Kohti totaalista valvontaa...
Poliisirikollisuudesta on paljastunut viime vuosina paljon muutakin kuin Aarnion monialarikollisuus. Mm Helsingin käräjäoikeuden luotettavuus pakkokeinojen valvojana on asetettu kyseenalaiseksi Hesarin rikostoimittajien tarkastelussa, siis sama joka tätäkin toimintaa valvoisi. On epäilty ettei sielläkään tekninen osaaminen riitä tarkastelemaan teknisesti monimutkaisia lupahakemuksia. Kuten on käynyt HS toimittajien jutuista ilmi Hgin käräjäoikeus myöntää luvat aina, poikkeuksetta, vaikka puutteet olisivat ilmeisiäkin. Kyseessä on siis kumileimasin, joka ei tuo mitään todellista suojaa pakkokeinojen väärinkäytöltä eli ihan vaan varmuuden vuoksi tai huvikseen urkkimiselta (esim puhelimen urkinnasta tällä hetkellä, pian myös netin). Sen sijaan tämäkin byrokratia maksaa veronmaksajille, mutta ei tuota mitään suojaa tai valvontaa.
Toinen vastaavasti täysin turha PR-toimisto ovat ylimmät laillisuusvalvojat, joita Sisäministeriö on kieltänyt tutkimasta poliisien rikoksia. Tuloksena kantelijat saavat vastauksena kanteluilleen vähätteleviä, ylimielisiä ja täysin turhia ratkaisuja, joista ei ole hyötyä kenellekään. Mitä tulee poliisirikosten tutkintaan on oma valtakunnansyyttäjämmekin todennut tutkintojen olevan karvalakki-tasoa. Tällä hän tarkoittaa järjestelmää, jossa poliisien rikoksia tutkivat poliisit toiselta laitokselta. Poliisien mielestä järjestelmä toimii erinomaisesti, koska kukaan ei koskaan joudu ongelmiin. Poliisit ovat tutkitusti tiiviitä hyväveli-kerhoja joissa eräänlainen asevelihenki velvoittaa eli sosiaalinen paine tutkia toista poliisia kunnolla pitää huolen että tutkinnat venyvät ja muuttuvat mahdottomiksi. Käytännössä yhteisön paheksunta olisi niin kovaa että ura menisi. Kun Aarnion alaisia saavuttiin tutkimaan KRPstä muodostettiin tutkijoille häpeäkuja jota he joutuivat kulkemaan laitoksella.
Entä sitten tämä uusi valvontaviranomainen? Jos laitonta urkintaa paljastuisi olisi taas epäilys virkarikoksesta se menisi Valtakunnansyyttäjänvirastoon, josta siis taas toisen poliisin tutkittavaksi. Täällä asiat taas kuolisivat karvalakki-malliseen tutkintaan kuten lähes tuhat poliisirikosasiaa vuosittain tekee.
Poliisirikollisuudesta on paljastunut viime vuosina paljon muutakin kuin Aarnion monialarikollisuus. Mm Helsingin käräjäoikeuden luotettavuus pakkokeinojen valvojana on asetettu kyseenalaiseksi Hesarin rikostoimittajien tarkastelussa, siis sama joka tätäkin toimintaa valvoisi. On epäilty ettei sielläkään tekninen osaaminen riitä tarkastelemaan teknisesti monimutkaisia lupahakemuksia. Kuten on käynyt HS toimittajien jutuista ilmi Hgin käräjäoikeus myöntää luvat aina, poikkeuksetta, vaikka puutteet olisivat ilmeisiäkin. Kyseessä on siis kumileimasin, joka ei tuo mitään todellista suojaa pakkokeinojen väärinkäytöltä eli ihan vaan varmuuden vuoksi tai huvikseen urkkimiselta (esim puhelimen urkinnasta tällä hetkellä, pian myös netin). Sen sijaan tämäkin byrokratia maksaa veronmaksajille, mutta ei tuota mitään suojaa tai valvontaa.
Toinen vastaavasti täysin turha PR-toimisto ovat ylimmät laillisuusvalvojat, joita Sisäministeriö on kieltänyt tutkimasta poliisien rikoksia. Tuloksena kantelijat saavat vastauksena kanteluilleen vähätteleviä, ylimielisiä ja täysin turhia ratkaisuja, joista ei ole hyötyä kenellekään. Mitä tulee poliisirikosten tutkintaan on oma valtakunnansyyttäjämmekin todennut tutkintojen olevan karvalakki-tasoa. Tällä hän tarkoittaa järjestelmää, jossa poliisien rikoksia tutkivat poliisit toiselta laitokselta. Poliisien mielestä järjestelmä toimii erinomaisesti, koska kukaan ei koskaan joudu ongelmiin. Poliisit ovat tutkitusti tiiviitä hyväveli-kerhoja joissa eräänlainen asevelihenki velvoittaa eli sosiaalinen paine tutkia toista poliisia kunnolla pitää huolen että tutkinnat venyvät ja muuttuvat mahdottomiksi. Käytännössä yhteisön paheksunta olisi niin kovaa että ura menisi. Kun Aarnion alaisia saavuttiin tutkimaan KRPstä muodostettiin tutkijoille häpeäkuja jota he joutuivat kulkemaan laitoksella.
Entä sitten tämä uusi valvontaviranomainen? Jos laitonta urkintaa paljastuisi olisi taas epäilys virkarikoksesta se menisi Valtakunnansyyttäjänvirastoon, josta siis taas toisen poliisin tutkittavaksi. Täällä asiat taas kuolisivat karvalakki-malliseen tutkintaan kuten lähes tuhat poliisirikosasiaa vuosittain tekee.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.