Hulppeat kielilisät

Eduskunta jättää vuodesta toiseen kaksikielisyysjärjestelmämme säästötalkoiden ulkopuolelle. Kustannuksista ei julkisuudessa edes haluta puhuta, esimerkkinä kielilisät

Leikkikaksikielisyyttä eikä tätä koko maata kattavaa 3% vähemmistön takia olevaa kaksoishallintajärjestelmää, eivät hyväksy sen paremmin suomen- kuin ruotsinkielisten kuntienkaan enemmistökieliryhmät, nykypolvi taitaa jo Suomen kielen. Suomalaisista 77% vastustaa nykyistä järjestelmää. Lisäksi ylisuuret kaksikielisyyslahjukset kunnille ovat suoraan pois velkaantuneen valtiomme muista raharei'istä - vähäosaiset ja vanhukset tästä jälleen kärsivät, hoitavia käsiä tarvittaisiin lisää .Ainoa voittaja ovat RKP sekä kaksikieliset rahanahneet kunnat.

Nyt 2015 alkaen kielilisää maksetaan ruotsinkielisyyden perusteella ja vain kaksikielisille kunnille. Vuonna 2015 maksetttiin kielilisää noin 94 miljoonaa euroa normaalien valtionosuuksien lisäksi. Valtio jakaa siten kielilisää Suomen 33 kaksikieliselle kunnalle miljardi euroa 10 vuodessa. Summa on merkittävä rahareikä.Kuvaavaa on se, että entiset ruotsinkieliset kunnat eli Luoto, Korsnäs ja Närpiö päättivät helpon lisärahan houkuttelemina ”muuttua” kaksikielisiksi, sillä yksikielisille kunnille ei jatkossa kielilisää anneta. Tuet ovat niin ylimitoitettuja, että kassaan kilahtaa lisäkulujen jälkeenkin ylimääräistä, eli valtaväestön maksamana tuetaan ruotsinkielisten hyvinvointia.

Suomessa pitäisikin siirtyä jo viimein asteittain Pohjoismaisen mallin mukaiseen kielipolitiikkaan, jossa kaikkialla maassa on yksi pääkieli ja joka parhaiten vastaisi Suomen kielitilannetta, tämä edistäisi kielellisesti myös muita tärkeimpiä kaupallisia kieliä, mitä myös EK (elinkeinoelämä) kannanotoissaan on tuonut julki.