Aikoinaan kun opettelin valokuvausta, noin vuonna -90, puhuttiin asa-luvuista. Iso-merkintää käytettiin vain silloin kun siihen liitettiin din-luku. Esim iso 100/21 tai iso 200/24 jne... Pitääkö nykyään puhua vain iso-luvuista? Ystäväni korvaan särähti pahasti kun puhuin, että "herkkyys 200 asaa...".
Asa/iso, din vai mikä.....
Blondi_eukko
9480
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Asa-merkinnöistä luovuttiin joskus 1980-luvun alussa. Toki lukuarvo on sama. Asa organisaationakin on nykyään Ansi.
ASA ja DIN arvot lasketaan standardikehitetyn filmin tummuuskäyrästä, ASA on lineaarinen (herkkyyden tuplaaminen tuplaa numeron) ja DIN on logaritminen (10 kantainen logaritmi kerrottuna kymmenellä = herkkyyden tuplautuminen nostaa ASA arvoa kolmella, sama kuin desibelit). ASA on amerikkalaisten keksintöä ja DIN saksalaisten. 100 ASA = 21 DIN.
Jokunen vuosikymmen sitten päätettiin tehdä yksi standardi ja valittiin ASA ja nimeksi tuli ISO/ASA. Sittemmin siitä on jäänyt se ASA pois, eli pelkkä ISO.
DIN = Deutsche Industrial Norme, logaritminen asteikko
ASA = American Standart Associaton, lineaarinen asteikko
ISO = International Organization for Standarts, lineaarinen ja ISO on johdettu kuulemma sanasta isos joka on kreikkaa ja tarkoittanee yhtäläistä tai yhtäläisyyttä.
DIN asteikolla herkkyys tuplaantuu aina 3:n pykälän välein kun se ISO ja ASA asteikoilla muuttuu lineaarisesti.
En tiedä miksi näitä vaihdellaan mutta lienee hyvä tietää mitä ne tarkoittavat.
ISO standardissahan on molemmat luvut mukana. Esim. ISO 100/21°. Tosin nykyään tuo astetta kuvaava merkintä on jäänyt pois. Ideana oli siirtyä yhteen kansainväliseen standardiin.
Noiden lineaaristani ISO-lukujen ongelma on, että ne menee nykykameroissa tajuttoman suuriksi. Lisäksi, kun nuo on jaettu kuitenkin kolmasosa-aukon välein, olisi tuo vanha DIN kätevämpi.
Minulla ainakin kameran asetuksissa on ainoastaan nuo ISO luvut, DIN arvoja ei sieltä löydy.
Kyllä yhdenlaiset yksiköt pitäisi riittää.
Vielä kun saataisiin amerikkalaiset ja britit luopumaan typeristä maileistaan, jaardeistaan, gallonoistaan, jne.
Myös mutteri- ja ruuvialalla olisi tekemistä kierteistöjen ja ruuvinkantojen yhtenäistämisessä.
Erityisesti olisi kiellettävä yrityksiä kehittelemästä outoja ja omituisia ruuvinkantoja joiden tarkoituksena on vaikeuttaa laitteiden huoltotoimenpiteitä ja edistää kertakäyttöisyyttä.
Meisselikauppaahan ne virkistävät nuo uudet ruuvin kannat. Enää kun tavallisella meisselillä ei montaakaan ruuvia saa kierrettyä kunnialla ja ristipääkin alkaa olla historiaa.
Veikkaan noiden uusien kantojen olevan meisselitehtailijoiden ideointia. Tosin muutamalla eurolla saa noista kamakaupoista rasioita joissa on näitä uusia päitä liitettäväksi monikäyttömeisselin päähän kymmenittäin joten niiden päiden kauppa on ehkä virkistynyt mutta ei missään tekemisissä dinien, asojen tai isojen kanssa!
Thorxin idea on helpottaa automaattista kokoamista, kun ruuvi pysyy meisselissä kiinni. Samahan oli ristipäässäkin ideana. Sitä vain on viety askel pidemmälle. Toki on myös kantoja, joiden idea puhtaasti on estää käyttäjiä avaamasta laitetta.
Lidlistäkin sai vasta edullisen n. 12 € maksavan paketin missä on melko hyvä estelyruuvien valikoima.
Että melko säälittävää on se estelyruuvihommeli.