-ta kuulin siitä vasta nyt.
Elämäni Seinäjoki -kirjoituskilpailu on nyt ratkennut.
http://elamaniseinajoki.fi/elamani-seinajoki-kirjoituskilpailun-voitto-unna-takalolle/
Elämäsi Seinäjoki -kirjoituskilpailu on ratkennut.
Pääpalkinto eli tapahtumaliput Seinäjoen kesätapahtumaan arvottiin kolmen kirjoituksen kesken, ja onni suosi Unna Takaloa.
Tuotepalkinnot saavat Heli Rämäkkö ja nimimerkki Maalaisflikka. Kaikille kilpailuun osallistuneille lähetetään pieni Seinäjoki-palkinto. Kirjoituksia julkaistaan tämän vuoden aikana Elämäni Seinäjoki -verkkosivulla.
Kirjoituskilpailussa osallistujat kertoivat, miksi Seinjoki on heidän elämänsä kaupunki ja millainen se on.
Unna Takalon Runo elämäni Seinäjoelle.
Heli Rämäkkö Kolme kerrosta ja Marimekon verhot.
Nimimerkki Maalaisflikka Maalaisflikan mutkaton Seinäjoki.
Millainen on sinun elämäsi Seinäjoki? Kerro tarinasi. Kaikki kirjoituksensa lähettäneet palkitaan pienellä Seinäjoki-palkinnolla. Voit lähettää kirjoituksesi tämän sivun alaosan lomakkeella tai osoitteeseen [email protected].
Elämäni Seinäjoki -kirjoituskilpailu on nyt ratkennut.
http://elamaniseinajoki.fi/elamani-seinajoki-kirjoituskilpailun-voitto-unna-takalolle/
Elämäsi Seinäjoki -kirjoituskilpailu on ratkennut.
Pääpalkinto eli tapahtumaliput Seinäjoen kesätapahtumaan arvottiin kolmen kirjoituksen kesken, ja onni suosi Unna Takaloa.
Tuotepalkinnot saavat Heli Rämäkkö ja nimimerkki Maalaisflikka. Kaikille kilpailuun osallistuneille lähetetään pieni Seinäjoki-palkinto. Kirjoituksia julkaistaan tämän vuoden aikana Elämäni Seinäjoki -verkkosivulla.
Kirjoituskilpailussa osallistujat kertoivat, miksi Seinjoki on heidän elämänsä kaupunki ja millainen se on.
Unna Takalon Runo elämäni Seinäjoelle.
Heli Rämäkkö Kolme kerrosta ja Marimekon verhot.
Nimimerkki Maalaisflikka Maalaisflikan mutkaton Seinäjoki.
Millainen on sinun elämäsi Seinäjoki? Kerro tarinasi. Kaikki kirjoituksensa lähettäneet palkitaan pienellä Seinäjoki-palkinnolla. Voit lähettää kirjoituksesi tämän sivun alaosan lomakkeella tai osoitteeseen [email protected].
Vastaukset 4
Vanhimmat
Seinäjoen vesissä uinut kesäisin lapsena ja nuorena paljon, katsellut keväisin jäiden lähtöä helisten,
jäiden helisemisen sanottiin tuottavan onnea.
Arkkitehti, muotoilija ja akateemikko Alvar Aalto syntyi 3.2.1898 Kuortaneella Etelä-Pohjanmaalla. Hän on Suomen merkittävin ja kansainvälisesti tunnetuin arkkitehti.
Aallon arkkitehtuurin muotokieli kehittyi alkuaikojen selkeästä funktionalismista kohti monipuolisempaa modernistista ilmaisua, jota Aalto-keskus edustaa.
Poikkeuksellisen laajan ja monipuolisen uran tehnyt Aalto suunnitteli lasiesineitä, huonekaluja, yksittäisiä taloja ja kulttuurirakennuksia sekä kokonaisia asuntoalueita, teollisuusyhdyskuntia ja kaupunkikeskustoja. Aalto halusi arkkitehtuurissaan säilyttää ihmisen ja luonnon välisen yhteyden. Hän suunnitteli kaikki rakennuksensa yksityiskohtia myöten kokonaistaideteoksiksi.
Lakeuden Risti
Vuonna 1951 Aalto osallistui arkkitehtikilpailuun, jossa Seinäjoki haki suunnittelijaa pienen mutta kehittyvän kauppalan kirkolle. Kilpailulautakunnan mielestä Lakeuksien Risti oli ylivoimainen suunnitelma. Katedraalikirkon katto madaltuu ja kapenee kohti kuoria ja lattia viettää alttarille päin. Valaisimet, kirkkosalin kruunut, hopeiset ehtoollisvälineet ja alttarivaatteet sekä kappelin lasimaalaus ja kellotornin juurella sijaitseva suihkulähde ovat Aallon suunnittelemia.
Koulukatu 24
Avoinna: Normaalisti ma–pe 14–18
Kesällä (6.6.–7.8.) ma–su 11–18
Avoinna myös tilaisuuksien yhteydessä ja sopimuksen mukaan.
Visit Seinäjoki
Näe ja koe Alvar Aalto
Näe ja koe Alvar Aalto Seinäjoella!
Alvar Aalto Seinäjoella
Seinäjoen Aalto-keskus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen rakennustaiteellinen kokonaisuus. Seinäjoella sijaitsee myös vuonna 1925 rakennettu Seinäjoen suojeluskuntapiirin esikuntatalo, joka on ainut muuttumattomana säilynyt Aallon nuoruudentyö. Aalto-keskus muodostuu kuudesta rakennuksesta sekä vuonna 1988 valmistuneesta Kansalaistorista.
1. LAKEUDEN RISTI (1957–1960)
2. SEURAKUNTAKESKUS (1965–1966)
3. KAUPUNGINTALO (1961–1962)
4. KAUPUNGINKIRJASTO (1964–1965)
5. VALTION VIRASTOTALO (1966–1968)
6. KAUPUNGINTEATTERI (1986 –1987)
Kun olin konsertissa Helsingin Johanneksen kirkossa, katselin niitä penkkien puukoristeluita, joita köyhät suomalaiset olivat veistäneet ja näpertäneet pitkiä päiviä tehden , raataen penellä palkalla VALTAAJIEN, Ylhäisten Aatelisten ja Kuninkaallisten pakottamina.
Katselin, enkä ihaillut yhtään.
Miksi Uspenskin katedraalia ihaillaan? Katselkaa sitä nähden mielessänne niiden köyhien tekijöiden hikipisarat otsalla, heidän pienet lapsensa odottamassa ruokaa pienessä asunnossaan.
Tässä lähde noihin edellisiin kirjoituksiin:
http://visitseinajoki.fi/nae-ja-koe-alvar-aalto/