Hei, aloittelemassa harrastusta ja muutama ristiriita hifissa mietityttää pientä kuulijaa Jos voisitte kertoa minun olevani väärässä, oman mielipiteen, samaa mieltä olisin erittäin iloinen.
Muutamia kysymyksiä ja omia mielipiteitäni:
1. Sanotaan että studio monitorit ovat flatit tai erittäin tarkkoja, realistisia, jne. Eivät ole tehty musiikin kuunteluun, vain tarkkailuun? Genelec, miksi ei kuunteluun? Niitä vertailussa kuvaillaan yleensä samoilla termeillä.. Pyritään haukkumaan jos sieltä kuuluu kaiuttumien oma soundi tai brandin oma soundi liikaa, minkä ymmärrän täysin kun tehdään musiikkia ja halutaan neutraalia ääntä. Ristiriita 1. Kun luen high end kaiuttimista n.5000e arvosteluja, niissä kehutaan todella paljon kaiuttimien tarkkuutta, realismia, erottelevaisuutta jne. Eli ihan samoja termejä kuin studio monitoreissa? Miksi? Miksi 8000e kaiuttimen pitää kuulostaa erittäin tarkalta, realistiselta, kotelosta ei saa heijastua ääntä. Puhutaan siis ihan kuin ne olisivat hyvät studio monitorit? Itse tykkään kuunnella studio monitoreilla musiikkia kunhan ne eivät ole pienet genelec g1 joista nyt ei saa hyvää monipuolista ääntä mitenkään johtuen ihan sen elementin koosta. Mutta jos puhutaan 8" studio monitoreista niin nehän toimii mid field kaiuttiminakin erittäin hyvin? Tykkään että musiikkini kuulostaa juuri siltä miltä levyä tehdessään Springsteen on halunnut sen kuulostavan tuhansien tuntien väännön ja kokeilun jälkeen
2. Ostin krk rokit 8 g3 kaiuttimet 300e 2v käytettynä (uutena 500e) musiikin kuunteluun. Sain sillä 300e kaiuttimet mitkä otettiin hifilehden vertailuun genelec g5 kanssa. Krk kaiuttimet tuovat ylä ja alapäähän oman soundinsa eli eivät ole parhaat mahdolliset äänen tarkkailuun, mutta 35hz-35khz 8" elementeillä kuunteluun erinomaiset. Jos ostaisin samoilla spekseillä/äänenlaadulla b&w kaiuttimet niin mitähän maksaisivat? Mitä vaihtoehtoja minulla olisi ollut saada sama äänenlaatu uutena 500e? Eli miksi ostaa 3000e high end kaiuttimet kun voin saada saman äänenlaadun 300e?
3. Onko muut ihmiset tulleet markkinoinnin uhreiksi vai olenko itse väärässä ja korvani vinksahtaneet? Onko kukaan teistä tehnyt sokkotestiä siellä betonikopissa kaverin kanssa että olette vaihtaneet piuhoja ja kaiuttimien säätöjä, asentoa useaa kertaa putkeen ja jokaisella kerralla aina tiedätte sokkona missä ja mikä piuha ja vipu ja oliko vahvistimessa .1 bassoa lisätty?
4. Mun hifiä on siis kerrostalo asunto, betonikoppi, ei seinillä akustiikkalevyjä, kuuntelen 90e procastin dacin kautta bluetoothilla spotify premium. Ajattelen, että ketju on niin hyvä kuin sen heikoin lenkki eli 50m2 betonikoppi, bluetooth ja vaikut korvissa
Muutamia kysymyksiä ja omia mielipiteitäni:
1. Sanotaan että studio monitorit ovat flatit tai erittäin tarkkoja, realistisia, jne. Eivät ole tehty musiikin kuunteluun, vain tarkkailuun? Genelec, miksi ei kuunteluun? Niitä vertailussa kuvaillaan yleensä samoilla termeillä.. Pyritään haukkumaan jos sieltä kuuluu kaiuttumien oma soundi tai brandin oma soundi liikaa, minkä ymmärrän täysin kun tehdään musiikkia ja halutaan neutraalia ääntä. Ristiriita 1. Kun luen high end kaiuttimista n.5000e arvosteluja, niissä kehutaan todella paljon kaiuttimien tarkkuutta, realismia, erottelevaisuutta jne. Eli ihan samoja termejä kuin studio monitoreissa? Miksi? Miksi 8000e kaiuttimen pitää kuulostaa erittäin tarkalta, realistiselta, kotelosta ei saa heijastua ääntä. Puhutaan siis ihan kuin ne olisivat hyvät studio monitorit? Itse tykkään kuunnella studio monitoreilla musiikkia kunhan ne eivät ole pienet genelec g1 joista nyt ei saa hyvää monipuolista ääntä mitenkään johtuen ihan sen elementin koosta. Mutta jos puhutaan 8" studio monitoreista niin nehän toimii mid field kaiuttiminakin erittäin hyvin? Tykkään että musiikkini kuulostaa juuri siltä miltä levyä tehdessään Springsteen on halunnut sen kuulostavan tuhansien tuntien väännön ja kokeilun jälkeen
2. Ostin krk rokit 8 g3 kaiuttimet 300e 2v käytettynä (uutena 500e) musiikin kuunteluun. Sain sillä 300e kaiuttimet mitkä otettiin hifilehden vertailuun genelec g5 kanssa. Krk kaiuttimet tuovat ylä ja alapäähän oman soundinsa eli eivät ole parhaat mahdolliset äänen tarkkailuun, mutta 35hz-35khz 8" elementeillä kuunteluun erinomaiset. Jos ostaisin samoilla spekseillä/äänenlaadulla b&w kaiuttimet niin mitähän maksaisivat? Mitä vaihtoehtoja minulla olisi ollut saada sama äänenlaatu uutena 500e? Eli miksi ostaa 3000e high end kaiuttimet kun voin saada saman äänenlaadun 300e?
3. Onko muut ihmiset tulleet markkinoinnin uhreiksi vai olenko itse väärässä ja korvani vinksahtaneet? Onko kukaan teistä tehnyt sokkotestiä siellä betonikopissa kaverin kanssa että olette vaihtaneet piuhoja ja kaiuttimien säätöjä, asentoa useaa kertaa putkeen ja jokaisella kerralla aina tiedätte sokkona missä ja mikä piuha ja vipu ja oliko vahvistimessa .1 bassoa lisätty?
4. Mun hifiä on siis kerrostalo asunto, betonikoppi, ei seinillä akustiikkalevyjä, kuuntelen 90e procastin dacin kautta bluetoothilla spotify premium. Ajattelen, että ketju on niin hyvä kuin sen heikoin lenkki eli 50m2 betonikoppi, bluetooth ja vaikut korvissa
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tarkkailukaiuttimien tavoitteena on värittymätön saundi (hyvät elementit, hallittu suuntaavuus, tasainen taajuusvaste) ja riittävä kyky tuottaa (melko) korkeita äänenpaineita. Jälkimmäinen ominaisuus auttaa myös hiljempaa soitettaessa, koska särötasot jäävät lähes olemattomiksi. Siitä syystä hyvät mid-field ja päämonitorit pakkaavat olemaan varsin suurikokoisia. Myös siksi, että bassotoiston pitää mennä riittävän alas, mielellään alle 30 Hz, samoilla äänenpaineilla. Näistä vaatimuksista seuraa se, että hyvät väli- ja päämonitorit eivät ole halpoja.
Hyvien hi-fi ja monitorikauttimien välinen raja on häilyvä. Esimerkiksi B&W 800-sarjan suurimpia malleja käytetään sellaisenaan melko yleisesti klassisella puolella tarkkailuun ja masterointiin. Vastaavasti PMC, eräs hienoimmista studiokaiutinvalmistajista (kaikki ovat transmissiolinja -tyyppisiä), myy alunperin Japanin yleisradioyhtiön speksien mukaan suunniteltua IB2s mallia myös kotihifisteille. Erona ainoastaan jalopuupinta kotelossa, "tuottajamustan" studiomalliin verrattuna. Tässä muuten a.o. kaiuttimen arvio ("The IB2 loudspeaker is a very special product deserving of the highest praise. Bravo!"): http://www.6moons.com/audioreviews/pmc2/ib2_2.html
Esimerkkinä laitteen järeydestä vaikkapa se, että kolmen tuuman keskiäänikalottielementti painaa 11 kg, ja samaa elemettiä pystytään ajamaan firman suurimmissa aktiivikaiuttimissa 500W teholla. Periaatteessa kaikissa firman kaiuttimissa IB2s -mallista ylöspäin on sama keski-diskantti kalottiparimoduli, suuremmissa vain suurennetaan bassoelementin kokoa ja pidennetään transmissiolinjan pituutta jotta bassotoistoa saadaan painettua alemmas. Suurimmassa mallissa on tasan samat elementit kuin IB2s -mallissa, mutta erona 8 kpl 10" bassoelementtejä yhden sijaan, ja 8000W räkkiasennettua vahvistintehoa.
Mielestäni hyvät studiokauttimet sopivat mainiosti "insinöörihifistille" joka suhtautuu asiaan enemmän järjen kuin tunteitten (uskonnon) kautta. Tavoitteena on siis ketju, joka toistaa äänitteen mahdollisimman puhtaasti, ei välttämättä systeemi, jonka tavoitteena on tehdä saundista miellyttävää. Siihen jotkut "hi-fi" kaiuttimet pyrkivät. Kyllä isoja Genelecejä on hifistien systeemeissä, mutta se vaatii tietysti hieman munaa kuunnella "uskovaislahkon" pilkaa.
Itselläni on muuten juuri nuo PMC IB2s monitoriversiot pääkauttimina, ja subbarina Genelec 7071a, joka systeemi tuottaa puhtaat 110 dB välille 16-20000 Hz, vahvistimina PMC:n omat pienet 200W Hypex-pohjaiset D-luokan rasiat. CD soittimena Tascamin "teollisuussoitin" ja DA-muuntimena/esivahvistimena/monitorikontrollerina Crane Song Avocet. Luonnollisesti omassa akustisesti melko pehmeässä kuunteluhuoneessa.
Samaa olen minäkin usein ihmetellyt. Ihmettelyni koskee myös vahvistimia.
Kun hifistelijät tuntuvat olevan laajalti yksimielisiä esim. isompien Genelecin aktiivikaiuttimien erinomaisuudesta, niin mihin tarvitaan tuhansia maksavia erillisiä päätevahvistimia ja usein vieläkin kalliimpia, nimekkäitä kaiuttimia.
Iso kaiutin pystyy periaatteessa parempaan hyötysuhteeseen ja matalampasn alarajataajuuteen kuin kompakti studiomonitori. Iso bassoelementti tuottaa äänenpainetta pienemmällä kartion liikkeellä kuin pieni elementti. Tästä taas voi seurata basoille pienempi harmoninen särö.
Riittävän järeä, hyvin suunniteltu pääteaste sietää heppoista paremmin hankalia kaiutinkuormia, joten kunnon vahvistin on tarpeen hankalien kaiuttimien kanssa.
Tässä pari kommenttia, joiden tiimoilta itselläni on köytännön kokemuksia.
Vahvistinpuolella on tapahtunut hiljainen vallankumous ihan parin viime vuoden aikana. Kun ennen oli hienouden huippuna järkyttävän kokoiset, hintaiset ja sähköä ahmivat A-luokan vahvistimet, nyt on saatavilla pieniä, halpoja ja äänenlaadultaan parempia D-luokan vahvistimia, kuten esimerkiksi jääkiekon kokoinen Hypexin nCore, joitten säröarvoja ei pysty edes mittaamaan normaaleilla alle 100W käyttötehoilla (maximitehot 400-700W mallista riippuen) ja joitten vaimennuskerroin on luokkaa 1000 ja enemmän (normaalivahvistimilla noin 100). Toisin sanoen vahvistinhulluudelta on pudonnut pohja, kun Hypexiltä voi postimyynnistä tilata muutamalla satkulla palikat, jotka hakkaavat kaikki tunnetut perinteiset päätevahvistimet. On se niin epistä!
https://www.hypexshop.com
On niin helvetin totta nämä Hifi-uskovaiset. Olen törmännyt niihin elämäni aikana monta kertaa ja todennut heidän olevan aivan eri rotua kuin ns.järki ihmiset. Olen äänittänyt ja mixannut n.25 vuotta ja todennut että genelecit ovat sairaan hyvät siihen tarkoitukseen. Näiltä hifisteiltä en tule kysymään mitään koskaan enää. Kun ei heillä toimi aivot järjellä vaan ajatteluun vaikuttaa tämä helkkarin hifi-usko.
Kunnon hifistillä on LP-soitin, putkivahvistimet ja jääkaapin kokoiset ämyrit.
Näitä kaikkia yhdistävät pikkuauton hintaiset kaapelit. Sähkö saadaan vähintään 1000 Ah akustosta, joka on kytketty päätevahvistimin hopeisilla ratakiskon pätkillä.
Jokainen muutos laitteistoon vaatii vähintään 100 tunnin sisäänajon, kaapelit kuitenkin vähintään 200 tuntia.
Kuuntelutilana on akustoitu, vähintään 200 kuutiometrin tila.
Levykokoelma on laaja valikoima erilaisia testilevyjä monipuolisine taajuuspyyhkäisyineen ja kohinaraitoineen.
Kun on uhrannut laitteistoon omakotitalon verran rahaa, on sen pakko olla paljon parempi kuin tavisten laitteistot, jotka maksavat alle kymmenennen osan todellisesta High-End-setistä. Viis siitä, että mitään mitattavissa tai sokkotestein osoitettavissa olevia eroja ei ole.
Konserteissa on turha käydä, kun salien akustiikat ovat niin surkeita. Sitäpaitsi vaarana on se, että kuulee, miltä musiikki kuulostaa livenä.
Hifistien juttuja seuratessa on kyllä usein tosi hauskaa...
Minä+avauduin+aikanaan+eräälle+kultakorvalle+kaapeleista.
Muuan+hifi-kaupan+legendaarinen+pioneeri+(oli+muun+muassa+perustamassa+NADia)+kertoi,+että+kun+Monster+Cable+tuli+ensimmäisenä+markkinoille+oliko+joskus+80-luvulla+"oikeilla+hifi-kaapeleilla"+he+tarjosivat+hänelle+yksinmyyntiä+Suomessa.+Täkynä+oli+80%+myyntikate+jälleenmyjälle,+jolla+siis+olisi+myyjä+saatu+hehkuttamaan+näitten+helevetin+(senaikaisiksi)+kalliitten+piuhojen+ylivertaisuutta+mihinkään+siihen+astiseen+verrattuna.+No+toisin+sanoen+se+kallis+hinta+(=+parempi+laatu)+olisi+todellisuudessa+koostunut+lähes+pelkästään+järkyttävästä+myyntikatteesta.
mee töihi
Suosittelen JBL kaijuttimia hintaansa nähden parhaimmistoa. 1000€ 8" kajareihin ja 500€ viritinvahvistimeen NETTIRADIOLLA. On äänelaatu muuta kuin FM verkossa.
Kaapelit Biltemasta 4mm.