Tajusin juuri eilen, että olen kirjoittanut kirjani puoleen väliin asti, vähän jopa yli sen, ja sivuja vain sata ja hieman päälle. 21 000 sanaa. Luin jostain, että romaanien suositeltava pituus on 300-400 sivua, 80 000-120 000 sanaa. Lähes kaikki romaanit, joita olen lukenut loppuvat kummasti heti kuin sivumäärä on 350 tai 400.
Minusta tuntuu, että kirjassani tapahtuu vaikka mitä, mutta silti siitä tulee tosi tosi tosi lyhyt tuohon suositeltuun verrattavana. En vain pidä pakonomaisesta kuvailusta tai mietiskelykohdista, jotka eivät ole juonen kannalta tärkeitä. En haluaisi pakosti tehdä lisää tapahtumia, mutta tämä silti vaivaa minua! Tuntuu siltä kuin minulla ei olisi tarpeeksi sanottavaa. Kuin minun tarinani ei olisi tarpeeksi täyteläinen.
Kokemuksia? Ajatuksia?
Ihanteellinen romaanin pituus
3
2383
Vastaukset
- 12345678910111213141516
Kirjoita ne tapahtumat mitkä ovat oleellisia ja tärkeitä. Älä liikaa mieti sivujen tai sanojen määrää. (se on lopulta aika epäoleellinen asia) Kun tarina on mielestäsi valmis, niin sitten se on valmis. Nälkävuosi, Henkireikä, Baby jane... muutamia "luisevia" romaaneja. Ja hyviä sellaisenaan.
Luovuutta tarinan kanssa! :) - Helpfull
En ole varma mistä olet nuo ohjepituudet ottanut, sillä ne tuntuvat aika pitkiltä. Jos nuo ovat jostain englanninkielisestä ohjeesta, niin ota huomioon että suomeksi sama asia voidaan sanoa vähemmillä sanoilla, eli sanamäärät ovat alhaisempia verrattuna englantiin. Esimerkiksi: oli kaunis päivä vrt. It was a beautiful day. 3 sanaa vs 5 sanaa, aika iso ero. Niinpä sanamääria ei kannata sellaisenaan vertailla. Itse katselen merkkimääriä ja arvioin sivumäärää sen perusteella.
Mielestäni 40-50 tuhatta sanaa on jo ok pituus suomalaiselle romaanille, mutta kuten edellinen kirjoittaja kirjoitti, ei kannata liikaa tuijottaa pituutta vaan keskittyä sisältöön. - suosin
On olemassa kirjoja, jotka "alkavat" vasta ensimmäisen sadan sivun jälkeen. Siinä mielessä ymmärrän, että kirja on 400 sivua pitkä, koska lopusta ei voisi lyhentää. Mutta alusta usein voisi! Valtaosassa kirjoja on aivan liian pitkä alku. Kuin kirjailija vasta verryttelisi aihetta. Monesta kirjasta voisi pätkäistä jopa ensimmäisen puolikkaan pois, ja teos vain paranisi.
Lyhyt kirja on paljon parempi kuin kirja jonka alkujännitettä venytetään liian pitkälle. Joskus hyvä loppuosa pelastaa ja useimmat ihmiset unohtavat unisen alun. Mutta mielestäni ei ole silti mitään syytä tehdä unohdettavaa alkua tai keskiosaa.
Lisäksi jos ajattelee mikä on "myyvää", niin Nälkävuosi ja Akvarelleja Engelin kaupungista olivat tiiviitä ja ytimekkäitä, ja fyysisesti riittävän kevyitä ihmisten napata mukaan ja ojentaa lahjoina. Moni varmaan ajattelee, että ohuen kirjan voi pienemmällä riskillä antaa sellaiselle joka ei ole lukemisen harrastaja, koska se saattaa rohkaista aloittamaan. Tiivissisältöinen, mutta väljäksi aseteltu teksti myös herättelee ajattelemaan ja pohdiskelemaan toisin kuin tiiliskivi joka pitää ehtiä lukea eräpäivään mennessä.
En oikeastaan näe yhtään syytä miksi kirjan pitäisi olla yli 300 sivua, paitsi ehkä jos ei halua että lukija miettii lukiessaan vaan haluaa kuvittaa jokaisen tilanteen ja tunteen hänen puolestaan jottei juonen aukot paljastuisi. Jos asiaa riittää, sen voinee jakaa vaikkapa trilogiaksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?
Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial41644Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin
Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras1161623Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä
Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva2431149Lahkokasteen ja kristillisen kasteen erot
Raamatun mukaan Kristillisessä yhdessä kasteessa Jumala pesee ja puhdistaa ihmisen sydämen ja poistaa perisynnin kirouks4221078- 128919
Heikki Paasosen Marita-vaimo jätti tunteikkaat jäähyväiset: "Tällä kertaa me..."
Heikki Paasonen on naimisissa Marita Paasosen (os. Alatalo) kanssa ja heillä on kaksi pientä lasta. Nyt koitti aika jätt2856- 10835
Kuka omistaa keltaisen vanhan aravan?
Pitäs saada rakennuksen omistajaan yhteys, rappukäytävät on siivottomassa kunnossa. Hiekkaa ja roskia rappusissa, lisäks29827Pirkanlinna yleisötapahtuma
Oli todella hyvä tilaisuus. Ja EERO. L. Aivan mahtava tyyppi. Veti rennosti ja asiallisesti. Ja yleisöltä hyviä kysymyks48823Mies profiloin sinut
Etsit täysin hallittavaa mutta samalla poikkeuksellista ihmistä. Etsit jotain mitä et koskaan tule saamaan.163819