Summerhillin perustaja profetoi kirjassaan "Kasvatuksen uusi suunta" seuraavasti:
"Tulee aika jolloin uudet sukupolvet eivät hyväksy nykyistä vanhentunutta uskontoa ja myyttejä. Kun uusi uskonto tulee, se todistaa vääräksi käsityksen että ihminen on synnistä siinnyt. Uusi uskonto ylistää Jumalaa tekemällä ihmisistä onnellisia.
Uusi uskonto hylkää ruumiin ja hengen vastakkaisuuden. Se käsittää ettei "liha" ole syntistä. Se tietää että uimalla vietetty sunnuntaiaamu on pyhempi kuin virsiä veisaamalla vietetty sunnuntaiaamu - ikäänkuin Jumala tarvitsisi ylistyslauluja pysyäkseen tyytyväisenä.
Uusi uskonto löytää jumalan niityiltä eikä taivaista. Ei tarvitse muuta kuin kuvitella mitä kaikkea saataisiin aikaa jos kymmenen prosenttia siitä ajasta joka omistetaan rukouksille ja kirkossakäynneille käytettäisiin armeliaisuuden hyviin tekoihin."
A.S. Neill antaa "uuden käskyn":
"Tee mitä ikinä huvittaa, kunhan et vahingoita sillä muita."
A.S. Neillin profetia
12
985
Vastaukset
- king-david
on aina ollut ja aina tulee olemaan. Summerhillit ja Neillit ja kaikki muut tulevat ja menevät ja tuskin heistä edes muistoa jää. Jumala on ja pysyy.
Ihminen etsii onneaan ties mistä, mutta ei sitä koskaan tule löytämään mistään muualta kuin Jumalan luota. Laulussakin sanotaan: "onneni on olla Herraa lähellä."
Jumala ei tarvitse mitään ihmisen omaa - ei edes ylistystä. Mutta ne jotka Jumala on armahtanut ja jotka ovat tästä maailmasta pelastettu ylistävät Herraa ihan omasta vapasta tahdostaan. Itse sain kokea pelastuksen liki 20 vuotta sitten ja kaikki muu sen rinnalla on roskaa: Omaisuus, ura, hienot autot, ihmisten arvostus, hyvät teot....
Alastomana ihminen on tänne tullut ja alastomana lähtee. Siinä välillä on parhaimmillaankin muutama kymmenen vuotta, jona aikana on vain yksi tärkeä asia: Antaa Jeeusken löytää sinut ja ihmisen puolestaan otettava pelastus vastaan. Muu on vähemmän tärkeätä. Onnellisuuskin.Jumala voi olla olemassa nyt ja tulevaisuudessakin. Tämän tunnistaa ja tunnustaa useampikin uskonto. Kysymys onkin siitä, mikä uskonto tai uskomusjärjestelmä (sis. uususkonnot ja sekauskonnot) ja mitkä opit ovat oikeita? Koska siitä ei ole yhtämielisyyttä, vaan kaikilla on oma mielipide, ei new age tai vastaavat "harhaanjohdatukset ole sen vääremmässä kuin perinteisemmätkään näkemykset.
Tämän palstan aihe ei ole jeesustella, julistaa armahduksen anomisen tärkeyttä ja tuomita muita väärinuskoviksi, vaan antaa areena, jossa voidaan keskustella ns. new agen piiriin kuuluvista näkemyksistä. Sisälsi ne sitten Jumalan, jumalan tai ei jumalaa.
- sinärakas
Ihmisenä olemisessa on kaksi mahdollisuutta.
Oikeastaan voisin puhua vain yhdestä, joka useimmille meistä kuitenkin jää saavuttamatta.
Synnyt maailmaan, ja katsot vastasyntyneen raukein, viattomin silmin ympärillesi, kaikki on osa sinua ja olet osa kaikesta, ei ole olemassa jakoa mihinkään suuntaan. Sinä olet taivaallisessa olotilassa.
Tässä parin tunnin ikäisessä sinussa ei ajatus tapahdu samoin kuin aikuisilla, ehkäpä et ajattele ollenkaan, vaan olet täydellisesti tässä ja nyt.
Tämä yllä kuvaamani olotila on kaiken uskonnollisen ja henkisen etsinnän kohde, se jokin minkä kasvaessamme menetimme ja joka kuitenkin sisällämme jossain syvällä sykkii.
Lapsi on valaistunut, katsoessasi noihin säihkyviin vastasyntyneen silmiin näet jotain minkä kadotit ja joka kuitenkin sinussa myös on olemassa. Ollessasi hiljaa ja vain katsoessasi valaistuneen silmiin, ajatuksesi kuin usvan tapaan haihtuu ja ensimmäistä kertaa näet auringon, joka kuin ihmeen kautta on myös sisälläsi.
Ihminen, joka elää lainatun sanan varassa, kuinka uskoen siihen, on kuin varas yössä ja itse aiheuttaa oman tuomionsa toteutumisen koska syvällä sisimmässään hän ei voi valehdella itselleen sillä kerran oli myös hän tuo vastasyntynyt.
Petkutatko itseäsi? tämä on tärkein kysymys, kysy se.- Antti Kristus
Sanoin pienelle pojalleni (6kk): "Sinä se et vielä osaa lainkaan teeskennellä." Ja kuinka totta olivat nuo sanat. Pieni mies on vielä täysin aito. Hän ei elä eilisessä, eikä odota huomista, vaan elää tässä ja nyt.
Pieni lapsi ei teeskentele. Hän iloitsee aidosti, suree aidosti, pelkää aidosti. Pienen lapsen tunne-elämä on vielä täysin avointa ja tervettä. Se on täynnä elämää.
Jeesus nuhteli ihmisiä teeskentelystä. Olemme kadottaneet lapsi-ominaisuutemme. Olemme kadottaneet yhteyden sisimpäämme. Tästä syystä teeskentelystä on tullut koko länsimaisen minuuden perustus.
Lapsi oppii teeskentelyn vanhemmiltaan. Teeskentelevillä vanhemmilla on teeskentelevät lapset.
Koulu suosii teeskentelyä. Sitä pidetään suotavana, mutta omana itsenä olemista tuomittavana. Siksi olemme kadottaneet sisimmän itsemme jo hyvin varhain.
Kaikki olemme kuitenkin olleet joskus ihmisiä. Jokainen meistä on ollut kerran vauva. Siksi jokaisella ihmisellä on itsessään tieto, so. muistijälki, siitä, mitä on olla ihminen. Tästä syystä jokaisella ihmisellä on myös kaipaus sisäiseen rauhaan ja tasapainoon. Jokainen ihminen kaipaa sisintä itseään, ja tavoittelee kokemusta siitä.
Siksi uskonnot ovat niin suosittuja. Niiden kautta tavoitellaan sitä, minkä menetimme jo lapsena. Niiden kautta jokainen tavoittelee sisintään, se on kokemusta Jumalasta.
Jeesus tunsi itsensä, sisäisen lapsensa, siksi hänellä oli myös isä. Hän opettaa, että ihmisen on synnyttävä uudesti ylhäältä ja tultava lapsen kaltaiseksi.
Jo Nikodeemus ihmetteli tätä: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?"
Hän oli meidän tavoin kadottanut yhteyden sisimpäänsä. Nikodeemus oli vain juutalainen teeskentelijä, joka näki Jeesuksessa itsensä, ja kaipasi tätä. Sama kaipaus on myös meissä. Kaipaamme sisäistä lastamme. Kaipaamme tulla näkyväksi, se on syntyä uudelleen, ja olla totta.
Jos emme kätkisi sisintä itseämme, näkisimme toinen toisissamme Kristuksen, so. sisäisen lapsemme. Jos pois oppisimme teeskentelystä, ja tulisimme lasten kaltaisiksi, voisimme löytää taivasten valtakunnan.
Tämä valtakunta on sisäisesti meissä. Se ei tule näkyvällä tavalla. Se syntyy silloin, kun sinä synnyt uudesti, so. tulet näkyväksi ja olet totta. - sinärakas
Antti Kristus kirjoitti:
Sanoin pienelle pojalleni (6kk): "Sinä se et vielä osaa lainkaan teeskennellä." Ja kuinka totta olivat nuo sanat. Pieni mies on vielä täysin aito. Hän ei elä eilisessä, eikä odota huomista, vaan elää tässä ja nyt.
Pieni lapsi ei teeskentele. Hän iloitsee aidosti, suree aidosti, pelkää aidosti. Pienen lapsen tunne-elämä on vielä täysin avointa ja tervettä. Se on täynnä elämää.
Jeesus nuhteli ihmisiä teeskentelystä. Olemme kadottaneet lapsi-ominaisuutemme. Olemme kadottaneet yhteyden sisimpäämme. Tästä syystä teeskentelystä on tullut koko länsimaisen minuuden perustus.
Lapsi oppii teeskentelyn vanhemmiltaan. Teeskentelevillä vanhemmilla on teeskentelevät lapset.
Koulu suosii teeskentelyä. Sitä pidetään suotavana, mutta omana itsenä olemista tuomittavana. Siksi olemme kadottaneet sisimmän itsemme jo hyvin varhain.
Kaikki olemme kuitenkin olleet joskus ihmisiä. Jokainen meistä on ollut kerran vauva. Siksi jokaisella ihmisellä on itsessään tieto, so. muistijälki, siitä, mitä on olla ihminen. Tästä syystä jokaisella ihmisellä on myös kaipaus sisäiseen rauhaan ja tasapainoon. Jokainen ihminen kaipaa sisintä itseään, ja tavoittelee kokemusta siitä.
Siksi uskonnot ovat niin suosittuja. Niiden kautta tavoitellaan sitä, minkä menetimme jo lapsena. Niiden kautta jokainen tavoittelee sisintään, se on kokemusta Jumalasta.
Jeesus tunsi itsensä, sisäisen lapsensa, siksi hänellä oli myös isä. Hän opettaa, että ihmisen on synnyttävä uudesti ylhäältä ja tultava lapsen kaltaiseksi.
Jo Nikodeemus ihmetteli tätä: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?"
Hän oli meidän tavoin kadottanut yhteyden sisimpäänsä. Nikodeemus oli vain juutalainen teeskentelijä, joka näki Jeesuksessa itsensä, ja kaipasi tätä. Sama kaipaus on myös meissä. Kaipaamme sisäistä lastamme. Kaipaamme tulla näkyväksi, se on syntyä uudelleen, ja olla totta.
Jos emme kätkisi sisintä itseämme, näkisimme toinen toisissamme Kristuksen, so. sisäisen lapsemme. Jos pois oppisimme teeskentelystä, ja tulisimme lasten kaltaisiksi, voisimme löytää taivasten valtakunnan.
Tämä valtakunta on sisäisesti meissä. Se ei tule näkyvällä tavalla. Se syntyy silloin, kun sinä synnyt uudesti, so. tulet näkyväksi ja olet totta.Luen tekstisi, ja se on paljon ymmärrettävämpää kuin aikaisemmat, onnitteluni.
Ajattelen kirjoittaessani minä-muodossa ja sinä olet se toinen jonka tekstiin syvennyn.
Kaikki muu on ylimääräistä ja sekoittavaa.
Ehkäpä sinä haluat sekoittaa, provosoida, toisen ajattelun kirjoituksillasi?
Minä en kuitenkaan lue syventyen jotain tekstiä, missä ei ole kirjoittajan oman itsensä leimaa.
Tällä kertaa kerroit omasta elämästäsi, hyvä.
Uskosi on hienoa ja ennenkaikkea sinulle itsellesi.
Älä yritä sekoittaa minua, koska sekoitat vain itsesi.
Mieti ja tutkiskele kirjoittamaasi ja huomaat että selkenet, koska jokaisessa meissä se "timantti" on.
Löydä oma "kynäsi" ilman ulkopuolista vahvistusta, kuuntele kritiikkiä, ja taas katso ajatustesi taakse. - Agnus Dei
Antti Kristus kirjoitti:
Sanoin pienelle pojalleni (6kk): "Sinä se et vielä osaa lainkaan teeskennellä." Ja kuinka totta olivat nuo sanat. Pieni mies on vielä täysin aito. Hän ei elä eilisessä, eikä odota huomista, vaan elää tässä ja nyt.
Pieni lapsi ei teeskentele. Hän iloitsee aidosti, suree aidosti, pelkää aidosti. Pienen lapsen tunne-elämä on vielä täysin avointa ja tervettä. Se on täynnä elämää.
Jeesus nuhteli ihmisiä teeskentelystä. Olemme kadottaneet lapsi-ominaisuutemme. Olemme kadottaneet yhteyden sisimpäämme. Tästä syystä teeskentelystä on tullut koko länsimaisen minuuden perustus.
Lapsi oppii teeskentelyn vanhemmiltaan. Teeskentelevillä vanhemmilla on teeskentelevät lapset.
Koulu suosii teeskentelyä. Sitä pidetään suotavana, mutta omana itsenä olemista tuomittavana. Siksi olemme kadottaneet sisimmän itsemme jo hyvin varhain.
Kaikki olemme kuitenkin olleet joskus ihmisiä. Jokainen meistä on ollut kerran vauva. Siksi jokaisella ihmisellä on itsessään tieto, so. muistijälki, siitä, mitä on olla ihminen. Tästä syystä jokaisella ihmisellä on myös kaipaus sisäiseen rauhaan ja tasapainoon. Jokainen ihminen kaipaa sisintä itseään, ja tavoittelee kokemusta siitä.
Siksi uskonnot ovat niin suosittuja. Niiden kautta tavoitellaan sitä, minkä menetimme jo lapsena. Niiden kautta jokainen tavoittelee sisintään, se on kokemusta Jumalasta.
Jeesus tunsi itsensä, sisäisen lapsensa, siksi hänellä oli myös isä. Hän opettaa, että ihmisen on synnyttävä uudesti ylhäältä ja tultava lapsen kaltaiseksi.
Jo Nikodeemus ihmetteli tätä: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?"
Hän oli meidän tavoin kadottanut yhteyden sisimpäänsä. Nikodeemus oli vain juutalainen teeskentelijä, joka näki Jeesuksessa itsensä, ja kaipasi tätä. Sama kaipaus on myös meissä. Kaipaamme sisäistä lastamme. Kaipaamme tulla näkyväksi, se on syntyä uudelleen, ja olla totta.
Jos emme kätkisi sisintä itseämme, näkisimme toinen toisissamme Kristuksen, so. sisäisen lapsemme. Jos pois oppisimme teeskentelystä, ja tulisimme lasten kaltaisiksi, voisimme löytää taivasten valtakunnan.
Tämä valtakunta on sisäisesti meissä. Se ei tule näkyvällä tavalla. Se syntyy silloin, kun sinä synnyt uudesti, so. tulet näkyväksi ja olet totta."Jos emme kätkisi sisintä itseämme, näkisimme toinen toisissamme Kristuksen, so. sisäisen lapsemme. Jos pois oppisimme teeskentelystä, ja tulisimme lasten kaltaisiksi, voisimme löytää taivasten valtakunnan"
Sanasi ja kirjoituksesi ovat makean kavalat.
Tiedät, että parhaassa valheessa on aina viidennes totuutta...
Juuri se, että puhut Jeesuksesta, Kristuksesta jne. tekee sinusta kavalan.
Ihan luulisi, että uskoisit muuhunkin kuin Saatanaan... - Kerettiläinen
Agnus Dei kirjoitti:
"Jos emme kätkisi sisintä itseämme, näkisimme toinen toisissamme Kristuksen, so. sisäisen lapsemme. Jos pois oppisimme teeskentelystä, ja tulisimme lasten kaltaisiksi, voisimme löytää taivasten valtakunnan"
Sanasi ja kirjoituksesi ovat makean kavalat.
Tiedät, että parhaassa valheessa on aina viidennes totuutta...
Juuri se, että puhut Jeesuksesta, Kristuksesta jne. tekee sinusta kavalan.
Ihan luulisi, että uskoisit muuhunkin kuin Saatanaan...Angus mene Roomaan pussaamaan Paavin pyllyä! Mitä sinä täällä teet!
- T Kempis
Agnus Dei kirjoitti:
"Jos emme kätkisi sisintä itseämme, näkisimme toinen toisissamme Kristuksen, so. sisäisen lapsemme. Jos pois oppisimme teeskentelystä, ja tulisimme lasten kaltaisiksi, voisimme löytää taivasten valtakunnan"
Sanasi ja kirjoituksesi ovat makean kavalat.
Tiedät, että parhaassa valheessa on aina viidennes totuutta...
Juuri se, että puhut Jeesuksesta, Kristuksesta jne. tekee sinusta kavalan.
Ihan luulisi, että uskoisit muuhunkin kuin Saatanaan...Jumalan Karitsa, Agnus Dei?
Mitä kavalaa on siinä, että meidän täytyy tulla lasten kaltaisiksi, että näkisimme taivasten valtakunnan? Eikö Jeesus itse juuri näin opettanut? Vai eikö se olekaan oikea kristitty, joka ei heti ole tuomitsemassa lähimmäistään kadotukseen?
- Anqeli
Luin nuoruudessani ko kirjan ja olen soveltanut hyvällä menestyksellä omiin nuoriini hänen ajatuksiaan/teorioitaan.
- T Kempis
Ei ihminen synnistä siinnyt, hänet luotiin Jumalan kuvaksi ja elämään Jumalan yhteydessä! Valitettavasti se alkuperäinen yhteys on useimmilta ihmisiltä katkennut, mutta ei Jumala silti meitä koskaan hylännyt. Jeesus itse osoitti elämällään ja opetuksillaan meille verrattoman tien takaisin Jumalan yhteyteen: "Rakasta Jumalaa - jä lähimmäistäsi niin kuin itseäsi".
A.S. Neill oli itse malliesimerkki uskonnottomasta ihmisestä, joka toteutti käytännössä Jeesuksen oppeja - paremmin kuin monet uskovat, kuten myös paikallinen pappi totesi.
"Uusi uskonto ylistää Jumalaa tekemällä ihmisistä onnellisia." Ehkä ei tarvita uutta uskoa, vaan se aito alkuperäinen kristinusko, joka on vuosisatojen saatossa kadonnut ihmisten keksimien oppirakennelmien ja -riitojen alle. Aito usko löytääkin Jumalan ennemmin niityiltä kuin taivaista. Hänen ikuinen kädenjälkensä on nähtävissä kaikkialla, jopa pienimmässä rikkaruohossa. Eikä virsien veisaamisessa tai saarnojen kuuntelemisessa ole mitään erityisen hurskasta, paremmin se aika tulisi käytettyä auttamalla jotakin avun tarpeessa olevaa lähimmäistä tai muuten vain hyvässä seurassa ystävyydestä iloiten.- Hessu jr
Kun lukee tätä, niin pieni toivon liekki herää. Ehkä sittenkin ihmiskunta herää Todelliseen Ihmisyyteen, niin että ulkoinenkin muuttuu sisäisen kaltaiseksi. Että tulemme myös Yhdeksi ulkoa. Sisältä sitä Olemme!
- Ihminen
Luin itsekkin juuri viikko sitten Neillin ajatuksia Anthony de Mellon kirjasta "Havahtuminen."
Sydämellään kuulee parhaiten,sanoi Pikku-Prinssikin...Vai oliko se näkee...jokatapauksessa:
Miten iloinen asia,että samanhenkiset ihmiset löytävät toisiaan.
Ne perusasiat kuitenkin ovat pääpiirteittäin samat.
Silloin on turha takertua vähäpätöisiin pikkuasioihin ja alkaa kinastella epäolennaisuuksista.
Kun tuntee syvällisesti sisällään jonkun asian todeksi, on parasta lähteä kulkemaan avoimella mielellä sitä valoa kohti.
Rakkauteen pyrkimällä me lähennymme toisiamme.
Eikä silloin ole suurta väliä, mihin uskontokuntoon kukin kuuluu- vai kuuluuko mihinkään.Liian kauan on hukattu aikaa kinoihin.
Kaipuu hyvyyteen voi toimia majakkana suvaitsevaisuuden ilmapiirissä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102880- 1152145
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei431554- 2601398
- 701013
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47911- 55884
Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77880- 44795
Ma 30.9 tosiko tv klo 18 suorana Tikkalanmäeltä
Virastolta suorana. Äänestyksistä sitten puhutaan illalla ja huomenna, onko kepuvasemmisto kuntalaisten tahdon mukaan to93736