Tietääkö kukaan, millaisilla pistemäärillä on edellisinä vuosina päässyt Oulun amk:hon lukemaan bioanalytiikkaa? En ole löytänyt mistään noita sisäänpääsypisteitä edellisiltä vuosilta, enkä haluais alkaa tiedustelemaan sitä puhelimitse koululta. Entä onko mahdollisuuksia päästä pääsykokeisiin sellaisella kasin keskiarvolla? Yo-papereista ei ole vielä tietoa, että millaiset ne tulee olemaan. Olisi mukava, jos alaa opiskelevat voisivat kertoa kokemuksiaan, niin hyviä kuin huonojakin. Kiitos jo etukäteen :)
Bioanalytiikka
mari
159415
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kertokaahan pliis alaa opiskelevat/alalla olevat kokemuksia.. :)
Aloitin bioanalytiikan opiskelun Turussa syksyllä 2003. Minulla oli lukion keskiarvo jotain 9,3 ja kirjoituksista kaikki laudatureja. Lisäksi tietysti vaikutti pääsykoe ja psykologin haastattelu, sekä pisteet työelämästä. Näiden yhteissaldona pääsin sisään kolmantena.
Kyllä meidän luokalle pääsi huonommillakin papereilla, varmaan jollain kasin keskiarvoillakin. Mutta sitä en tiedä, kuinka merkittävä on pääsykokeen ja haastattelun rooli. Haastattelussa kyseltiin, miksi aluan alalle, mitä tiedän alasta, missä näen itseni viiden vuoden päästä, ja mikä on ollut elämäni suurin kriisi.
kerrohan itse opiskelustakin jotain?? onko läsnäolopakkoa, miten paljon luentoja, entä käytännön harjoitusten osuus..?
No tässä taas jotain. En tiedä, pätevätkö nämä jutut muualla kuin meillä (Turun AMK:ssa).
Luennoilla ei periaatteessa ole läsnäolopakkoa, mutta jotkut opettajat kuitenkin edellyttävät, että tunneillakin käydään. Laboraatiot ovat pakollisia (laboraatiot = koululla tehtäviä labrahommia eli käytännön harjoituksia); poikkeuksen voi tehdä sairastuminen, mutta silloinkin pyritään tekemään ko. labratunnit mahdollisuuksien mukaan toisen ryhmän kanssa. Jos on sairauden takia pois, lääkärintodistustakin voidaan edellyttää, ainakin pitkistä poissaoloista.
Tähän mennessä (toinen vuosi menossa) laboraatioita on ollut suhteessa vähemmän kuin teoriaa. Näin oli erityisesti ensimmäisenä vuotena. Luulisin, että loppua kohti teoria vähenee ja laboraatioiden osuus kasvaa. Tosin alusta asti on ollut niin, että sitten, kun laboraatiota on, sitä on monta tuntia putkeen, joskus koko päivänkin. Teoriaa on yleensä 2 x 45 min / aine, joskus 3 tai 4 x 45 min / aine. Toki yhtenä päivänä on useita aineita, eli myös teoriapäivät voivat olla pitkiä. Usein on puolet päivästä labroja, ja sitten loppupäivä teoria-aineita.
Koulupäivien pituus vaihtelee paljon; joskus voidaan olla klo 8:15 - 16:00, joskus voidaan olla iltaseitsemään, ja joskus mennään vasta 14:15. Ns. itsenäisen opiskelun päiviä (=ei koulua) on myös aika mukavasti, tosin ajoittain on jatkuvasti täysiä viikkoja. Tentit kasautuvat joskus ikävästi, esim. viisi tenttiä / viikko. Käsiteltävät asiakokonaisuudet ovat laajoja ja vaikeitakin, mutta tenteistä on saanut kiitettäviä jo perusasiat osaamalla.
Suuri osa opinnoista on kemiaa ja solubiologiaa sekä näiden "alalajeja". Soluista erityisesti verisolut on käsitelty tarkkaan. Käytännön hommista aika paljon on harjoiteltu näytteenottoa (erityisesti verinäytteitä), näytteiden käsittelyä, värjäyksiä, mikroskopointia, ja erilaisten analysaattorien käyttämistä. On ollut veriryhmien määrittämistä, bakteerien viljelyä, tutkimista ja tunnistamista, ekg:n ottamista, spirometriaa (tutkitaan keuhkojen toimintaa), virtsanäytteiden tutkimista jne jne. Ensimmäisenä vuotena harjoiteltiin aika paljon perusjuttuja kuten pipetointia ja kemian perustöitä. Myös labratöistä on kokeita, siis käytännön tenttejä, ja niissä voi olla myös numeerinen arviointi.
Työharjoittelujaksoista en tiedä yksityiskohtaisesti, koska minulla ei ole niitä vielä ollut. Aloitin syksyllä 2003, ja ensimmäinen käytännön jakso tulee nyt keväällä 2005. Se on pituudeltaan kuusi viikkoa, joista yksi ollaan terveyskeskuksen vuodeosastolla (!), ja viisi viikkoa tervyskeskuslabrassa. Sitten ensi syksynä meillä on sairaalajakso, joka on muistaakseni 15 viikkoa (?). Sen aikana tutustutaan sairaalan eri laboratorioihin ja niiden työhön. (Sairaalassa on monia eri labroja, esim. mikrobiologia, patologia (histologia ja sytologia), hematologia, Kliininen kemia, kliininen fysiologia (spirometria ja ekg), kliininen neurofysiologia ym.)
Harjoitteluajalta ei makseta palkkaa.
Hmm. Mitähän vielä sanoisin. No, ehkä sen, että ensimmäisenä vuotena tuntui siltä, että aikaa tuhlataan tosi paljon kaikkiin turhuuksiin, ja taas tärkeän tuntuisille asioille tuntui olevan liian vähän aikaa. Nyt tämä tilanne on parempi. Keskitytään enemmän "oikeaan asiaan". Ja lisäksi voisin vielä mainita, että ryhmätöitä on ärsyttävän paljon, ja laboraatioissa ei aina ole riitävästi kunnollisia välineitä kaikille. Esim. edellispäivänä olisimme tarvinneet lukuisia 1 ml:n täyspipettejä, mutta niitä löytyi vain 1 kpl, ja jouduimme tyytymään "säiliöttömiin" mittapipetteihin. Välillä käytämme myös vanhentuneita reagensseja.
Yksi juttu vielä. Tietokonetta tarvitaan paljon tehtävien tekoon ja tiedonhakuun.
Kiitos Jen. Minulle aukesi bioanalytiikan opiskelu melko paljon ja tunne siitä vahvistui, että pyrin jatkamaan opiskelua siellä.
Nyt kaipailisin vain Oulun edellisten vuosien sisäänpääsypisteitä.
oletko sä muuten hakemassa mihin kaupunkiin? Entä oletko sä käynyt lukion, ammattikoulun vai jonkun muun?
Joo, olen hakemassa. Kuopioon, ehkä Ouluunkin. Olen käyny lukion, nyt opiskelen avoimessa yliopistossa.
Entä itse?
Mitenkäs muuten työelämä, onko muita vaihtoehtoja kuin työ laboratoriossa näytteitä ottamassa ja niitä tutkimassa..? Käsittääkseni on, mutta millaisia?
Itse kirjoitan nyt keväällä ylioppilaaksi ja aion hakea ensisijaisesti Ouluun ja toisena vaihtoehtona on Kuopio.
Muistaakseni löysin googlella jotain, että bioanalyytikot voisivat toimia tutkijoinakin esim. olla mukana kehittelemässä jotain lääkettä. Tämä muistikuva ei ole sata prosenttisen varma. Itseäni kiinnostaa ehkä eniten näytteenottotoiminta ja niiden tutkiminen laboratoriossa. Joidenkin koulujen sivuiltakin löytyy kuvailuja ammatista, mitä siinä voi tehdä.
Niin, olen tosiaan lukenut oppilaitosten sivuilta noita kuvailuja ammatista, mutta ei niistä aina kovin selvää kuvaa saa..
Kuinkahan suuri merkitys opiskelijavalinnassa on kemian ja matikan arvosanoilla, osaako kukaan sanoa?
Tai antavatko hyvät arvosanat esim. paremman vaikutelman hakijasta, hmm. Vaikea nyt selittää tätä :)
En usko että kemian ja matikan arvosanoilla on hirveästi merkitystä. Kokonais keskiarvon ne katsovat ja pääsykokeet vaikuttaa aika paljon. Itse en ole käynyt päivääkään lukiota ja opiskelen bioanalyytikoksi.
Kemian arvosanoilla ei ainakaan minun mielestä ole suurta painoa, kun lasketaan koulumenestykseen pisteitä. Huomioon otetaan, siis joista lasketaan koulumenestyspisteitä, matikka, äikkä, englanti ja päättötodistuksen keskiarvo. Ainakin Oulun kotisivuilta löytyy sellainen taulukko, mistä näkee nämä pisteet, niin voi laskea itselleen alustavat pisteet. Harmi, kun en ole vielä saanut selville, että mitkä ovat olleet ennen alimmat sisäänpääsypisteet. Haluaisin nähdä, että onko minulla minkälaiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan sitä alaa Ouluun tai Kuopioon.
Toissa syksynä pääsykokeitten pistemäärän alaraja tais olla 64. En tiiä sit onko sama vielä? Ja aika monet pääsi vielä varasijoilta, kun jotkut peruivat paikkojaan.
itse opiskelin vuoden bioanalytiikkaa ja lopetin, koska ala ei vastannut odotuksiani. Opiskelu sisältää todella paljon kemiaa. Lisäksi opetellaan ottamaan veri,-virtsa ym. näytteitä..työpaikat ovat lähinnä terveyskeskusten labroissa näytteenotossa. Kannattaa ottaa selville, mitä bioanalytiikka pitää sisällään, ennenkuin hakeutuu opiskelemaan kyseistä alaa. Lopetusprosentti on erittäin korkea, koska opiskelijat eivät tiedä, mitä ovat tulleet opiskelemaan. Mutta jos on kiinnostunut näytteenotosta, ala on juuri sopiva..työllisyysnäkymätkin ovat erinomaiset!!
Ei se nyt ihan noinkaan mene. Kyllä näytteenotto on suuri osa meidän työtä mutta jos olet vain vuoden opiskellut et voi oikein tietää mitä kaikkea tähän kuuluu. Tampereen alueella näytteenotto on suuri osa joidenkin bioanalyytikkojen työnkuvaa, koska analyysit keskitetään TAYS:iin mutta muualla Suomessa pääsee myös tekemään analyysejä.
Opiskelu sisältää kemiaa paljon koska se mitä labrakemialla tarkoitetaan ei ole yläaste-, lukiokemiaa vaan kliinista kemiaa. Kliiniseen kemiaan kuuluu erilaisten aineiden pitoisuuksien määritys kokoverestä, seerumista, plasmasta, virtsasta ym. Analyysit suoritetaan suurilla analysaattoreilla, esimerkiksi seerumista voidaan selvittää kalium-, natriumpitoisuudet, verensokeri ym.
Tätä alaa mainostetaan kyllä todella vähän. Itse en opiskelemaan lähtiessäni oikein tiennyt mihin pääni pistin mutta olen ollut erittäin tyytyväinen uravalintaani. Koulujen sivuilla kannattaa käydä tutustumassa.
55159847874