HOVIOIKEUSPROSESSI ILMAN ASIANAJAJAA

Kun olet ilmoittanut tuomioon tyytymättömyyttä, on sinulle lähetetty valitusosoitus. Tosin, jos käräjäoikeudessa on ollut avustaja, on todennäköisesti lähetetty avustajalle. Valitusosoituksessa on ohjeet siitä, mitä valituksessa tulee olla. Tärkein: lyhyesti ja ytimekkäästi että
- miltä kohdin käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta
- mitä muutoksia ratkaisuun vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan ja miltä osin käräjäoikeuden ratkaisun perustelut valittajan mielestä ovat virheelliset.
(os kyseessä juttu, johon tarvitaan jatkokäsittelylupa, myös peruste jatkokäsittelyluvan myöntämiselle ja syyt, joiden nojalla valittaja katsoo perusteen olevan olemassa, jos ne eivät muuten ilmene valituskirjelmästä)
- todisteet, joihin halutaan nojautua ja teemat eli mitä kullakin todisteella halutaan näyttää toteen ja
- mahdollinen pyyntö suullisen pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa. On ilmoitettava yksilöity syy miksi pitäisi toimittaa pääkäsittely, sekä ilmoittaa ketä valittajan mielestä pitäisi kuulla pääkäsittelyssä henkilökohtaisesti.

Muistathan, että oikeudenkäyntiväite on tehtävä heti, kun vastaaja ensimmäisen kerran käyttää asiassa puhevaltaa (OK 16:1), ellei koske seikkaa, jonka oikeus on velvollinen ottamaan huomioon omaista aloitteestaan. Eli voipi olla myöhäistä vasta hoviin prosessiväitettä esittää (riippuu nyt sitten tietysti perusteesta, miksi prosessiväitettä esitetään).

Lämmin kiitos vastauksesta. Mitäs neuvoisit siltä osin, kun kyse on ositusasiasta johon liittyi muutakin, ja siitä muusta riideltiin, mutta tämä oli osituksessa - ja väite on että sen muun osalta olisi pitänyt tehdä täydennyspesänjako, ja kuuluu pesänjakajan toimivaltaan ei käräjäoikeuden. Niin eikö tämä ole sellaista, että oikeuden olisi se pitänyt automaattisesti itse ottaa huomioon, mutta ei ottanut? Ja siksi siihen vetoaisin....

uusien todisteiden nimeäminen ja esittäminen ole enää lähtökohtaisesti mahdollista.

"lähtökohta" na siis

entä jos jossai varkausjutussa yhtäkkiä ovesat astelisi sisään joku ja heiluttas nippua valvontakameran kuvia varkaasta itseteossa, josta juuri sisäpiirin mummot käsi raamatulla vannoi ja vakuutti että uskoivat hänen olleen kotona pelaamassa playstationilla rallipeliä kuten ennenkin

ja kun mummoja ja nuorisoa oli riittävästi j a asuntonsa rikottuaan kävi valehtelemassa poliisille hänen rikos nuorikaverit samalla hetkellä, onhan ne uskottavaa porukkaa

sitten kun vastaavasti prekluusioon tulisi eroa kun joku astelisi sisään ja löisi tavallaan ässät pöytään? olisi se tyrmistys noille..

kuulostaa kyllä aivan hullulta lähteä hoviin ilman asianajajaa jutussa jossa nähtävästi ollut kyse pesänjakajan tekemistä ratkaisuista

Tässä ketjussa on sotkettu alkuperäistä asiaa rutkasti. Mutta eikö se nyt kuitenkin ole niin, että jos ei ole ollut olemassa vielä pesänjakoa (siis avioparin), kun asia viedään käräjille (ja liittyy niihin asioihin, ennakko-sopimus kyllä oli, se oli siis tehty ennen erohakemusta) - niin tällöin käräjäoikeuden pitäisi siis ilmoittaa, että ei ole toimivaltainen, asia kuuluu pesänjakajan toimivaltaan. Ja ymmätääkseni tämä siis on prosessiväite. Eikö niin ? Käräjäoikeus ei ole toimivaltainen koska asia kuuluu pesänjakajan toimivaltaan? Ja tama on se varsinainen kysymys.......
Tietenkin tätä tapausta sitten mutkisti se, että kun prosessi venyi ennenkuin tuli käräjille, niin matkan varrella ko. osituksen esisopimus (joka on siis osapuolten itse tekemä, sopimusositus) sovittiin ja vahvistettiin pysyväksi varsinaiseksi ositukseksi, mutta se riitainen seikka, josta käräjöitiin oli siis edelleen riitainen. Mutta koska ymmärtääkseni käräjäoikeus tarttui hommaan siis ennen kuin sen piti......niin kyseessä on prosesiväite. Nyt lähinnä mietityttää, että jos asia jatkuu ja jatkuu, niin kuluthan nousevat yms. , vai käsitteleekö hovi tuon prosessiväitteen jotenkin nopeasti? Sehän on papereista ja päivämääristä nopeasti nähtävissä? Ja jos päätös on myönteinen, niin purkaa käräjäoikeuden päätöksen, ja ilmoittaa että riitaisen Asian osalta on tehtävä täydennyspesänjako pesänjakajan toimesta, tai osapuolten itse sopien (tietenkin se on aina mahdollista).
Mutta onko prosessiväitteen , jos se siis pelkästään, osalta tulossa koko hovi käsittely tms. - vai voisiko se tulla nopeasti yms.?

Lisäksi vielä sellainen kysymys noista uusista asioista, että kun käräjäoikeuden pääkäsittelyssä tuotiin laajalti esiin vastapuolen väkivalta, sopimuksen riitaista kohtaa mitätöivänä seikkana, mutta käräjät ei sitä ottanut kuuleviin korviinsa, niin voiko tähän nyt kuitenkin vedota selvästi hovissa. Pääkäsittelyn nauhoista asia hyvin kuuluu. Se on myös lyhesti mainittu yleisessä asiaan liittyvässä kirjeenvaihdossa joka on ollut tausta-ainesitona, mutta käräjäoikeus ei ole sitä omissa kannanotoissaan missään vaiheessa kommentoinut. Mutta jos asia menee hovissa täyteen käsittelyyn, niin voiko siihen väkivaltaan viitata, ja ihmetellä myös miksei käräjaoikeus ole sitä pääkäisttelyssä esiintuotuna kommentoinut jne. Pitäisi olla muka niin suuri merkitys suullisella käsittelyllä, ja sitten ei ole mitään, kun tuomari haluaa vain päästä asiasta eroon, ja on vain päättänyt että hän nyt tuomitsee miten lystää.

Minuakin kiinnostaisi vähän vastaava asia - onko se prosessiväite jos kerran tuomioistuin ei alussa ota huomioon jotain mitä sen pitäisi.
Lisäksi tuo edellä mainittu väkivallasta on hurjaa, se on mielestäni niiin vakava juttu, että jonkun siihen pitäisi puuttua, on hullua, että tuomioistuin ei tarttunut siihen.