Hei! En löytänyt selvää vastausta vaikka internetin salamyhkäisistä viidakoista sitä etsin. Elikkäs miten menee perinnönjako tilanteessa jossa vainajan leski omisti maata ennen naimisiin menoa. Lesken rahavarallisuus on suurempi kuin vainajan mutta he olivat avioissa. Onko siis heidän omaisuus nyt maiden ja talon osalta perinnönjaossa mukana ja leski saa käyttää lesken oikeuksia vain hänen rahavarallisuteen vai päteekö hänen oikeus myös ottaa maat yms itselleen, jotka olivat hänellä jo ennen naimisiin menoa. Vai miten tässä tilanteessa perinnönjako menee jos heillä ei ollut avioehtoa? Perillisiä on 5 tässä tilanteessa.
Omaisuuden jako ja lesken oikeus
pohjanmaantilat
12365
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Mitä perukirjassa lukee? Käyttääkö tasinkoetuoikeuttaan? Jos, niin leski kun oli varakkaampi, tämä lause tarkoittaa, ettei leski maksa omistaan tasinkoa edesmenneen puolisonsa perillisille. eli pitää kaiken oman omaisuutensa. se että on ollut omaisuuden itselleen hankinta/saantiaikaan aviossa, ei muuta tilannetta, kullakin on yhä suomessa oikeus omaansa jos on vapaa, naimisissa, taikka ihan mitä tahansa. Eli aviopuoliso joka on nyt vainaja ei ole omistanut eläessään mitään osaa puolisonsa omasta omaisuudesta.
Kun vainaja milloin on varakkaampi, ja hänen mielipidettään ei siis saada, niin niissä tilanteissa aina perilliset maksavat osituksen yhteydessä tasinkoa leskelle siten että nettovarallisuuksien määrät ovat tasan molemmin puolin.
Selvensikö tämä kysyjälle asiaa?
Selvensi kyllä, jonkin verran. Elikkä esimerkiksi. jos leski on omistaut talon ennen avioon menoa ja he eivät ole tehneet avioehtoa, omistaako vainaja tästä talosta puolet, koska he olivat naimissa? Vai onko talo täysin lesken oma, vaikka he olivat naimisissa? Mikä luetaan siis yhteiseksi omaisuudeksi leskelle ja vainajalle? Ne asiat mitkä on hankittu avioon menon jälkeen? Vai kaikki ne mitkä heillä on yhdessä tai erikseen aviossa oltuaan? Elikkä tuleeko lesken maista myös vainajan maita ku he menevät avioon vai pysyykö maat aina lesken omina?
Johan sinulle vastattiin aivan oikein, eikä asia silti näköjään selvinnyt edes "jonkin verran".
Avioliittolain 34 §
"Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#L2P34
"Elikkä esimerkiksi. jos leski on omistaut talon ennen avioon menoa ja he eivät ole tehneet avioehtoa, omistaako vainaja tästä talosta puolet, koska he olivat naimissa?"
Vainaja ei omistanut talosta mitään.
Kun avioehtoa ei ollut, vainajalla oli avio-oikeus (huom! EI omistusoikeus) taloon ja muuhun puolisonsa omaisuuteen (ja päin vastoin). Avio-oikeus realisoituu avioliiton purkauduttua omaisuuden osituksessa siten kuin riinukka on kertonut.
Jos siis leski on puolisoista varakkaampi osapuoli, hän voi osituksessa vedota ns. lesken tasinkoprivilegiin ja kieltäytyä omaisuutensa antamisesta tasinkona köyhemmän puolison perillisille. Leski tällöin pitää kaiken omaisuutensa ja vainajan perilliset saavat perinnökseen vain sen, mitä vainaja oli omistanut.
"Mikä luetaan siis yhteiseksi omaisuudeksi leskelle ja vainajalle? Ne asiat mitkä on hankittu avioon menon jälkeen?"
Yhteistä omaisuutta on (vain) sellainen omaisuus, mikä on yhdessä molempien lukuun hankittu (ja maksettu). Kaikki muu on sen, joka omaisuuden on hankkinut tai saanut. Jos jonkin kohteen osalta ei voida selvittää, kumpi sen on hankkinut, se katsotaan yhteiseksi. Yhteinen omaisuus jaetaan osituksessa puoliksi.
"Yhteinen omaisuus jaetaan osituksessa puoliksi."
Ei, vaan yhteinen omaisuus jaetaan osituksessa siten kuin osapuolet sopivat.
Se voi toki jäädä yhteisomistukseen sellaisin murto-osin kuin se alunperin omistettiin (esim. 50/50 tai 20/80), mutta osituksessa voidaan myös purkaa yhteisomistukset niin, että toinen osapuoli saa omaisuuden kokonaan ja toinen osapuoli vastaavasti tilalle muuta omaisuutta. Ja jollei muuta omaisuutta ole (riittävästi tai lainkaan), niin toinen osapuoli voi lunastaa toisen osuuden lainarahalla taikka muilla avio-oikeudesta vapailla varoilla. Siltä osin kuin käytetään odotuksen ulkopuolisia varoja, tulee maksettavaksi varainsiirtoveroa ja luovutusvoittoveroa samalla tavalla kuin kaupassa.
Tuo toki oli odotettavissa. Yhteinen omaisuus jaetaan osituslaskelmassa puoliksi, siitähän tässä kysymys oli. Eri asia sitten on, miten sen suhteen muutoin menetellään. Mutta saipahan 88989:kin pistää lusikkansa soppaan.
Itse asiassa osituslaskelmassa ei vielä jaeta mitään. Osituslaskelmaan kirjataan kummankin puolison omaisuus - oli se sitten yhteisesti omistettua tai toisen yksityistä omaisuutta. Ositus ei siis ole vain yhteisesti omistetun omaisuuden jakamista.
Joka tapauksessa osituslaskelma on nimensä mukaisesti vasta laskennallinen vaihe. Omaisuuden jakaminen taas toteutetaan osituksen reaalisessa vaiheessa.
Yksi tohelokin haluaa "Eskon puumerkkinsä" näkyviin! Hauska nähdä, minkälaisia "älypäitä" tänne sikiää.
Osituslaskelmassa nimenomaan yhteiset varat PUOLITETAAN siten, että kumpaisenkin varoihin merkitään puolet siitä yhteisestä omaisuudesta. Laskelma on - tietenkin laskelma - joka on tarpeen avio-osuuksien määrittämistä varten. Se, miten yhteisen omaisuuden kanssa siitä eteen päin menetellään, on eri asia. Taulapäälle vain näkyy olevan liian vaikea ymmärtää, missä mennään.
Miksi puolitettaisiin? Eihän yhteinen ole aina puoliksi omistettua.
Minä ja puolisoni esimerkiksi omistamme kesämökkimme osuuksin 1/4 ja 3/4. Ei sitä todellakaan PUOLITETA kun ositusta tehdään, vaan kirjataan niin kuin omistukset oikeasti ovat. Meillä avioero menossa, ja osituslaskelmaa ollaan juuri tekemässä eli käytännön tietoa on.
No tietenkin yhteiset varat osituslaskelmassakin jaetaan omistuksen suhteessa, tuohan on päivänselvä asia! Mutta jos muuta ei osoiteta, omistussuhteeksi katsotaan 50/50. Jos on vaikkapa TV yhdessä hankittu, sitä tuskin lähdetään osittamaan tuosta puolittamisesta poiketen. Jos taas asunto-osakkeet on kauppakirjassa ostettu suhteessa 30/70, niin tuossa suhteessa ne osituslaskelmassa merkitään kumpaisenkin varoihin. Tuon nyt luulisi olevan ilman muuta selvää jokaiselle.
Ymmärsin, että väitit muuta, joten katsoin parhaaksi vähän tarkentaa. Itsellä kun on nyt tuon eron vuoksi ihan tuoretta ja oikeaa lakimiehen antamaa tietoa.
Luin myös toisen keskustelun, missä sanoit ettei omaisuutta ei voisi vaihtaa osituksessa, jos leski on varakkaampi. Se tieto taisi tulla jo siellä oikaistuksi, eli omaisuutta voidaan tosiaan vapaasti vaihtaa puolelta toiselle niin kuin sovitaan. Meilläkin juuri yhteisomistuksia halutaan purkaa ja sama oli aikanaan kun äitini kuoli ja tehtiin ositusta.
Hyviä esimerkkejä siitä, että lakiasioissa kannattaa käyttää lakimiestä, joka osaa nimenomaan ositus- ja veroasiat!!
Talo ja maat ovat täysin lesken omia, riippumatta siitä milloin hän on ne saanut omistukseensa. Omaisuus on sen kenen nimissä sen on, ja pysyy, myös avioliitossa. Vasta sitten kun tulee kuolema (tai avioero), aletaan tehdä listaa mikä on kenenkin ja kuka maksaa mahdollista tasinkoa. Lesken ei tarvitse antaa tasinkoa eli hän saa pitää omanaan kaiken omissa nimissään olevan omaisuuden. Vainaja kun ei tasinkoa tarvitse. Mitään yhteistä omaisuutta ei sinänsä ole, on vain yhteenLASKETTU vainajan ja lesken omaisuus.
melko perusteellinen selvitys löytyy ainakin vero.fi sivuilta ohjeesta 'Ensin kuolleen puolison tai lesken jälkeisessä perintöverotuksessa tarvittavat tiedot'
http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/2016/Ensin_kuolleen_puolison_tai_lesken_jalke(39547)