Suomen tasaisesti suurena pysyvä työttömyysluku on laskettu harhaan johtavalla tavalla ja se pitäisi uudistaa lähinnä kolmea periaatetta noudattaen.
Ensinnäkin terveydentilaa ei oteta huomioon lainkaan. Lukuisat ihmiset kärsivät mitä erilaisimmista sairauksista ja heillä on jopa erikoissairaanhoidosta saadut paperit siitä, että ovat sairautensa takia työkyvyttömiä. Kantona kaskessa on kuitenkin kela, joka ei rahanhimoisena päästä heitä eläkkeelle, mutta toisaaltaTE-toimistot määrittelevät ihmisten työkyvyn lääkärintodistuksen perusteella, ei kelan kielteisellä eläkepäätöksellä, koska se on vakuutuslääketieteeseen kuuluva LAUSUNTO, ei lääkärintodistus, jonka perusteella TE-keskus saa toiminnalleen perusteet. Tälläkin hetkellä työttöminä on paljon väkeä, jotka saavat työmarkkinatukea, mutta TE-keskus ei tee heille minkäänlaisia aktivointisuunnitelmia, koska he ovat erikoissairaanhoidon mukaan työkyvyttömiä.
Toiseksi puhutaan työnantajan ja työntekijän kohtaanto-ongelmasta, joka on niin ikään harhaan johtava termi. Kysymys on siitä, että ihmiset useimmiten "kohtaanto-ongelmassa" ovat soveltumattomia avoinna oleviin työpaikkoihin, koska he eivät henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan ole avoinna oleviin työpaikkoihin soveltuvia. Esimerkiksi useimpiin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin ei ole mitään mahdollisuutta, jos ei ole tarvittavaa koulutusta ja Valviran lupaa (esim. sosiaaliohjaaja, sosiaalityöntekijä, lähihoitaja, sairaanhoitaja, lääkäri jne.). Myös yksityisellä puolella on useita eri laintasoista sääntelyä, jossa ei saa toimia ilmat tiettyä koulutusta tai kurssia (esimerkiksi hygieniapassi ja tulityökurssi jne. Lista on loputon).
Kolmanneksi päihdeongelma on epämiellyttävä tosiasia, joka kuitenkin lakaistaan nykyisin maton alle. Työnhakijoina on valtavasti ihmisiä, joilla on päihdeongelma aktiivisena ja se on ollut jopa 20-30 vuotta yhtäjaksoinen. Työpaikkahaastattelussa tulee olla rehellinen ja päihdeongelmasta on kerrottava työnantajalle, kun useimmiten sitä vielä haastattelussa nimenomaisesti kysytään Julkisella puolella tämä rehellisyys on jo oikeudellisesti erittäin tärkeää, koska esimerkiksi virkaan valinta on ehdollinen siihen asti, kunnes lääkärintarkastus on tehty (yleensä valinnan jälkeen kuukauden sisällä). Siellä kysytään päihdeongelmasta kyllä / ei periaatteella. Jos vastaa olevansa päihteetön ja jo pian virkasuhteen jälkeen tavataan päihtyneenä töissä, kuvioihin tulee mukaan työterveyshuolto aikaisemmin täytetyn työterveydenhuollon paperin kanssa. Seurauksena saattaisi olla jopa asiakirjaväärennös, jos esimerkiksi kunta haluaisi olla työsuhteen purkamisen jälkeen lisäksi kostonhimoinen.
Neljänneksi on valtava määrä ihmisiä, jotka syystä tai toisesta ilmoittavat TE-keskukselle jopa kirjallisesti, etteivät suostu seurauksista piittaamatta tekemään työtä lainkaan. Tämä olisi näistä neljästä kohdasta kaikkein selkein peruste poistaa ihminen työnhakijoiden joukosta pois ja lakkauttaa työmarkkinatuki sillä perusteella. Nykylain mukaan he kuitenkin saisivat toimeentulotukea, joskin alennetussa määrin.
Viidenneksi koulutus, ammattitaito ja työkokemus. Jos näistä kolmesta ei ole yhtäkään esimerkiksi peruskoulun jälkeen, niin työllistymisen todennäköisyys on todella pieni, vaikka olisi pakotettu hakemaan 300 työpaikkaa kuukaudessa. Myös nämä ihmiset voitaisiin poistaa työmarkkinatuelta pois, mutta ei siinä tapauksessa, jos he alkavat jatko-opiskella ta sopivan täsmäkoulutuksen jälkeen voisivat vähän suuremmalla todennäköisyydellä työllistyä.
Tavallaan "kohtaanto-ongelma" muodostuu valtaosin näistä viidestä kohdasta ja jos näiden asioihin puututtaisiin jo heti paikallisessa TE-kekuksessa ja kelassa, niin silloin työttömyysluvut näyttäisivät aivan toisenlaisilta ja työvoiman saanti helpottaisi valtavasti myös työnantajia, koska jäljelle jäisi potentiaalisesti parempaa työvoimaa. Lisäksi tämä kannustaisi työnantajia myös ilmoittelemaan avoimista työpaikoista ahkerammin, koska heidän vastustamansa työnhaun pakkolait tulevat voimaan. Se merkitsee tiettyihin työpaikkoihin hakuaikana monta kottikärrkyllistä kirjeitä ja sähköpostin tukkeutumista. Monet työnantajat ovatkin jo suunnitelleet lopettavansa työpaikkailmoittelun, mikä sekin lisää pieneltä osalta työttömyyttä.
Mitä mieltä ollette?
Ensinnäkin terveydentilaa ei oteta huomioon lainkaan. Lukuisat ihmiset kärsivät mitä erilaisimmista sairauksista ja heillä on jopa erikoissairaanhoidosta saadut paperit siitä, että ovat sairautensa takia työkyvyttömiä. Kantona kaskessa on kuitenkin kela, joka ei rahanhimoisena päästä heitä eläkkeelle, mutta toisaaltaTE-toimistot määrittelevät ihmisten työkyvyn lääkärintodistuksen perusteella, ei kelan kielteisellä eläkepäätöksellä, koska se on vakuutuslääketieteeseen kuuluva LAUSUNTO, ei lääkärintodistus, jonka perusteella TE-keskus saa toiminnalleen perusteet. Tälläkin hetkellä työttöminä on paljon väkeä, jotka saavat työmarkkinatukea, mutta TE-keskus ei tee heille minkäänlaisia aktivointisuunnitelmia, koska he ovat erikoissairaanhoidon mukaan työkyvyttömiä.
Toiseksi puhutaan työnantajan ja työntekijän kohtaanto-ongelmasta, joka on niin ikään harhaan johtava termi. Kysymys on siitä, että ihmiset useimmiten "kohtaanto-ongelmassa" ovat soveltumattomia avoinna oleviin työpaikkoihin, koska he eivät henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan ole avoinna oleviin työpaikkoihin soveltuvia. Esimerkiksi useimpiin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin ei ole mitään mahdollisuutta, jos ei ole tarvittavaa koulutusta ja Valviran lupaa (esim. sosiaaliohjaaja, sosiaalityöntekijä, lähihoitaja, sairaanhoitaja, lääkäri jne.). Myös yksityisellä puolella on useita eri laintasoista sääntelyä, jossa ei saa toimia ilmat tiettyä koulutusta tai kurssia (esimerkiksi hygieniapassi ja tulityökurssi jne. Lista on loputon).
Kolmanneksi päihdeongelma on epämiellyttävä tosiasia, joka kuitenkin lakaistaan nykyisin maton alle. Työnhakijoina on valtavasti ihmisiä, joilla on päihdeongelma aktiivisena ja se on ollut jopa 20-30 vuotta yhtäjaksoinen. Työpaikkahaastattelussa tulee olla rehellinen ja päihdeongelmasta on kerrottava työnantajalle, kun useimmiten sitä vielä haastattelussa nimenomaisesti kysytään Julkisella puolella tämä rehellisyys on jo oikeudellisesti erittäin tärkeää, koska esimerkiksi virkaan valinta on ehdollinen siihen asti, kunnes lääkärintarkastus on tehty (yleensä valinnan jälkeen kuukauden sisällä). Siellä kysytään päihdeongelmasta kyllä / ei periaatteella. Jos vastaa olevansa päihteetön ja jo pian virkasuhteen jälkeen tavataan päihtyneenä töissä, kuvioihin tulee mukaan työterveyshuolto aikaisemmin täytetyn työterveydenhuollon paperin kanssa. Seurauksena saattaisi olla jopa asiakirjaväärennös, jos esimerkiksi kunta haluaisi olla työsuhteen purkamisen jälkeen lisäksi kostonhimoinen.
Neljänneksi on valtava määrä ihmisiä, jotka syystä tai toisesta ilmoittavat TE-keskukselle jopa kirjallisesti, etteivät suostu seurauksista piittaamatta tekemään työtä lainkaan. Tämä olisi näistä neljästä kohdasta kaikkein selkein peruste poistaa ihminen työnhakijoiden joukosta pois ja lakkauttaa työmarkkinatuki sillä perusteella. Nykylain mukaan he kuitenkin saisivat toimeentulotukea, joskin alennetussa määrin.
Viidenneksi koulutus, ammattitaito ja työkokemus. Jos näistä kolmesta ei ole yhtäkään esimerkiksi peruskoulun jälkeen, niin työllistymisen todennäköisyys on todella pieni, vaikka olisi pakotettu hakemaan 300 työpaikkaa kuukaudessa. Myös nämä ihmiset voitaisiin poistaa työmarkkinatuelta pois, mutta ei siinä tapauksessa, jos he alkavat jatko-opiskella ta sopivan täsmäkoulutuksen jälkeen voisivat vähän suuremmalla todennäköisyydellä työllistyä.
Tavallaan "kohtaanto-ongelma" muodostuu valtaosin näistä viidestä kohdasta ja jos näiden asioihin puututtaisiin jo heti paikallisessa TE-kekuksessa ja kelassa, niin silloin työttömyysluvut näyttäisivät aivan toisenlaisilta ja työvoiman saanti helpottaisi valtavasti myös työnantajia, koska jäljelle jäisi potentiaalisesti parempaa työvoimaa. Lisäksi tämä kannustaisi työnantajia myös ilmoittelemaan avoimista työpaikoista ahkerammin, koska heidän vastustamansa työnhaun pakkolait tulevat voimaan. Se merkitsee tiettyihin työpaikkoihin hakuaikana monta kottikärrkyllistä kirjeitä ja sähköpostin tukkeutumista. Monet työnantajat ovatkin jo suunnitelleet lopettavansa työpaikkailmoittelun, mikä sekin lisää pieneltä osalta työttömyyttä.
Mitä mieltä ollette?
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Toiseksi puhutaan työnantajan ja työntekijän kohtaanto-ongelmasta, joka on niin ikään harhaan johtava termi. Kysymys on siitä, että ihmiset useimmiten "kohtaanto-ongelmassa" ovat soveltumattomia avoinna oleviin työpaikkoihin, koska he eivät henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan ole avoinna oleviin työpaikkoihin soveltuvia."
Kohtaanto-ongelmalla tarkoitetaan muitakin tilanteita. Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaan on hankala saada lisätyövoimaa, kun tuolla Forssan kokoisella pikkukaupungilla ei ole tarpeeksi asuntoja sadoille uusille työntekijöille perheineen. Kukapa niitä olisi siellä tyhjillään pitänyt, eli kenen rahoilla niitä nyt äkkiä tehdään? Saadaako lisää liian nopeasti rakennettuja hometaloja?
Työpaikkoja myös katoaa kokonaan, ja yhä kiihtyvällä tahdilla. Muutoskiimassa pannaan kaikki uusiksi ja edellytetään työntekijöiden olevan tuon tuostakin kouluttautumassa uusiin ammatteihin, usein myös lainarahalla velkaantuen.
Moni haluaa perhe-elämää, jonka voi olla vaikeaa muuttaa toiselle puolelle Suomea, jos puolisolla on nykyisellä asuinpaikkakunnalla töitä, ja ehkä on lapsiakin jo kouluiässä kaveripiireineen. Tai muuttaa yksin ja käydä viikonloppuisin kotona perhettään tapaamassa.
"Kolmanneksi päihdeongelma on epämiellyttävä tosiasia, joka kuitenkin lakaistaan nykyisin maton alle. Työnhakijoina on valtavasti ihmisiä, joilla on päihdeongelma aktiivisena ja se on ollut jopa 20-30 vuotta yhtäjaksoinen."
Samaten työntekijöinä on valtavasti ihmisiä, joilla on päihdeongelma, mutta he eivät hae apua eikä sitä ehkä riittävästi myöskään tarjota. Nämä 'päihdetyöntekijät' peittelevät ongelmaansa, sysäävät töitään muiden niskoille ja mielistelevät pomojaan voidakseen jatkaa työssään, vaikka koko työpaikka kärsii.
Työnantajat eivät voi mitenkään uskoa, että ainakaan pitkäaikaistyöttöminä voisi olla tunnollisia, raittiita ja muutoinkin työkykyisiä ihmisiä. Sen sijaan täytetään avoin paikka jo töissä olevalla, jolle ehkä on suositeltu vähin äänin vaihtamaan viinanjuontipaikkaa.
Esittäisin myös retorisen kysymyksen, miksi työnantajani lahjoitti minulle 40-vuotislahjaksi konjakkipullon? En varmaankaan ole ainoa, jota tällä tavoin työnantaja suorastaan ohjaa juomaan viinaa? Minulla ei ole alkoholin kanssa mitään ongelmaa, vaan korkkasin sen 50-vuotispäivieni kunniaksi pitkäaikaistyöttömänä. Joku toinen ei ehkä ole yhtä kyvykäs viinan käytön hallinnassa, joten miksi ottaa riski?
Tuo päihdeongelma työelämässä on , kuten totesit. Olisi pitänyt kirjoittaa myös se. Päihdeongelman on todettu olevat tilastollinen ja jaakaantuvan suhteellisen tasaisesti sosioekonomisten "luokkien" kesken riippumatta siitä, onko työssä vai työtön.
Minä työnantajana en kysy alkoholista enkä muista päihteistä yhtään mitään. Valitsen poteentiaalisesti parhaan työntekijän, mutta sen ehtona ennen valintaa on alkoholin osalta CDT-testi (näyttää taannehtivan juomisen ja lääketieteellisenä indikaattorina tämän hetken paras, vaikka olisi ollut hyvän aikaa juomatta) sekä normaali kovian aineiden seula ja betsodiatsepiinisetti.
Tämän voisi jopa laillisesti tehdä, kun työsuhdetta ei ole vielä syntynytkään. Kysymys olisi siis työnantajan järjestämästä testistä, johon osallistuminen on vapaaehtoista. Jos potentiaalinen työnhakija yllättäin haluaisikin testiä myöhemmäksi, eikä labrasta varattu aika kelpaisi seuraavana päivänä, alettaisiin etsiä seuraavaa työntekijää.
CDT: https://vita.fi/laboratoriokasikirja/tutkimus/56
Näissä testeissä olisi se ehdotoman hyvä puoli, että alkoholin ja huumeiden käytöstä ei kysyttäisi yhtään mitään, vaan keskityttäisiin asian focukseen, eli työhön. Mahdollinen Päihdeaongelma selviäisi numeroilla molemminpuolista ilman kiusallista utelua, jossa usein päihdeongelman ollessa tosiasia valehdellaan surutta.