Muutin vuosi sitten tähän

ja miehen pojasta on tullut ihme runopoika. En kestä hänen runoilujaan ja laiskuuttaan sitten muihin tehtäviin. Vähän niinkuin tyttömäinen teini. Menis vielä balettitunnille. Toiset lapset ovat ihan ok, mutta tämä yksi ihan mahdoton.
Äitipuolena yritän hillitä mutta huuto tulee ja miehen exä puuttuu peliin kitisemään. Minusta oli kunnia asia kun saisin kasvatettuja lapsista normaaleita ihmisiä mutta yksi musta lammas seassa vähän vaikeuttaa. Onneksi omat ymmärtävät käyttäytyä kunnolla ja tuntevat kuuluvansa parempaan väkeen, mutta nämä yhdet tässä vähän meitä naurattaa. Mutta ne ovat sellasia, minkäs teet, ei ole mun asia korjata heidän ongelmiaan.
Mies ei sano koskaan mitään, uskon että vähän hävettää tämä runosirkka.
Näillä mennään ja hymyillään kun muuta ei voi.