mahdollisimman voimakas perinteinen sähkömagneetti

Isoja kestomagneetteja käytetään sähkömoottoreissa ja tuulivoimaloiden generaattoreissa. Katsoitko ebaystä ja aliexpressistä?

Teholähteellä kait vain lataillaan valtavia konkkia ( akkua?) ja 0,1 s:n pulssin aikana oikosulkuvirta on moninkertainen eli satoja ampeereja. Jännite tietysti laskee rajusti ja teholähteen lepo/latausjännite kannattaa nostaa mahdollisimman korkeaksi (30 V). Kannattaa ensin ihan vaan protoilla, niin selviää samalla ne hauskat induktiiviset sivuilmiöt!

AkkuKonkkalaturi kirjoitti:

Teholähteellä kait vain lataillaan valtavia konkkia ( akkua?) ja 0,1 s:n pulssin aikana oikosulkuvirta on moninkertainen eli satoja ampeereja. Jännite tietysti laskee rajusti ja teholähteen lepo/latausjännite kannattaa nostaa mahdollisimman korkeaksi (30 V). Kannattaa ensin ihan vaan protoilla, niin selviää samalla ne hauskat induktiiviset sivuilmiöt!

Lue lisää

Kokeillessa kannattaa sitten muistaa pari asiaa:

1. Silmät on suojattava. Pulssitettu teho ja nopeasti muuttuvat magneettikentät saavat esineitä ja joskus myös sulaa metallia lentämään vauhdilla.

2. Kuulosuojaimet estävät paukkeesta aiheutuvat kuulovauriot.

2. Toinen käsi taskussa ja eristävät kengät niin elää pidempään kun ei saa virhekytkennän aiheuttamaa sähköiskua sydämen lävitse.

Jos käyttää suurempia eli satojen tai tuhansien volttien jännitteitä niin pitää myös tietää, että jotkut kondensaattorit säilyttävät osan varauksestaan nopean purkamisen jälkeen. Ei siis saa olettaa, että purettu konkka olisi tyhjä ellei sen terminaalien ylitse ole oikosulkukaapelia.

ExB kirjoitti:

Kokeillessa kannattaa sitten muistaa pari asiaa:

1. Silmät on suojattava. Pulssitettu teho ja nopeasti muuttuvat magneettikentät saavat esineitä ja joskus myös sulaa metallia lentämään vauhdilla.

2. Kuulosuojaimet estävät paukkeesta aiheutuvat kuulovauriot.

2. Toinen käsi taskussa ja eristävät kengät niin elää pidempään kun ei saa virhekytkennän aiheuttamaa sähköiskua sydämen lävitse.

Jos käyttää suurempia eli satojen tai tuhansien volttien jännitteitä niin pitää myös tietää, että jotkut kondensaattorit säilyttävät osan varauksestaan nopean purkamisen jälkeen. Ei siis saa olettaa, että purettu konkka olisi tyhjä ellei sen terminaalien ylitse ole oikosulkukaapelia.

Lue lisää

Muuten, mihin fysikaaliseen ilmiöön perustuu että kun oikosuljet, tukevasti ja ajallisesti riittävästi, konkan purkaaksesi siitä varauksen, niin jonkin ajan kuluttua mitattuna konkassa on taas jännitettä?

miksei_tyhjene_kerralla kirjoitti:

Muuten, mihin fysikaaliseen ilmiöön perustuu että kun oikosuljet, tukevasti ja ajallisesti riittävästi, konkan purkaaksesi siitä varauksen, niin jonkin ajan kuluttua mitattuna konkassa on taas jännitettä?

Lue lisää

Ilmiö on tiettyjen eristysmateriaalien ikävä taipumus varastoida varausta silloin, kun niissä on ollut jännite päällä pidempään. Kondensaattorin sähköisenä mallina voisi pitää useaa rinnakkain kytkettyä pienemmän kondensaattorin ja vastuksen sarjaankytkentä. Näissä hankalissa konkissa yksi sisäisistä sarjavastuksista on niin suuri, että lyhyt kondensaattorin oikosulkeminen ei saa sen takana olevaa osaa kapasitanssista tyhjenemään.

Kun konkka oikosuljetaan lyhyesti ja sitten uudelleen avataan niin tuo suuren sarjavastuksen takana ollut osa kapasitanssista hiljakseen päästää varausta muuhun konkkaan, jolloin konkan yli alkaa uudelleen näkyä jännitettä. Tuon jännitteen suuruus voi olla jopa 15 % alkuperäisestä jännitteestä ja tuota "muisti" ilmiötä esiintyy juurikin elektrolyytikondensaattoreissa. Jos alkuperäinen jännite sarjaankytketyissä elektrolyytikondensaattoreissa oli tuhansia voltteja niin jännite voi siis nousta uudelleen satoihin voltteihin.

Dielektrinen absorptio (DAR) on se hakusana, jota kannattaa käyttää englanniksi käännettynä.
Myös sana s_o-a_k-a_g-e on hyvä hakusana, ilman noita viivoja tietenkin.

Wikipediasssa on tuosta aiheesta oma sivunsa.

https://en.wikipedia.org/wiki/Dielectric_absorption

Kuvassa on juuri mainitsemani sarjaankytkettyjen konkkien ja vastusten malli koko kondensaattorille. Vaikka varaus siirtyykin hyvin suuren vastuksen takaa muuhun osaan kondensaattoria on se aikavakioiden kulumisen jälkeen purettavissa yhtä nopeasti kuin mikä tahansa samansuuruinen konkan yli vaikuttava jännite. Se voi siis tuottaa vaarallisen jäännösjännitteen.

miksei_tyhjene_kerralla kirjoitti:

Muuten, mihin fysikaaliseen ilmiöön perustuu että kun oikosuljet, tukevasti ja ajallisesti riittävästi, konkan purkaaksesi siitä varauksen, niin jonkin ajan kuluttua mitattuna konkassa on taas jännitettä?

Lue lisää

Fysikaalinen ilmiö dielektrisen absorption takana on samankaltainen kuin ferromagneettisissa aineissa, joihin jää magneettikenttää. Aineen polarisoitumisessa on hystereesiä eli ulkoisen kentän poistamisen jälkeen sisäinen kenttä ei palaakaan nollaan vaan jää remanenssin verran siitä poikkeamaan.

Mitä parempi ja vähähäviöisempi eriste sitä vähemmän tuota ilmiötä esiintyy. Ilmiötä voi aiheuttaa esimerkiksi se, että konkan ollessa varattuna eristeen läpi kulkeva vuotovirta siirtää hiljakseen eristeen sisälle sähkövarauksia. Kun eristeen eristyskyky kuitenkin on kohtuullinen niin tuo vuotovirta on pientä ja varauksien siirtyminen hidasta. Sama kondensaattori purettuna vuotaa hiljakseen eristeen sisään päässeet varaukset takaisin konkkalevyihin.

Olen joskus kuullut/lukenut selitysmallin, että eristeaineen molekyylit/atomit/eletronit siirtyvät sähkökentän voimavaikutuksen ansiosta kentän suuntaisesti. Kun sähkökenttä sitten häviää, eivät hiukkaset heti palaudu aineen sisäisen "kitkan" johdosta alkutilaansa. Varausten viiveellä alkutilaansa palautuminen näkyy sitten jännitteenä kondensaattorin navoissa.