Korpikentän Hangaari

On mulla kyllä Ikarus ja mun pointti on se että satelliittilähestymisistä ei oo normi harrastajille mitään hyötyä. Ei Malmilla, ei Pyhtäällä. Pitää olla mittarikelpoinen kone ja mittarikelpoinen mies.

Ja tosiasia on se että Pyhtäälle ei aikoihin tule minkään valtakunnan mittarimenetelmiä. Pitää olla myös lähestymis- ja kiitotievalot ja joku joka ne sytyttää ja jos ns umpisumuun aiotaan niin myös ATC.

NIITÄ ODOTELLESS

Kun yhtälöön lisätään vielä se että Finavia palaa Malmille, Malmi saa satelliittilähestymismenetelmät kumpaankin päähän ja Malmin alueen rakennuskielto kumotaan niin kovin, kovin autiota tulee Pyhtäällä olemaan.

No jos näin kävis , ni sitten. Vaan ei tule Finavia. Patrian kouluttajatkin totesivat: Ei tule malmia ikävä. On niillä lentäjillä rahaa kun rakentaakin aikovat.

Finavia ei ole palaamassa Malmille.
Sen sijaan vasta perustettu lennonvarmistusyhtiö on saamassa LVM:lta omistajaohjaukseen perustuvan velvoitteen aloittaa lennonvarmistustoiminnan Malmilla uudelleen kesäkuun alussa.

Seuraavassa AIRAC-syklissä otetaan käyttöön SBAS -lähestymismenetelmä EFHF RWY18:lle. Alkulähestyminen on yhteinen EFHK ILS22L kanssa. Se kääntyy Malmin finaaliin pisteessä jossa oli ennen KOR NDB.

OCA on noin 300 ft MSL.

SisäpiirinTeto kirjoitti:

Finavia ei ole palaamassa Malmille.
Sen sijaan vasta perustettu lennonvarmistusyhtiö on saamassa LVM:lta omistajaohjaukseen perustuvan velvoitteen aloittaa lennonvarmistustoiminnan Malmilla uudelleen kesäkuun alussa.

Seuraavassa AIRAC-syklissä otetaan käyttöön SBAS -lähestymismenetelmä EFHF RWY18:lle. Alkulähestyminen on yhteinen EFHK ILS22L kanssa. Se kääntyy Malmin finaaliin pisteessä jossa oli ennen KOR NDB.

OCA on noin 300 ft MSL.

Lue lisää

Koskeeko velvoite siitäkin huolimatta,että kentällä operoi enää n. 40 konetta ja niistäkin osa lähtee kun ei haangaari ole enää käytössä. Sinnehän mahtuisi n. 50 konetta!

SisäpiirinTeto kirjoitti:

Finavia ei ole palaamassa Malmille.
Sen sijaan vasta perustettu lennonvarmistusyhtiö on saamassa LVM:lta omistajaohjaukseen perustuvan velvoitteen aloittaa lennonvarmistustoiminnan Malmilla uudelleen kesäkuun alussa.

Seuraavassa AIRAC-syklissä otetaan käyttöön SBAS -lähestymismenetelmä EFHF RWY18:lle. Alkulähestyminen on yhteinen EFHK ILS22L kanssa. Se kääntyy Malmin finaaliin pisteessä jossa oli ennen KOR NDB.

OCA on noin 300 ft MSL.

Lue lisää

Velvoite koskee vain Lentoasemia. Ei valvomattomia Lentopaikkoja Eli Korpikenttiä, jollainen Malmikin on, kunnes rakentaminen alkaa tai vahvasti hiipunut toiminta loppuu!

Mitä kohtaa kirjoittamastani et ymmärtänyt?

Tämä velvoite koskee nimenomaan Malmin lentoaseman statuksen päivitystä niin, että se on lain (Laki lentoasemsvetkostosta ja maksuista) tarkoittamassa mielessä samanarvoinen Suomen muiden lentoasemien kanssa. Ei Malmille muuten oltaisi suunniteltu ja hyväksytetty uutta SBAS-lähestymismenetelmääkään.

SisäpiirinTeto kirjoitti:

Mitä kohtaa kirjoittamastani et ymmärtänyt?

Tämä velvoite koskee nimenomaan Malmin lentoaseman statuksen päivitystä niin, että se on lain (Laki lentoasemsvetkostosta ja maksuista) tarkoittamassa mielessä samanarvoinen Suomen muiden lentoasemien kanssa. Ei Malmille muuten oltaisi suunniteltu ja hyväksytetty uutta SBAS-lähestymismenetelmääkään.

Lue lisää

Okei... tuli selväksi , mutta ei Malmilla ole Lentoasemaa on vain Valvomaton lentopaikka.

SisäpiirinTeto kirjoitti:

Mitä kohtaa kirjoittamastani et ymmärtänyt?

Tämä velvoite koskee nimenomaan Malmin lentoaseman statuksen päivitystä niin, että se on lain (Laki lentoasemsvetkostosta ja maksuista) tarkoittamassa mielessä samanarvoinen Suomen muiden lentoasemien kanssa. Ei Malmille muuten oltaisi suunniteltu ja hyväksytetty uutta SBAS-lähestymismenetelmääkään.

Lue lisää

MTV-3 UUTISET
Malmin lentokentän ykköshangaarin eli lentokonehallin määräaikaiset vuokrasopimukset lähenevät loppuaan. Toukokuun puolivälissä lentokoneita ei enää saa olla hangaarissa.
Vielä muutaman viikon ajan hangaarissa on yhteensä noin 40 eri omistajien lentokonetta.
Kymmenkunta niistä on sellaisia, etteivät ne kestä ulkosäilytystä. Kaikkiaan siellä on tilaa 50 koneelle, mutta osa lähti pois talveksi tilanteen epävarmuuden vuoksi.

Lentokoneiden huoltoa ja korjaamista tekevät yritykset saavat vuokrata pienen osan hangaarista lentomekaanikon työtilaksi, mutta koneiden säilyttämiseen lentokonehallia ei enää 15.5.2017 jälkeen saa käyttää.
Lentopiireissä arvellaan yleisesti, että hangaarista luopumisen jälkeen moni etsii koneelleen uuden kotikentän.
Että tämmöistä. Kannattaako hiipuvalle kentällä enää mitään bygata!
Tosin kesällähän nää flygarit on aina olleet kentsun laidalla.

UltraBraPlane kirjoitti:

On mulla kyllä Ikarus ja mun pointti on se että satelliittilähestymisistä ei oo normi harrastajille mitään hyötyä. Ei Malmilla, ei Pyhtäällä. Pitää olla mittarikelpoinen kone ja mittarikelpoinen mies.

Ja tosiasia on se että Pyhtäälle ei aikoihin tule minkään valtakunnan mittarimenetelmiä. Pitää olla myös lähestymis- ja kiitotievalot ja joku joka ne sytyttää ja jos ns umpisumuun aiotaan niin myös ATC.

NIITÄ ODOTELLESS

Kun yhtälöön lisätään vielä se että Finavia palaa Malmille, Malmi saa satelliittilähestymismenetelmät kumpaankin päähän ja Malmin alueen rakennuskielto kumotaan niin kovin, kovin autiota tulee Pyhtäällä olemaan.

Lue lisää

Professori: Malmi-kansalaisaloite vaarantaa kunnallisen itsehallinnon

Kansalaisaloite Malmi lentokentän säilyttämiseksi voisi avata mahdollisuuden puuttua mihin tahansa kaavoituspäätökseen kansalaisaloitteella.

24.2.2017 klo 15:06

Derrick Frilund / Yle

Julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen pitää kansalaisaloitetta Malmin lentokentän säilyttämiseksi ongelmallisena. Se puuttuu hänen mukaansa kunnalliseen itsehallintoon.

– Kunnilla on kaavoitusmonopoli. Se on yksi keskeisiä kuntien kehittämisen tehtäviä, ja jos siihen voitaisiin puuttua kansalaisaloitteen kautta, se merkitsisi tietysti sitä, että minkä tahansa kunnan kaavoituspäätös voitaisiin tuoda tätä kautta eduskuntaan, Pohjolainen sanoo.

Kansalaisaloitteessa perustellaan, että Malmin kohdalla voidaan kuitenkin tehdä poikkeus muun muassa asian erityisen luonteen vuoksi.

– Kyllä tuon tyyppiset argumentit on helppo kehitellä. On vaikea kuvitella, miksi juuri tässä tapauksessa olisi edes kysymyksessä tuollainen, kun korvaava kenttähanke on vireillä. Ei ole kysymys siitä, että tässä poistettaisiin pien- ja ammatti-ilmailun mahdollisuus Etelä-Suomesta, Pohjolainen vastaa.

Aloitteen läpimeno eduskunnassa tulisi Pohjolaisen mukaan aiheuttamaan lisää ongelmia.

– Jos tällaiset aloitteet menisivät läpi, niin se olisi kunnallisen itsehallinnon suojan kannalta erittäin ongelmallista.

Pyhtää kutsuu Malmin lentäjiä...Kuuluuko...

MALMILEX_KENTTÄVEX kirjoitti:

Professori: Malmi-kansalaisaloite vaarantaa kunnallisen itsehallinnon

Kansalaisaloite Malmi lentokentän säilyttämiseksi voisi avata mahdollisuuden puuttua mihin tahansa kaavoituspäätökseen kansalaisaloitteella.

24.2.2017 klo 15:06

Derrick Frilund / Yle

Julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen pitää kansalaisaloitetta Malmin lentokentän säilyttämiseksi ongelmallisena. Se puuttuu hänen mukaansa kunnalliseen itsehallintoon.

– Kunnilla on kaavoitusmonopoli. Se on yksi keskeisiä kuntien kehittämisen tehtäviä, ja jos siihen voitaisiin puuttua kansalaisaloitteen kautta, se merkitsisi tietysti sitä, että minkä tahansa kunnan kaavoituspäätös voitaisiin tuoda tätä kautta eduskuntaan, Pohjolainen sanoo.

Kansalaisaloitteessa perustellaan, että Malmin kohdalla voidaan kuitenkin tehdä poikkeus muun muassa asian erityisen luonteen vuoksi.

– Kyllä tuon tyyppiset argumentit on helppo kehitellä. On vaikea kuvitella, miksi juuri tässä tapauksessa olisi edes kysymyksessä tuollainen, kun korvaava kenttähanke on vireillä. Ei ole kysymys siitä, että tässä poistettaisiin pien- ja ammatti-ilmailun mahdollisuus Etelä-Suomesta, Pohjolainen vastaa.

Aloitteen läpimeno eduskunnassa tulisi Pohjolaisen mukaan aiheuttamaan lisää ongelmia.

– Jos tällaiset aloitteet menisivät läpi, niin se olisi kunnallisen itsehallinnon suojan kannalta erittäin ongelmallista.

Pyhtää kutsuu Malmin lentäjiä...Kuuluuko...

Lue lisää

Arvoisa har Pohjalainen,

Kertonette ystävällisesti, minne Malmin lentoaseman "korvaavan" lentokentän rakennushanke "on vireillä"? Milloin sellainen en valmistuu ja millainen se on?

Pyhtää ei millään kriteerillä voi korvata Malmia. Pyhtää ei ole Helsinki. Korvaavan kentän tulisi sijaita metropolialueella.

Peter Tähtinen
lentäjä

Peter__T kirjoitti:

Arvoisa har Pohjalainen,

Kertonette ystävällisesti, minne Malmin lentoaseman "korvaavan" lentokentän rakennushanke "on vireillä"? Milloin sellainen en valmistuu ja millainen se on?

Pyhtää ei millään kriteerillä voi korvata Malmia. Pyhtää ei ole Helsinki. Korvaavan kentän tulisi sijaita metropolialueella.

Peter Tähtinen
lentäjä

Lue lisää

Miten se "metropolialueen "kukin haluaa määritellä. Kaupunkihan ei ole velvollinen mitään korvaavaa järjestämään.Kuka lie semmoisia "höpöttänyt" tietämättömyyttään. Eikös siellä "Jyskälässäkin" olisi tilaa ja "Junantuomiahan" nämä lentäjät täällä ovatkin . Kotpuoleen harrastamaan.

MuualleTalveksiko kirjoitti:

MTV-3 UUTISET
Malmin lentokentän ykköshangaarin eli lentokonehallin määräaikaiset vuokrasopimukset lähenevät loppuaan. Toukokuun puolivälissä lentokoneita ei enää saa olla hangaarissa.
Vielä muutaman viikon ajan hangaarissa on yhteensä noin 40 eri omistajien lentokonetta.
Kymmenkunta niistä on sellaisia, etteivät ne kestä ulkosäilytystä. Kaikkiaan siellä on tilaa 50 koneelle, mutta osa lähti pois talveksi tilanteen epävarmuuden vuoksi.

Lentokoneiden huoltoa ja korjaamista tekevät yritykset saavat vuokrata pienen osan hangaarista lentomekaanikon työtilaksi, mutta koneiden säilyttämiseen lentokonehallia ei enää 15.5.2017 jälkeen saa käyttää.
Lentopiireissä arvellaan yleisesti, että hangaarista luopumisen jälkeen moni etsii koneelleen uuden kotikentän.
Että tämmöistä. Kannattaako hiipuvalle kentällä enää mitään bygata!
Tosin kesällähän nää flygarit on aina olleet kentsun laidalla.

Lue lisää

Räyskälän llmailukeskus Malmin lentokenttää korvaavana toimijana
Lyhyt historia

Sodan aikana raivattua, sittemmin metsittynyttä sotilaskenttää alettiin raivata 1962. Kenttä avattiin käyttöön keväällä 1963. Räyskälä-Säätiö perustettiin 1964 hallinnoimaan kenttää, perustajina neljä ilmailukerhoa ja Kanta-Hämeen kuntia. 1970 luvulla rakennettiin vesiverkostot, iso sauna ja lentokonehalli. Motellia ja kahvila-/ravintolarakennusta laajennettiin ja kiitotiet päällystettiin. Infraa rakennettiin purjelennon 1976 MM-kisoja varten. Vilkkaimmillaan toiminta oli 1980-1990 lukujen vaihteessa.

Räyskälä nyt

Räyskälä on korpikenttä, kentällä ei ole valoja tai huonon sään laitteita. Nykyisin Räyskälässä on vuositasolla noin 3.500 nousua ja laskua, pääosa purjekoneilla. Toiminta-aikaa on rajoitettu ympäristöluvalla. Uusi ympäristölupahakemus on käsittelyssä Lopen kunnassa, uudella luvalla toiminta-aikoihin haetaan väljennystä. Maakuntaliitto, säätiön omistajakunnat ja muut toimijat ovat puoltaneet toiminta-aikojen laajennusta.

Räyskälä on pohjoismaiden suurin ja vilkkain harrasteilmailun lentokeskus, kilpailujen ohella (Purjelennon MM-kilpailut järjestettiin viimeksi 2014), Räyskälässä on järjestetty ja järjestetään myös muita tapahtumia ja tilaisuuksia (Suviseurat, RR-ajoja, autotapahtumia, testausta, poliisien MP-koulutus jne.). Infra (majoitus- ja muut rakennukset, asfaltti) kaipaa kunnostusta. Alueelle on viimeisten vuosien aikana rakennettu yksi uusi lentokonehalli, maanomistusoloista johtuen yksityiselle maalle. Alueella toimii tällä hetkellä kaksi yritystä: kahvila-ravintolayrittäjä ja Suomen Urheiluilmailuopisto Oy. Ilmailijat viettävät kesänsä asuntovaunuissa (alueella noin 150 asuntovaunua), paremmalle majoituksen tasolle on tutkitusti kysyntää.

Rakentaminen ja investoinnit alueella ovat käytännössä olleet mahdottomia toteuttaa johtuen maanomistusolosuhteista ja vuokrasopimuksen ehdoista. Vuoden 2014 aikana Puolustusvoimat osaltaan lievensi vuokrasopimuksen ehtoja, saman vuoden aikana Metsähallitus ja Puolustusvoimat sopivat maanvaihdosta, joka vapauttaa ilmailukeskuksesta uusia alueelta säätiön käyttöön ja alueen kehittäminen ja investoinnit sekä rakentaminen mahdollistuvat. Sopimusneuvottelut uudesta vuokrasopimuksesta ovat parhaillaan käynnissä.

Räyskälä Malmin korvaajana, etuja:

1) Sijainti ja saavutettavuus: Räyskälän Ilmailukeskus sijaitsee keskeisellä paikalla, pk-seudulta noin tunnin ajomatkan päässä, Turku ja Tampere sijaitsevat runsaan tunnin matkan päässä. Hyvä tie perille asti/vaihtoehtoisia reittejä.

2) Vapaa ilmatila. Viimesyksynä voimaan astuneen ilmatilauudistuksen ja osittain myös puolustusvoimien uudelleen järjestelyjen takia Räyskälä ilmatila on huomattavasti suurentunut. Räyskälästä on vapaata ilmatilaa kaikkialle Etelä-Suomen niin itään, länteen ja pohjoiseen valvomattomille lentopaikoille. Ilmatilaa vapautui myös korkeusmielessä, sillä aikaisemmin lentoväylien alaraja oli lentopinnalla 65 (n. 1850m). Nyt niitä ei ole ja yläraja on lentopinnalla 95. Tämä palvelee erityisesti purjelentäjiä.

Moottorilentokoneissa on useimmiten täydellisempi instrumentointi (Transponderi – auttaa liikennelentokentän lennonjohtoa seuraamaan ilmaliikennettä), joten Räyskälä sopii erinomaisesti moottorilentokoulutukseen, sillä sieltä on lyhyt matka kaikille Etelä-Suomen liikennelentokentille.
Hämeen liitto Lopen kunta 11.2.2015
Tällöin voidaan harjoitella kentille lähestymistä, siellä toimimista ja poislähtemistä, mikä on tärkeä osa moottorilentäjien koulutusta.
3) Räyskälän Ilmailukeskuksen mahdollisuudet ja kehittämispotentiaali: Ammattimaista- ja harrastustoimintaa varten Räyskälässä on runsaasti maa-aluetta, jonne voi rakentaa toimitiloja, koulutustiloja, majoitustiloja, halleja sekä vapaa-ajanasuntoja. Lopen kunta on sitoutunut toimimaan aktiivisesti alueen kaavoittamisessa. Ammattimaiselle liikenteelle ilmatila on kentän ympäristössä rajoittamatonta ja yhteydet ovat lyhyet liikennekentille. Räyskälästä voi myös lähteä vaivatta ulkomaille. Parempikuntoiset kiitoradat tulisivat myös vaikuttamaan siihen, että Räyskälään voisi saapua myös liikennettä ulkomailta (kansainvälinen matkailu, kytkeytyminen Euroopan muihin AirParkeihin).
Erityisesti ammattimainen liikenne, mutta myös harrastustoiminta tarvitsee riittävän tasokkaan infran. Ensimmäinen merkittävä alueen kehittymiseen voimakkaasti vaikuttava investointi on kiitoteiden asfaltointi. Keväällä 2015 käynnistynee esiselvityshanke (maakuntaliitto, säätiön omistajakunnat ja säätiö rahoittajina), jolla kartoitetaan ja täsmennetään mahdollisuuksia toteuttaa Räyskälään kansainväliset mitat täyttävä AirPark. AirPark vastaa ensisijaisesti ilmailijoiden: nykyharrastajien ja uusien harrastajaryhmien sekä yritystoiminnan tarpeisiin, mutta se luo edellytyksiä myös muulle matkailulle ja vapaa-ajan vietolle Räyskälässä ja lähialueilla.
Räyskälän Ilmailukeskuksen lähistöllä on runsaasti potentiaalisia yhteistyökumppaneita: matkailuyrittäjiä

Olettakaamme että Pyhtäälle avataan joskus uusi valvomaton lentopaikka. Sellaista kutsutaan korpikentäksi.

Mikä lienee se kuviteltu syy, miksi toisella paikkakunnalla asuvat ilmailun harrastajat haluaisivat siirtää omistamiaan lentokoneita 120 km päähän?

En minä autoanikaan pysäköi naapurikuntaan.

Nimimerkki käyttää kielikuvaa ”ikäloput koneet”. Jos sinne itä-Uudenmaan maaseudulle saadaan 1200 m asfalttia, tuleeko kirjoittajan käsityksen mukaan maahamme saman tien kuin taikaiskusta uusia ja nykyaikaisia lentokoneita? Kiintoisa ajatusrakennelma.

Millaisen huippunykyaikaisen lentokoneen Malmi-obsessiota poteva nimimerkkikirjoittaja aikoo itse sinne Pyhtäälle sijoittaa.

Ja miksi?