voi vaihtaa puhelinnumeroo
niin kyllä soittelut loppuu.
Ei tarvi vastata puheluihin....se on helppoa..jos ei halua... Mutta muutoin tuosta eroasiasta ....minulle tuli jotenkin pahamieli.. kun kuulin ikäiseltäni naiselta....että mies muutti pois...hän sanoi että ei ollut ensimmäinen kerta.. hän on aina alkanut uudelleen...keskustelimme siinä jonkinaikaa...sanoi että helpotti oloa kun sai puhua....Minä olin pitänyt heitä ihanneparina....aina yhdessä liikkeellä...aina niin hyväntuulisia....Ei kaikki näy päällepäin mitä siellä kotona ollaan sitten....
oliko heillä pitkäkin avioliitto takana
vai oliko näitä on off suhteita
kyllä se aina ikävää on kuulla kun joku jätetään
mutta toisaalta jos se muuttaminen on toistuvaa
ja yhteen palaaminen toistuvaa
niin ei se varmaan kovin vahvalla pohjalla ole koko suhde.
Pitkä liitto ...lapsia....ja lastenlapsia....Kekustelimme siitä kun sanoin että voiko ystävinä erota....ja että onko parempi ettei olla puheväleissä enää sitten kun on lähdetty eriteille ja saatu käytännön asiat hoitoon....se ei ole helppoa kuuskymppisenäkään....ja on niin erilaisia suhteita...erilaisia ihmisiä.
kyllä siinä pitää sit olla jo jotain ollu pitkään pielessä
kun vielä kuuskymppisenä lähdetään eri teille
kun on jo nähty ja koettu kaikki yhdessä niin
tuntuu ihmeelliseltä ettei enää sit yhtäkkiä ookkaan mitään yhteistä
minkä takia jatkais sitä yhteiseloa
kun kumminkin suhde muuttuu vuosien saatossa
ja ainakin meillä itsekkin ollaan muututtu
mutta aina on asiat keskusteltu mitä siltä avioliitolta halutaan
eihän se missään tapauksessa voi meilläkään olla enää samanlaista
kun kakskytseittemän vuotta sitten
jos joku sanoo että on niin se on satua.
Viimeisenkin lapsen pesästä lähtö tai esimerkiksi toisen tai molempien eläkkeelle jäänti voi hyvinkin olla sysäys eron toteutumiselle. Sitä vaan huomataan ettei se kahdenkeskinen aika ole sitä mitä koko loppuelämältä haluaa.
Työelämän aikana saattaa olla että vietetään yhteistä hereilläoloaikaa vain muutama tunti päivässä, se on ihan eri asia kuin katsella toistansa kaiken päivää.
toi on niin totta monen kohdalla
ei siinä toista opi tuntemaan jos pari tuntia illassa vietetään yhteistä aikaa
ja nukutaan samassa sängyssä
mulla oli mun miehen kanssa toinen ääripää
kahdeksantoista vuotta oltiin yhdessä 24/7
tehtiin töitä yhdessä vietettiin kaikki lomat yhdessä
no nyt sit tää mun neljä vuotta kotona ja mies töissä
on ollu opettelemista meille molemmille
mutta sen verran oon opettanu tota miespuoleista
että hän käy kerran vuodessa risteilyllä ysävänsä kanssa
eikä muakaan kahlehdita kotiin ei tartte ajatella
sitkun mutkun... saan reissata ystävien kanssa ja yksinkin
ilman minkäänlaista draamaa
vois olla kyllä sellainenkin mies joka sanois että säähän et mihinkään lähde
mutta todennäköisesti hänestä ei mun miestä olis koskaan tullukkaan :D
Huoranaiset olen aina heittänyt pois. On myös apinamiehiä. En kysele huorien perään, kaikki eivät ole huoria ja toiseksi heitä ei tavallaan ole.
Avaaja puhuu monikossa, miehet.
Siis helppo piirakka.
Miehet kokeilee josko sais toisenkin kerran.
Jos on kuljettu yhteistä matkaa ja ehkä jopa rakastettu toisiamme, miksi ihmeessä pitäisi erota täydellisesti ja unohtaa ennen hyvin läheinenkin ihminen?
Muutamien entisten rakkaitten kanssa olemme ystävystyneet erotauon jälkeen ja tapaamme joskus useinkin. Yhteiset harrastukset voivat yhdistää ja yhteisistä ystävistä ja hänen jälkikasvunsa kuulumisista on mukava saada tietoa.
tätä määkin oon aina miettiny kun ihmiset eroo
eivätkä voi enää koskaan jutellakkaan toistensa kanssa
onhan sitä joskus yhteen rakkaudesta menty
ja jos eroon ei sisälly sen kummempaa dramatiikkaa
niinkun ei aloittajallakaan kun on aina ottanut uudestaan saman
niin kuinka se rakkaus voi muuttua vihaksi
ihan vaan sen takia ettei enää mahduta syystä tai toisesta
saman katon alle
vaikkei niitten entisten rakkaidan kanssa kovin usein enää nääkkään
mutta kyllä se läheisyyden tunne syntyy ainakin mulla
siitäkin huolimatta vaikka rakkaus olis loppunu jo
yli nelkytvuotta sitten
kyllä siihen sellainen tietynlainen tuttuus jää kumminkin.
Tästä samaa mieltä, usein eron jälkeen voi keskeinen suhde olla jopa parempi kuin yhdessäolon aikana.
Kun erotaan niin aina se tunnekylmyys ei ole molemminpuolista. Voi se nainekin jäädä haikailemaan perään. Onko siinä sitten väärää jos yhteys ja ystävyys jatkuu vaikka ei enää jaeta arkea yhdessä. Taidat olla aika itsekäs ihminen: minulle kaikki ja sitten ei mitään.
Ehkei ole hyvä Yleistää, että mieHET. On miehiä erimoisia, kuten meitä naisiakin.
Nykyään on helppo olla vastaamatta puheluun, kun näkee, että kuka soittaa.
Jos et ehdottomasti tahdo roikkujan kanssa jutella, niin ällös vastaa. Ei puheluihin, eikä tekstiviesteihin. Näin minä tekisin.
Se on tosi, että on niitä naisissakin, jotka eivät pysty päästämään irti.
Jotkut saattavat olla hyvinkin pahansuopia, mustasukkaisia ja ilkeitä entisen miehensä uudelle vaikka itselläänkin olisi jo toinen mies.