Suomessa asukkaita yli 2 miljoonaa, Neuvostoliitossa 200 miljoonaa, joten
Suomen ja Neuvostoliiton voimasuhteet Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen
olivat täysin epäsuhtaiset.
Goljat hyökkäsi Daavidin päälle.
Melkein 100 000 nuorta Suomesta murhasi Neuvostoliitto.
Haagin sotarikos-tuomioistuimeen Venäjä pitää siitä kansanmurhasta viedä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotarikos
30.11. 1939.
Sodan lähtöasetelmat olivat karut: Suomalaisen sotilaan piti vastata vähintään kymmentä ryssää, minkä he kyllä tekivätkin.
Numeroiden valossa Neuvostoliitto oli Suomeen hyökätessään täysin ylivoimainen. Pienen Suomen väkiluku oli alle 10%:a suuren ja mahtavan väkiluvusta. Tämä väkimäärien ero näkyi myös rintamille ja niiden reserveiksi sijoitettujen joukkojen määrässä.
Sodan alkaessa Neuvostoliitto keskitti Suomea vastaan runsaat 450.000 miestä, mutta reservissä näiden lisäksi oli pari miljoonaa. Valtava reservi salli elävän voiman menettäneiden divisioonien nopean vaihdon rintamavastuusta.. Ja tämä vaihtoruletti alkoi toimia heti sodan alkupäivinä. Elävää voimaa Neuvostoliitto kulutti menetyksiä kaihtamatta. Olihan heillä mistä ottaa.
Saksan hyökättyä Puolaan ja sittemmin Neuvostoliiton yhtyessä leikkiin, piti Neuvostoliittoa varpaillaan Saksan uhan varalle. Tämä osaltaan hieman helpotti suomalaisten asemaa, vaikka korpiseuduille sijoittuva rajamme Neuvostoliittoon ei kovin montaa divisioonaa olisi lisää mahduttanutkaan.
Sodan alkaessa suomalaisia oli rintamajoukoissa noin 250.000 miestä.
Näistäkin osa pahasti alivarustettuina. Pelkällä kokardilla kun ei sodita.
Kirjoittanut Lautamies 2. joulukuu 2013, 10:30
____
Venäjän väkitilastoja:
1938 lopussa oli 172 mlj.
" June 1941: 196,716,000*
January 1946: 170,548,000*
January 1951: 182,321,000* "
1953 mentiin yli sotaa edeltäneen.
" January 1959: 209,035,000*
___________
Suomalaisia sitten sodan jälkeen syytettiin "sotasyyllisiksi".
´´´´´´´´´´´´´´´´´
Ei venäläisiä.
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
___
Olisi koomista ellei olisi niin traagista!
Wp:
"Rikosoikeudellinen sotarikollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sotarikosten tutkiminen aloitettiin Suomessa jo 1944. Sotarikosten vuoksi Suomen omien lakien mukaan oli tuomittu vuoden 1948 loppuun mennessä kaikki oikeusasteet huomioiden yli 700 henkilöä. Suurin osa heistä tuomittiin sotavankeja koskevista henkirikoksista.[5][9]
Poliittinen sotasyyllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Sotasyyllisyysoikeudenkäynti
Suomessa ei aluksi katsottu välirauhansopimuksen 13. artiklan koskevan poliittista johtoa. Tilanne kuitenkin muuttui taannehtivasti liittoutuneiden määriteltyä yllä mainitussa Lontoon kokouksessa 1945 muun muassa käsitteen ”rikos rauhaa vastaan”. Vielä vuonna 1945 säädettiin Neuvostoliiton painostuksesta Suomessa laki sotasyyllisten rankaisemisesta, jonka pohjalta poliittisen johdon sotasyyllisyysoikeudenkäynti aloitettiin marraskuussa 1945.[5]"
Suomen ja Neuvostoliiton voimasuhteet Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen
olivat täysin epäsuhtaiset.
Goljat hyökkäsi Daavidin päälle.
Melkein 100 000 nuorta Suomesta murhasi Neuvostoliitto.
Haagin sotarikos-tuomioistuimeen Venäjä pitää siitä kansanmurhasta viedä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sotarikos
30.11. 1939.
Sodan lähtöasetelmat olivat karut: Suomalaisen sotilaan piti vastata vähintään kymmentä ryssää, minkä he kyllä tekivätkin.
Numeroiden valossa Neuvostoliitto oli Suomeen hyökätessään täysin ylivoimainen. Pienen Suomen väkiluku oli alle 10%:a suuren ja mahtavan väkiluvusta. Tämä väkimäärien ero näkyi myös rintamille ja niiden reserveiksi sijoitettujen joukkojen määrässä.
Sodan alkaessa Neuvostoliitto keskitti Suomea vastaan runsaat 450.000 miestä, mutta reservissä näiden lisäksi oli pari miljoonaa. Valtava reservi salli elävän voiman menettäneiden divisioonien nopean vaihdon rintamavastuusta.. Ja tämä vaihtoruletti alkoi toimia heti sodan alkupäivinä. Elävää voimaa Neuvostoliitto kulutti menetyksiä kaihtamatta. Olihan heillä mistä ottaa.
Saksan hyökättyä Puolaan ja sittemmin Neuvostoliiton yhtyessä leikkiin, piti Neuvostoliittoa varpaillaan Saksan uhan varalle. Tämä osaltaan hieman helpotti suomalaisten asemaa, vaikka korpiseuduille sijoittuva rajamme Neuvostoliittoon ei kovin montaa divisioonaa olisi lisää mahduttanutkaan.
Sodan alkaessa suomalaisia oli rintamajoukoissa noin 250.000 miestä.
Näistäkin osa pahasti alivarustettuina. Pelkällä kokardilla kun ei sodita.
Kirjoittanut Lautamies 2. joulukuu 2013, 10:30
____
Venäjän väkitilastoja:
1938 lopussa oli 172 mlj.
" June 1941: 196,716,000*
January 1946: 170,548,000*
January 1951: 182,321,000* "
1953 mentiin yli sotaa edeltäneen.
" January 1959: 209,035,000*
___________
Suomalaisia sitten sodan jälkeen syytettiin "sotasyyllisiksi".
´´´´´´´´´´´´´´´´´
Ei venäläisiä.
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
___
Olisi koomista ellei olisi niin traagista!
Wp:
"Rikosoikeudellinen sotarikollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sotarikosten tutkiminen aloitettiin Suomessa jo 1944. Sotarikosten vuoksi Suomen omien lakien mukaan oli tuomittu vuoden 1948 loppuun mennessä kaikki oikeusasteet huomioiden yli 700 henkilöä. Suurin osa heistä tuomittiin sotavankeja koskevista henkirikoksista.[5][9]
Poliittinen sotasyyllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Sotasyyllisyysoikeudenkäynti
Suomessa ei aluksi katsottu välirauhansopimuksen 13. artiklan koskevan poliittista johtoa. Tilanne kuitenkin muuttui taannehtivasti liittoutuneiden määriteltyä yllä mainitussa Lontoon kokouksessa 1945 muun muassa käsitteen ”rikos rauhaa vastaan”. Vielä vuonna 1945 säädettiin Neuvostoliiton painostuksesta Suomessa laki sotasyyllisten rankaisemisesta, jonka pohjalta poliittisen johdon sotasyyllisyysoikeudenkäynti aloitettiin marraskuussa 1945.[5]"
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.