Olen huoltanut Suzuki-merkkistä motskariani kolmessa eri merkkikorjaamossa Helsingissä.
Jokaisessa liikkeessä on ollut sanomista ja tappelemista työn jäljestä ja mokauksista. Hinnat ovat luonnollisesti korkeat.
Päätänkin tästä lähtien tehdä huollot itse ja säästää. Säästän myös tappeluvaivan jos huolto menee pieleen> syyllinen löytyy heti ja itselle kun ei viitsi huutaa.
Jokaisessa liikkeessä on ollut sanomista ja tappelemista työn jäljestä ja mokauksista. Hinnat ovat luonnollisesti korkeat.
Päätänkin tästä lähtien tehdä huollot itse ja säästää. Säästän myös tappeluvaivan jos huolto menee pieleen> syyllinen löytyy heti ja itselle kun ei viitsi huutaa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Joo, jos ei peukalo ihan keskellä kämmentä ole niin ne voi tehdä itse. Näin me teemme...
Ehdottomasti paras konsti tuohon vaivaan on huoltaa itse. Olen aina suorittanut kaikki huollot otse moottoripyörään (ja autoonkin) ja sitäpaitsi se tulee reilusti halvemmaksikin kuin tekisi homman liikkeessä, joten jäähän sitä rahaa sitten ylimääräistä johonkin muuhun kivaan.
Ilman kunnon työtiloja ei oikein pääse avaamaan ja levittelemään osia. Pääkaupunkiseudulla sellaisia ei juurikaan ole, ainakaan järkevään hintaan. Jos olisi, täyskokoisella pyörällä on ikävämpi harjoitella jos ei ole aikoinaan mopoja ja kevareita saanut fiksailla. Täykokoinen on jo aika haaseteellinen säädettävä jos ei ole millään muulla harjoitellut. Niin että kyllä se isompi säästö taitaa tulla merkkikorjaamolle viemällä. Kateeksi käy niitä joilla on omat verstaat ja taito fiksailla.
koska se valitettavasti romahduttaa pyörän (ja auton) jälleenmyyntiarvon. Ihan sama mitä TM:n testit sanoo, ostajalle ovat liikkeen leimat tärkeitä.
Niin no tietenkin oletin, että on jonkinlaiset tilat (kerhotilat, autotalli tmsv.) käytössä ettei nyt ihan taivasalla ja on sen lainen kaveri, jolla työkalut pysyy kädessä. Kyllähän se vanha sanonta pitää tässäkin kohdassa paikkansa, että vitosen seppä voi tehdä satasen vahingon ja toki niitä vastaavia virheitä tulee joskus liikkeissakin, mutta niillä on siinä tapauksessa velvollisuus korjata tilanne ennalleen.
Kyllä tuokin hieman vaikuttaa kuka on seuraava ostaja etenkin pyöräpuolella. Pyöriähän monta kertaa pidetään pisempäänkin kuin pelkästään se kaksivuotta ja vaihdetaan sitten uuteen. Ja monta kertaa seuraava ostaja kyllä katsoo lähinnä kunnon eikä niitä leimoja, sillä ei ne pelkät leimat välttämäti kerro yhtään mitään pyörän kunnosta. Parashan tietysti olisi käyttää arvioinnissa jossain puoluettomassa testipaikassa mikäli omat taidot ei riitä pyörän kunnon arviointiin(vrt. autot)
Merkkihuollon leimat kertoo kuitenkin sen, että mittarikiometrit ovat lähes varmasti todellisia. Se lienee tärkeä juttu jokaiselle ostajalle.
Minäkin huollan moponi itse ja huollot merkkaan kirjaan. Leiman saa aina jostain, ei merkkiliikkeen mutta kuitenkin..
Noita mittarikilometrejähän viitseliäs nyt voi muokata miten haluaa, mutta ei toki jos on rehellinen. Ja se leimahan nyt ei hirveitä merkkaa, suurempihan merkityshän loppujen lopuksi on sillä että huollot todellakin on tehty, vaikka teet ne itse, mutta pidät niistä kirjaa (ilman leimaakin) niin sekin on paljon parempi kuin vain pelkkä leima huoltokirjassa, mutta mitään ei ole tehtynä...
Mutta kilsojen muokkaaminen on paljon hankalampaa, jos on merkkiliikkeessä leimattu huoltokirja. Jos ei ole mitään kirjaa, niin mun mielenkiinto ainakin lopahtaisi siihen.
Onhan näitä nähty ja hölmö jengi uskoo.. 10 v vanhoja saksantuonteja, joissa mittarissa järjestään alle 20 tkm, eikä huoltokirjasta tietoakaan. Kumman vähän se sakemanni ajelee. Herätkää pahvit! (tää ei ollu sulle)
Jep, ja jos joskus tuollainen tila löytyy ja etenkin jos saisi oman tallin, niin kyllähän se olisi kiva omat kulkupelinsä pitää kondiksessa, autokin, mutta ennen kaikkea mopo.
Se kuka on seuraava ostaja, vaikuttaa suurinpiirtein näin. Ensimmäistä pyöräänsä ostava aloittelija ei ole kiinnostunut lainkaan, koska ei tunne pyöriä,,eikä siten osaa kiinnittää oleellisin asioihin huomiota. Luottaa siis vain liikkeen leimoihin.
Asiantuntija katsoo enemmän myyjää kuin pyörää ja ostaa vain luotettavan näköiseltä kaverilta. Saa näinollen alleen hyviä pelejä, mutta osaa myös käyttää leimatonta huoltokirjaa hyvänä tinkaamiskeinona.
Liike käyttää häikäilemättä hyväkseen leimattomuutta. Merkkihuollonkin leimoilla saat vaihdokista huonon hyvityksen.
ole perehtynyt tuohon veli saksalaisen m-pyörä
ja auto kulttuuriin,voin kertoa sinulle että kyllä
se on mahdollista,en rupea enempää selittelemään
niitä on puitu m-pyörä palstoilla jo aivan tarpeeksi, mutta se verran voin sanoa että siellä ei pyörä/auto (kuten varmasti tiedät) ole puoltakaan
meidän hinnasta joten vanhat pyörät eivät ole
siellä kysyttyjä (ostetaan uusi) ja yleensä on
perheessä 2-3 pyörää joten ei siinnä pyörää kohden pääse paljoa kilometrejä tulemaan,kun se jo vaihdetaan jo uuteen.
ei tämä ole mikään joka "tuontipyörää" koskeva
mutta periaate on tämä katoppa kartasta vielä varmuudeksi kuinka isosta maasta on kysymys,
ja etsi jostain kuinka suuri pyöräkanta ko: maassa
on ja teeppä siitä omat johtopäätöksesi.
kyllä samaa mittarin "rukkausta" tehdään sumeilematta myös meidän maassa,mutta vasta kun takuu on ohitse,katsoppa vaan liikkeissä olevia
ns: suomipyöriä niin toteat se itse.
Olen perehtynytkin jossain määrin. Kyllä sakemanni (tai joku muu) ruuvaa kilsoja ja tää koskee niin autoja, kuin pyöriäkin. Suomipyörissä ja autoissa ongelma ei ole yhtä iso ja ajokin historia on selvitettävissä todella helposti. Toisin on tuontivehkeen kanssa, jonka historiaa on lähes mahdoton saada selville.
Sun selittelyt on kuin myyntimiehen puhetta, vailla totuuden häivää. Ei sillä, etteikö tuontipyörää vois hankkia, mutta mitä noita asioita kaunistelemaan ja puolustelemaan.
Se missä olet oikeassa on:
**voin sanoa että siellä ei pyörä/auto (kuten varmasti tiedät) ole puoltakaan
meidän hinnasta joten vanhat pyörät eivät ole
siellä kysyttyjä**
Mutta usein ajokista ei sen vuoksi myöskään huolehdita. Se on kertakäyttötuote, jota pidetään aikansa ja sitten poistetaan. Vallankin autopuolella tämä korostuu ja jopa kaikki määräaikaishuollot laiminlyödään.
Ei kaikki 10 v vanhat sakemannit voi olla alle 20 tkm ajettuja, vaikka varmasti sellaisiakin löytyy. Se pitäisi tajuta tyhmemmänkin.
Sitte vielä puhutaan, ettei niillä kilsoilla niin väliä. No millä sitten on väliä, jos ei niillä ja miksi kilsoja sitte ruuvataan.
On ihan eri asia onko pyörällä ajettu 20 tkm vai 70 tkm. vaikka kunto olisikin virheetön. Jos ajatellaan, että mopo kestää esim. 100 tkm ja kilsoja kertyy 10 tkm/vuosi, niin 20 tkm ajetulla saa ajella huoletta 8 kesää, mutta 70 tkm ajetulla voi kolmen kesän jälkeen varautua isoon remonttiin ja rahanmenoon.
Tää oli siis vaan kuvitteellinen esimerkki noiden kilsojen osalta, mutta periaatteen varmaan tajuat.
Faija on asusteli aikoinaan Saksassa kymmenkunta vuotta ja mulla on nykyisinkin kontakteja mm. Belgiaan. Voin mm. heiltä kuulemani ja muiden tietojeni perusteella sanoa, että kilometrejä ajokkeihin tulee keskimäärin vähintään saman verran kuin täällä kotisuomessakin. Niin pyöriin, kuin autoihinkin.
Samaa rukkausta tosiaan tehdään myös täällä, mutta kuten alussa totesin - huomattavasti vähemmän. Meillä on sitäpaitsi kuluttajansuojalaki ja jos joku liike jää kiinni moisesta, niin se ei selviä siitä ilman seuraamuksia. Saksassa kilometrien ruuvaaminen ei ole rikos.
Käytetyt pyörät/autot ei tosiaankaan ole siellä kysyttyjä ja niiden hinta on mitätön. Senkin vuoksi kaikki huoltoihin käytetyt rahat menevät hukkaan ja seuraavan omistajan hyödyksi. Mikä tahansa auto, tai pyörä kestää ajaa 100 tkm. tekemättä välillä minkäänlaista huoltoa. Vähän öljyä vaan välillä lisäillään ja pakolliset korjaustoimet tehdää.
Sanon vielä, että tämä ei koske kaikkia, mutta liian montaa tuontiajokkia se koskee.
väittänytkään että olisi "ruuvaamattomia" mutta
minulla on vähän sellainen "aavistus" tuosta asiasta
että se tehdään suomalaisen "ostajan" pyynnöstä
tai sitten se tehdään täällä, koska en ole kuullut
muutakuin muutamalta pyöräilijältä että huolto manuaali olisi ollut mukana, siispä kun kerra (jos)
näin tehdään onhan pakko "hävittää" se manuaali.
mitä tulee noihin kilometreihin ja siihen liittyvään
remontintarveeseen minulla on itselläni tälläkin
hetkellä "tuontipyörä" jo kolmas ja kaveripiirissä
melkein jokaisella, ja niissä kilometrit "huitelee" jo sellaisissa lukemissa että jos olisi
"rukattu" mittaria oli aivan varmasti jonkun pyörä
jo tarvinnut korjaamoa.
mutta sellaista vikaa (kulumista) joka johtuisi
kilometreistä ei vielä kellään ole ilmennyt,
itselläni V2 kilometrejä 43tkm. mutta on "rukattu"
olen tuolla aiemmin kertonut homman mistä tiedän
mainitsen nyt vaan että näkyy mittarilasista
(sisäpuolellä sormenjäljet) eli kaveri on ollut
huolimaton, kaverilla oli juuri kone korjauksessa
kun meni kansipahvi ajettu 87tkm, eikä ollut
minkäännäköisiä "helmoja" eikä muutakaan kulumisen merkkejä.
ja olet aivan oikeassa tuossa "gyntterien" huolloista siellä ei kyylä ilmeisesti pyöriä huolleta, on tullut ilmi ja itselläni 3-pyörässä
esimerkit löytyy jarruneste,etupään oljyt,suodattimet, minulla ostaessa ollut kaikissa
varmaan alkuperäiset, ole koettanut kaikille kuka
on ostamassa "tuontipyörää" sanoa että vaatikaa myyjältä huolto ja tarkastakaa että se myös on tehty koska luvattoman monilta myyjiltä tämä jää
tekemättä, muka säästoä mutta kyllä se taitaa olla
päinvastoin kun pyörä tulee myyjälle takaisin esim. kone paskana niin onko tuo sitä oikeaa säästöä (näin ehkä myyjät ajattelee) eli ottavat
tietoisen riskin (joka yleensä ikävä kyllä onnistuu), tälläistä tällä kertaa mutta eiköhän
nuo meidän katsontakannat ole kuitenkin aika
samalla linjalla.
Huollan ja korjaan aina itse omat mopot ja joskus vähän muidenkin. Näin pysyy hankittu tieto/taito hyppysissä. Oikeastaan ainoa homma, jonka suosiolla teetän liikkeessä on renkaan vaihto ja tasapainotus, mutta silloinkin vien liikkeeseen vain irtopyörän.
Suosittelen omatoimisuutta näihin kunnossapito asioihin sellaisellekin motoristille, jolla ei aikaisempaa kokemusta tekniikasta olisikaan. Mutta ei tietenkään ominpäin ja yksikseen, vaan osaavassa valvonnassa ja opastuksessa. Hakeudu johonkin sellaiseen kimppaan/kerhoon mukaan missä on puitteet oppimiseen ja tekemiseen.
Tietysti pitää olla runsaasti aikaa käytettävissä tähän harrasteluun. Ei sovi kaverille, jolla on kalenteri aina täynnä muuta aktiviteettia.
Innostunut ja aktiivinen kerho- harrastusporukka saa yleensä parempaa jälkeä aikaiseksi kuin alipalkattu ja ylityöllistetty tympiintynyt merkkiliikkeen asentaja.
Suosittelen omatoimisuutta näihin kunnossapito asioihin sellaisellekin motoristille, jolla ei aikaisempaa kokemusta tekniikasta olisikaan. Mutta ei tietenkään ominpäin ja yksikseen, vaan osaavassa valvonnassa ja opastuksessa.
Hyvin sanottu!
Paljon on tosiaan nähty "entisessä elämässä", jolloin tein koneistus ja autohommia.
Esimerkkeinä kaikki tulpankierteet paskana (4 kpl/mp), niin tiukkaan kierretyt pyöränpultit, että vanteet ja jopa jarrukengät kappaleina (auto), ihan itse "tasatut" venttiilit (mp/niin päin helvettiä kuin voi olla), väärin laitettu jako (kaikki venttiilit vääntyneet) ja kaikkea muuta mahdollista ja mahdotonta.
Pikku fiballa saa aikaan uskomattoman paljon pahaa. Eli jos ei ole hajuakaan hommista, niin uskokaa mitä tuo Kri sanoo!
No kyllähän sitä joka jamppa nyt pyörään öljyt vaihtaa ja ottaa vaikka ketjut irti ja pesee ne ja uudet vahat pääälle ja kiristlee ruuvit ja rasvaa nipat ja öljyää vaijerit yms. tarkastaa nestee ja vaikka taivasallaki tekee eikä tarvi kummoiset työkalut olla. Mut kyllä esim ventiiliensäädöt yms kannattaa säädättää merkkiliikkees. Niillä on mittarit ja ledit ym. vemputtimet millä säätää kaasarit ja sytyn ym. kohdalleen. Reilulla maalaisjärjellä huoltaa itte ja vaativammat toimenpiteet ammattimiehellä ja liikkees nii säästyy sitä rahaa ja mopoki toimii.
Moottoripyörää ostaessa pitäisi aina miettiä tulevaisuutta myös huollon osalta. Jos tarkoitus on jättää huolto muiden murheeksi niin silloin kannattaa jo ostotilanteessa kysäistä kuinka huoltojen kanssa toimitaan. Samaa menetelmää voi käyttää myös yksityisten myyjien kanssa.
Kannattaa ostaa pyörä sellaiselta henkilöltä/liikkeeltä joka tarjoaa jatkossa myös huollon ja ennen kaikkea laadukkaasti ja sopivaan hintaan. Pelkkä hintalappuun tuijottaminen kostautuu myöhemmin.