Koira ulkomailta

Kaikki kysymäsi tiedot löytyy viipurin koirien kotisivuilta ja yksityiskohtaiset ohjeet myös ja ohjeita siihen, mihin kannattaa varautua kun on adoptoimassa katukoiraa.

Olen ehkä vähän myöhässä, ja olet jo ehkä ottanut koiran, mutta saattaahan tätä viestiketjua lukea joku asiaa harkitseva.
Miksi haluat ottaa kulkukoiran, josta kukaan ei todellisuudessa tiedä mitään. Mikset ottaisi suomalaista koiraa, jonka perheen ja historian tunnet? Netti on täynnä suomalaisia apua tarvitsevia koiria, joidenka omistajaperheiden elämäntilanne on muuttunut niin, etteivät enää pysty pitämään koiraa. Saat kaikki tiedot koiran menneisyydestä, ja vielä lisäksi kiitollisen suomalaisen perheen, koska pystyit auttamaan heitä.

Oletko varma, ettei tämä koiria suomeen tuova yhdistys tee sitä pelkästään rahasta?

Minä tein tuon virheen, mukamas auttaakseni, kait tunteakseni jonkunlaista ylemmyydentuntoa siitä, että voin kehua auttaneeni kulkukoiraa, ja vieläpä venäläistä.
Mitä siitä seurasi: Nurkkiin sisälle kuseksiva koira, joka pelästyi jo pelkästään autonvaloja, saati sitten ihmisiä.
Jos olet ottamassa ensimmäistäsi koiraasi, älä missään nimessä ota kulkukoiraa, vaikka minulla oli kokemusta jo useamman koiran kasvattamisesta olin täysin helisemässä tämän koiran kanssa, edes se että minulla oli aikunen koulutettu koira näyttämässä mallia ei auttanut.
Minä olen riittävän julma ihminen toteamaan, että tästä ei tule mitään, hautasin sen luoti päässään tuonne metsään.
Entä jos et pysty samaan, kuvittelet, että kyllä se siitä, ja elät siivoten kusta ja paskaa päivittäin, kaikki villikoirat eivät vain kesyynny, vaikka olisit kuinka hyvä.

Otin sen tilalle suomalaisesta eroperheestä kolmevuotiaan koiran, maksoin vähemmän, sain kaikki tiedot pennusta alkaen. Koulutettu perhekoira, sinänsä puhdasrotuinen, muttei värivikansa takia näyttelyihin kelpaava, oppi ensin vanhalta koiraltani miten täällä eletään, ja nyt on vanhuksen kuoltua yhtähyvä, ellei parempi kuin opettajansa.

Toki oppiminen kerrostalokoirasta, vapaasti maalla eläväksi koiraksi vei aikansa, mutta siitä on tullut loistava. Kuvitelmani siitä, että villikoiran olisi helpompi oppia tänne maalle, kuin kerrostalokoiran oli pahasti virheellinen.

Jos oikeasti haluat auttaa jotain koiraa, niin ota suomesta perhekoira, joka tarvitsee kotia perheen muuttuneen elämäntilanteen takia. Näin kokemuksen syvällä rintaäänellä.

Jos sinulla on aikaa, halua ja intoa ottaa sinua pureva villikoira koulutettavaksesi, tee niin. Helppoa se ei tule olemaan, mutta toki siinä voi onnistuakin. Kivääri ja metsä olisi hyvä olla, ihan vain varalta.

Kyllähän nettisivuillakin lukee että koira voi käyttäytyä eri tavalla tulevassa kodissaan kuin tarhassa. Olen kuullut paljon hyvää kyseisestä paikasta, enkä usko että kaikki koirat ovat tuollaisia kun Suomeen tulevat. Eikä voi olettaakkaan että koira oppisi nopeasti miten käyttäydytään kaikki vie aikaa ottaa sitten Suomesta tai ulkomailta.

Minä miettisin,että miksi niille katukoirille etsitään sitten hetken päästä uusia koteja, kun ensimmäinen ottaja jo kyllästyi?
Tiedän myös sellaisia tapauksia, että omistajat sanoneet,ettei ikinä enää.Niissä usein jotain häikkää, luonne ja häiriökäytkösiä yleensä sitten.
En ikinä ottais, mielummin suomikoira, jonka vanhempien luonteet tarkistettavissa, ja terveystiedot netistä.Eipä tule yllätyksiä ;)

Ongelmakoiria terveuýden ja käyttäytymisen suhteen tulee vastaan kyllä ihan rotukoirissa. Miksi haluaa ottaa rescue-koiran? Siksi että sitä ei lopetettaisi. Onko riittävän hyvä syy?
Minulla on hjyvöt kokemukset sekä suomalaisesta kodinvaihtajasta että espanjalaisesta rescue-koirasta. Eiväthän ne esim Espanjassa useinkaan kauaa ole missään kaduilla voineet olla, ei ole kuitenkaan mistään kehitysmaasta kyse. Ne ovat omistajien hylkäämiä ja sielläpäin hyvin heppoisista syistä. Tai no muuton takia niitä koiria laitetaan torille meillä Suomessakin. Lapsia en ole kuitenkaan nähnyt. Eivätkös ne olekaan perhaan jäseniä...

Edelliseen. Kokemukset siis hyvät. Pahoittelen väärin kirjoitusta.
Tsekkaa vaikka Espanjan koirat tai Espanjan katukoirat. Ovat vastuullisia

Maksaisin suomalaisesta aikuisesta mielummin, vois käydä useamman kerran kävelyttelemässä,ja tutustumassa ennen päätöksen tekoa.Helppo ottaa selkoa, miten suhtautuu vieraisiin koiriin, lapsiin jne.
Rotukoira, niin suvun tiedot löytyy netistä,ja jos innostuu harrastamaan,niin sekarotuisuus tai paperittomuus ei ole esteenä.Monesti sitä ajatellaan,ettei näyttelyt, kilpailut kiinnosta,mutta jos siihen on mahdollisuus, mieluusti monet sen koiran näytillekkin vie.Ja muihinkin juttuihin sen kanssa osallistuu.
Arvaamattomat taustat omaavaa ulkomaan koiraa en ottaisi, monesti ihmiset niihin pettyy.KUn eivät tulekkaan toimeen lapsien, tai vieraiden koirien kanssa.Hankalaksi menee sellaisen koiran kanssa liikkuminen.Monesti suomalaiset kodinvaihtajat on lapsiperheistä, lapsiin tottuneita, mutta kiireisessä arjessa koiralle ei aikaa sitten olekkaan.Ja se tarjotaan eteenpäin.Sellaisesta saa mukavan perhekoiran, joka on jo lapsiperheen arkeen tottunut,sellainen jolla aikaa koiralle on.Suosittelen lämpimästi, itse olen ottanut sellaisen.
Suomessa on paljon kodinvaihtajia, niitä ihan lopetetaan täälläkin, kun ei ottajia löydy ajoissa.
Itse ostin suomesta vuoden ikäsen puhdasrotuiset rekisteröidyn rotukoiran 400€, siihen astiset rokotukset saanut,terve, tervepäinen ja kaikkien kanssa toimeen tuleva koira.Vaikka kodinvaihtaja onkin, on kuin olis aina meillä ollut :)
Tietysti osallistuttiin sen kanssa nuorena peruskoulutuksiin, ja on kierrelty kaiken mailman tapahtumia, jotta koira osaa jokapaikassa hienosti käyttäytyä.Hyvän pohjan oli lapsiperheessä elämäntaipalelleen kuitenkin saanut, ei vahdi luitaan,ei ruokaansa, oikeasti tykkää lapsista ja vieraista.Mikä on tosi hyvä, kun kylässä meillä paljon vieraita käy .