Ilmankosteus ja "hengittävä" talo

Kyllä se vaan on parempi ilma hengittävässä talossa.

Jep kuivempaa on, kuten pitääkin olla, kun kosteus karkaa seinien läpi.

Kevväällä voi vähän katto kostua, kun eristeisiin kertynyt jää sulaa.

Eikös se nyt kuitenkin ole niin että se on vain pieni osa mitä sitä kosteutta menee seiniin? Ja käsittääkseni kaikissa seinissä on kosteuspiste jossain kohtaa, eli eikö tämä nyt seiniä kastele!??!

Miten esimerkiksi semmoinen "nollaenergia talo" jossa ei kule ees käsipuhelimen singnaali akkunaklasien läpi voisi muka "hengittää" johonkin suuntaan kun moisen talon kuivassa homeisessa konellisessailmanvaihdossa ei sisäilmassa elä ees kaktukset tai kukkaset kuki kunnolla?
Nii kuinka voidaan edes teoriassa olettaa et ihmisillä sekä eläimillä o hyvä olla moisissa tiloissa?
Energiaa voisi koittaa laskennallisesti enempi säästellä päinpersettä suunnittelu vaiheessa ja miettiä mikä oikeesti on rahaakin tärkeempää talossa asuville.
Jokane kai tajuaa sisäilman kosteus % olevan oleellinen osa asumismukavuutta hengitysilmassa.

Nollaenergia yms rakenteet ovat yksisilmäisten vain yhtä asiaa tuijottavien kirjanoppineiden ja markkinamiesten kirjaimellisesti kostea päiväuni!

Onko se oikeastaan kosteampaa huoneilmaa "hengittävässä" rakenteessa, vai johtuuko vanhassa talossa seinän vahvuudesta

Voisiko joku kertoa kuinka ilmankosteutta hallitaan ?
Pidetäänkö se jossain tietyssä prosentissa ?
Jos pidetään niin miten ?

Bulkkituotannossa ratkaisee rakentamisen nopeus, voitot ja se K-arvo jolla markkinamiehet saavat tulevat homepesät kaupaksi!

huuhaata henkitykset, koneet ja putket henkittää talossa, ei vuotavat seinät/katot. itse omistan hirsirakenteisen kesämökin 175 massiivipuulla ja nurkista huomaa mistä ilmakulkee,on nimittäin kosteusrasituksen merkit eli tummana. ja syksyllä /talvella kylmät seinät.
hirsi kesämökkiin ja taloon nykyeristeet.

Aika viisasta "kideon 56" jos yleistät mökkisi huonosti tehtyjen salvosten ongelmat kaikkiin hirsirakennuksiin. Ja et näemmä ole huomannut ettei hirsi siltikään ole lähtenyt lahoamaan vaikka ollut kosteusrasitusta.

Kyllä hirsikin lahoaa mutta lahoavan hirsitalon tekeminen vanhoilla tavoilla vaati tosi taitoa!
Ja sellaisten mestareiden jälkipolvi on nykyään päässyt jatkamaan isiensä taitoja nykyhomerakentamisen parissa!

hankkikaa ilmanvaihtokone taloihinne ja ilma vaihtuu, kyllähän homeeseen menee kivikin jos ei ilma kierrä!
ja jos hirren alajuoksu on maatavasten niin se on soronoo parinvuoden päästä!
liimahirsi ja ei ilmanvaihtokonetta= homepommi.

liimahirsitalos on huono sisäilma kun ei koneole päälä. miksi?

Nykytaloihin pitää määräysten mukaan laittaa aivan liian paljon eristettä. Mahtaako olla jo 25cm pakollinen villapaksuus? Ei hyvää päivää sentään.

Mulla on 5-tuuman runko, eli villaa on se 15cm. Muovihan tottakai laitetaan höyrynsuluksi, niin mullakin on aikanaan laitettu. Tiilikuori on sitten uloimpana kerroksena. Hyvin on sillä pärjätty, eikä sähköä nyt niin hirveästi kulu, ja takalla saa tasattua. Tiilikuoressa on se hyvä puoli, että se imee mahdollista kosteutta talon rakenteista itseensä. Ennenwanhaan tiiliskiven palat oli yleinen näky ikkunoiden väleissä, jolloin lasit ei höyrystyneet. Nykyään toki ikkunatekniikka on tehnyt tämä asian turhaksi, mutta wanha konsti kertoo juuri tiiliskiven kosteutta sitovasta ominaisuudesta.

Koneellinen ilmastointi on, siten että joka huoneeseen on tulo/poisto. Sehän ei ole virallinen menetelmä nykyään, mutta eräs putkimies sanoi ettei se huonokaan ole, voi olla ilman vaihtuvuuden kannalta jopa parempi. Meinas että nykytaloissa, joissa poistot pelkästään kosteissa tiloissa. Niin perimmäisiin huoneisiin tahtoo jäädä vaihtumatonta ilmaa. Se ilma ei kuitenkaan liiku tasaisena massana, vaan mitä pidempi matka sillä ilmamassalla on poistoon, sitä enemmän siinä matkalla on vastustavia tekijöitä, ns mutkia matkassa. Käytännössä se poistoilmaventtiili hotii suurimman osan ilmasta siitä läheltä, ja lähellä olevat tulot syöttää siihen lähelle lisää ilmaa, tällöin perimmäiset huoneet jää vaikutus aika huonoksi. Nyt kun minun tapauksessani, joka huoneessa on oma tulo/poisto, niin mitään katvealueita ei jää mihinkään, eikä ilman tarvitse vaeltaa koko talon lävitse.

Mulla on vanha hirsitalo johon laitettu tervapaperia ja villaa. Osittain koska koko taloa ei tarvittu rempata uudelleen. Kyllä oli lahonnut parista paikkaa jollain vanhoilla eristysmetodeilla ja myös eristyksen puuttuessa paikoin. Mutta talo oli sen noin 90 v. ikänsä ollut ajoittain autiona. On kyllä paras sisäilma ever. Nuhat ja muut häviää kun pääse kaupungin mestoilta sinne. Ikkunat hengittää... hehe. on muutama 80-luvun puukarmi-ikkuna joka ei ole niin suora/tiivis. Ei oo mitään koneellista IVtä mut pari luukkua on ja kuulemma hormisto hengittelee siinä ihan itsekseen. Eli siellä se talo puuskuttaa luonnon helmassa.

Vanha keskustelu mutta pakko kommentoida siltä varalta että joku erehtyy tätä vielä joskus lukemaan, niinkuin minä.

Laitetaas ensin faktat kuntoon. Rakenteen hengittävyys ei liity mitenkään rakenteen tiiveyteen, kyseessä on kaksi aivan eri asiaa. Epätiiveys on lähes aina vain huono asia. Sen sijaan hengittävyys on lähes aina vain hyvä asia. Rakenne on hengittävä, kun se materiaalinsa puolesta kykenee sitomaan ja luovuttamaan kaasuja, kuten vesihöyryä ja hiilidioksidia. Hengittävä rakenne auttaa tasapainottamaan sisäolosuhteita, eli loiventaa tilan käytön aiheuttamia "piikkejä" ilmankosteudessa yms.

Kastepiste on tila, joka riippuu lämpötilasta ja ilman absoluuttisesta kosteudesta. Höyrynsulun tarkoitus on estää sisäilman kosteuden eteneminen rakenteessa kylmempään osaan, jotta vältytään kastepisteen muodostumiselta ja kosteusvaurioilta. Höyrynsulkuna käytetään usein muovia, joka on todellisuudessa ominaisuuksiltaan yliampuva tarkoitustaan ajatellen. Muovi estää kosteuden siirtymisen käytännössä täydellisesti, jolloin tilan käyttäjät elävät ikään kuin muovipullossa. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä huolehtii sisäilman vaihtumisesta mutta se ei yleensä pysty säätelemään tilan kosteustasapainoa tms.

Talon ulkovaipparakenteet on täysin mahdollista toteuttaa niin, että ne ovat samaan aikaan hengittäviä ja kosteusteknisesti turvallisia. Sisäilmaongelmat, joita tässä keskustelussa on tuotu ilmi, johtuvat virheellisestä toteutuksesta. Kyseessä ei ole hengittävään rakenteeseen liittyvä ongelma periaatetasolla.

Jos haluat nauttia miellyttävästä sisäilmasta talossasi, kannattaa pohtia hengittävien rakenneratkaisujen mahdollisuuksia. Yleensä tämä hengittävyyden idea toteutetaan rakennuksen ulkovaippa- tai muilla runkorakenteilla, mutta periaatteessa aivan samaa asiaa ajaisi myös olohuoneen keskelle sijoitettu massiivinen puumöhkäle. Hengittävyys ei siis tosiaan liity nimenomaisesti ulkoseiniin mitenkään, vaan kyseessä on sisäilman suora yhteys hengittävään materiaaliin joka kykenee sitomaan ja luovuttamaan kaasuja.

T: ihan oikea rakennusinsinööri