Vuonna 2018 meneekin kauppiskeen haku vähän uusiin puihin. Kannattaa päästä sisään tänä vuonna keinolla millä hyvänsä. Onneks itellä puuttuu vaan enää pari kurssia KTM:stä.
"Erillisestä valintakoekirjallisuudesta luovutaan ja valintakoe perustuu seuraaviin lukion opetussuunnitelman mukaisiin oppimääriin (opetushallituksen määräys 60/011/2015):
– Taloustieto (yhteiskuntaopin kurssi)
– Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (historian kurssi)
– Tilastot ja todennäköisyys (matematiikan kurssi)
sekä kokeessa mahdollisesti jaettavaan aineistoon."
http://www.kauppatieteet.fi/ennakkotietoa-kauppatieteellisen-alan-yhteisvalinnasta-kevaalla-2018/
Ennakkotietoa kauppatieteellisen alan yhteisvalinnasta keväällä 2018
Yleinen
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan ohjausryhmä on esittänyt yliopistojen päätettäväksi valintaperusteet vuodelle 2018. Yliopistot päättävät valintaperusteista elokuun 31. päivään mennessä.
Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta laajenee niin, että mukaan tulevat myös ruotsinkieliset kauppatieteellisen yksiköt: Svenska Handelshögskolan ja Åbo Akademi.
Valittavista 70 % valitaan yliopistolain 36 §:n tarkoittamalla tavalla hakijoista, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa eivätkä vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa (ns. ensikertalaisuuskiintiö).
Kunkin hakukohteen aloituspaikoista täytetään 60 % ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella (todistusvalinta) ja 40 % valintakoepisteiden perusteella (koepistevalinta). Yhteispistevalinnasta ja ensisijaisuuspisteistä luovutaan. Todistusvalinnassa otetaan huomioon vain ensikertalaiset hakijat. Voidakseen tulla hyväksytyksi todistusvalinnassa, hakijan on saatava vähintään 20 todistuspistettä. Loput ensikertalaisuuskiintiöstä täytetään valintakoepisteiden perusteella. Koepistevalinnassa ensikertalaisia voi tulla valituksi enemmänkin kuin kiintiön kooksi on määritelty, jos hakijan/hakijoiden valintamenestys siihen riittää. Hakijat, joilla on jo korkeakoulututkinto tai korkeakoulupaikka voivat hakea valintakokeen kautta tai yliopistojen tarjoamien muiden hakuväylien kautta.
Suomalaisen yo-tutkinnon pisteytystä muutetaan niin, että myös A-kielestä saa erikseen pisteitä. Pisteitä annetaan äidinkielen, enemmän pisteitä antavan matematiikan, A-kielen ja kahdesta muusta parhaat pisteet antavasta kokeesta.
Suomalainen yo-tutkinto
L
E
M
C
Äidinkieli
10
9
7
5
Matematiikka, pitkä oppimäärä
10
9
7
5
Matematiikka, muu oppimäärä
8
6
4
2
A-kieli
8
6
4
2
Kaksi muuta parhaat pisteet antavaa koetta
6
4
2
0
Kansainväliset ylioppilastutkinnot (IB, EB, Rp) suhteutetaan suomalaisesta ylioppilastutkinnosta saatavaan maksimipistemäärään (40 pistettä). Pisteet lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella. International Baccalaureate (IB) –tutkinnon maksimipistemäärä on 45. Todistuspisteet lasketaan jakamalla tutkinnon yhteispistemäärä 45:llä ja kertomalla saatu luku 40:llä. European Baccalaureate (EB) –tutkinnon maksimipistemäärä on 100. Todistuspisteet lasketaan jakamalla tutkinnon yhteispistemäärä 100:lla ja kertomalla saatu luku 40:llä. Helsingin saksalaisen koulun lukiossa suoritetun Reifeprüfung (Rp) –tutkinnon maksimipistemäärä on 300. Todistuspisteet lasketaan jakamalla tutkinnon yhteispistemäärä 300:lla ja kertomalla saatu luku 40:llä.
Erillisestä valintakoekirjallisuudesta luovutaan ja valintakoe perustuu seuraaviin lukion opetussuunnitelman mukaisiin oppimääriin (opetushallituksen määräys 60/011/2015):
– Taloustieto (yhteiskuntaopin kurssi)
– Ihminen ympäristön ja yhteiskunnan muutoksessa (historian kurssi)
– Tilastot ja todennäköisyys (matematiikan kurssi)
sekä kokeessa mahdollisesti jaettavaan aineistoon.
Tarkemmat valintaperusteet julkaistaan kauppatieteellisen alan yhteisvalinnan nettisivuilla syyskuussa sen jälkeen kun yliopistot ovat tehneet lopulliset päätökset valintaperusteista.
v.2018 menee pääsykoe täysin uusiksi
15
2996
Vastaukset
- Quack
Eli 40% kuitenkin edelleen valintakokeella sisään? Täällä internetin syövereissä on mutistu vaikka missä kuinka tulevaisuus olisi pilattu tällä uudistuksella. Tämähän on fiksu systeemi
- despoottiton
Eikö tämä prosenttijakauma vastaa suunnilleen sitä mikä se on tällä nykyisellä yo pääsykoe sekä pelkkä pääsykoe-systeemillä? Mikä tässä on nyt se homma josta ihmiset ovat syksystä asti meuhkanneet? Tietääkseni edes missään ei ole sanottu että pääsykokeet poistuisi kokonaan. Uudistuksen tarkoituksena on painottaa yo-todistuksen merkitystä sekä vähentää päällekkäisyyksiä. Nykyisellä systeemillä lukiossa hyvin pärjänneet eivät saa tarpeeksi etua yo-todistuksestaan suhteessa työn määrään, jonka ovat kyseisen asian eteen tehneet. Missään vaiheessa ei ole puhuttu, että myöhemmin opiskelusta innostuneille heitettäisiin seinä eteen sekä pilattaisiin heidän edellytykset korkeakouluopintoihin.
- opiskelija-
No ite opiskelen tällä hetkellä kauppakorkeakoulussa, pääsin aikanaan sisään amiksen papereilla ja hyvällä pääsykoemenestyksellä. Mun mielestä pääsykokeista ei pidä luopua, ja mun mielestä on myös aika epätasa-arvoista, että pääsykoemateriaali perustuu lukion kursseihin. Kaikilla ei ole mahdollisuutta mennä lukioon ja kaikki lukiot eivät tarjoa kiinnostavia kursseja. Oman kokemukseni mukaan nykyiset pääsykoekirjat mittaavat hyvin sitäkin, että onko alavalinta oikea vai ei. Jos ei pääsykoekirjoja jaksa lukea, niin ei tule todennäköisesti menestymään opinnoissakaan ja tosiasia on se, että opiskelu vaatii ison määrän tiedon omaksumista lyhyessä ajassa, joten jos kirjoitusten jälkeen ei kykene lukemaan kolmea pääsykoekirjaa itse aiheesta, niin kannattaa pohtia syvästi, onko ala oikea. Tulevaisuudessa alan vaihtaminenkin on vaikeampaa ensikertalaiskiintiöiden takia ja mm. opintotukien tukikuukausien vähentämisen takia.
Lisäksi jos pääsykoekirjojen asiat on omaksunut hyvin, niin ainakin kauppakorkeakoulussa ensimmäiset peruskurssit on silloin vanhan kertausta ja opinnoissa pääsee hyvin alkuun.
Itse luin pääsykoekirjat kaksi kertaa läpi ja aikaa oli noin 2 viikkoa. Koska aihe kiinnosti todella, niin en kokenut sitä mitenkään pahaksi urakaksi.
- mietinpävain
Kylttereiden taso tulee entisestään romahtamaan, kun alalle eksyy tyyppejä, joilla ei ole intohimoa alaa kohtaan. Tosi monet ylppäreissä keskinkertaisesti pärjänneet pojat saattavat suorastaan loistaa kyltteriopinnoissa.
- Huolestunuttt
''Todistusvalinnassa otetaan huomioon vain ensikertalaiset hakijat.'' Tarkoittaako tämä sitä, että kun kevään 2017 abiturienttina käyn tulevana kesänä tekemässä pääsykokeen 'kokeilumielessä', niin en enää keväänä 2018 ole oikeutettu pääsemään sisään ylioppilastodistukseni perusteella, vaikka saisinkin yli 20 hakupistettä??
- Hornantuuttiko
Ei tarkoita, kunhan et ota tänä keväänä mitään korkeakoulupaikkaa vastaan. Silloin vasta menetät ensikertalaisuuden.
- Ihmettelin_samaa
Itsekin mietin aivan samaa. On nimittäin melko harhaanjohtavasti kirjoitettu. Pitäisi olla pikemminkin: "Todistusvalinnassa otetaan huomioon vain ensikertalaiskiintiöön kuuluvat hakijat"
- seppppo
Eikös tuo pääsykoemateriaali helpotu entisestään jos vaihtuvat noihin lukion kirjoihin?
Koekin ilmeisesti muuttuu jos kokeessa jaetaan jotain materiaalia, tuskin on enää monivalintakoe? - 57857892
Ihan hyvä veto kauppiksilta. Paras aines yritetään houkutella omalle alalle tarjoamalla opiskelupaikkaa ilman pääsykoetta. Saattaa toimiakin, varsinkin jos oikis ja lääkis eivät seuraa heti perässä samanlaiseen valintajärjestelmään.
Tähän asti keskinkertaisistakin lukiolaisista on voinut tulla hyviä yliopisto-opiskelijoita siksi, että lahjakkaallakaan ei ole ollut syytä panostaa lukiossa opintoihin, kun pääsykokeet ovat kuitenkin olleet niin tärkeät. Tulevaisuudessa vähänkään fiksut nuoret alkavat kyllä ottaa tosissaan tärkeiden lukioaineiden opinnot jo hyvissä ajoin. - MahtiPupu
Luetaanko noi kirjat vielä vanhalla opsilla vai sillä uudella? Ei kai niitä sillä vuoden 2016 opsilla voi lukea, kun se vasta otettiin käyttöön
- ainoooiiii
uuden opsin mukaset kirjat mun mielestä, ne näkee kauppatieteet.fi sivulta tietääkseni. ei vaikeaa ottaa selvää
- möi55
Mitäs arvelette, paljonko todistusvalinnan pisterajat tulevat laskemaan ? Kuiteskin aloituspaikoista täytetään 60 % ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella.
- Arvauksiakiitos
Tämä kiinnostaisi myös minua! Viime vuonna oli päästy n. 30-35 pisteellä mutta silloin vai 20% otettiin todistuksen perusteella. Samoin tuohon taitaa myös osaltaan sisältyä ensisijaisuuspisteet (3) joita ei tänä vuonna jaeta.
- Asijtjt_
Laitan kysymykseni tänne. Jäin tässä miettimään, että eikö tosiaan nykyisin hakulomakkeelle tarvitse itse manuaalisesti laittaa yo-todistuksen arvosanoja? Muistelisin, että näin oli viimeksi kun korkeakouluun hain (ja pääsin, vaihto edessä).
Tuntui vain kovin hassulta, ettei yo-todistuksesta kysytty juuri mitään. Toisaalta näinhän sähköisesti sen olettaisi nykyisin menevänkin.- Yo2016
Todistukset menevät suoraan yliopistoille sähköisesti eli ei tarvi laittaa arvosanoja itse. Tosin vanhemmat yo todistukset pitää kai lähettää postitse hakijapalveluihin. Kannattaa varmistaa nuo vuosiluvut opintopolusta, että mistä vuodesta lähtien todistukset ovat ”uusia” .
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1085541
Suomen kaksikielisyys - täyttä huuhaata
Eivätkö muuten yksilöt pysty arvioimaan mitä kieliä he tarvitsevat? Ulkomaalaiselle osaajalle riittää Suomessa kielitai954821Työeläkeloisinta 27,5 mrd. per vuosi
Tuo kaikki on pois palkansaajien ostovoimasta. Ja sitten puupäät ihmettelee miksei Suomen talous kasva. No eihän se kas1394762Mikä on vaikeinta siinä, että menetti yhteyden kaivattuun, jota vielä ajattelee?
Mikä jäi kaihertamaan? Jos jokin olisi voinut mennä toisin, mitä se olisi ollut? Mitä olisit toivonut vielä ehtiväsi san3682215- 1172051
- 1071797
- 2561577
- 3711318
Pääsit koskettamaan
Sellaista osaa minussa jota kukaan ei ole ennen koskettanut. Siksi on hyvin vaikea unohtaa sinut kokonaan.591151- 2211123