Kertokaa onko oikein tämä!
Minulla on edellisestä suhteesta poika. Vuorotellaan exäni kanssa poikaa sillain että on toisella aina 2 viikkoa ja sitte toisella 2 viikkoa. Tätä on ollut vasta muutaman kerran, ennen poika oli vain joka toinen viikonloppu minulla mutta se oli mielestäni väärin. Koska oli vaikeaa päästää poikaa mummilaan yöksi koska oli muutenkin niin vähän luonani. Ja kaiken lisäksi exä alkoi valittamaan asiasta. Hänen mielestään poika ei saanut olla mummilassaan koska he ovat minun vanhempani, mutta hänen vanhempien luona poika oli silloin melkein joka toinen päivä.
Nyt exäni soitti ja pyysi minua ja tyttökaveriani kaffelle puhumaan pojasta...
Exäni vanhemmat olivat sanoneet hänelle että on väärin antaa pojan olla kaksi viikkoa isänsä luona kuulemma ei ole parhaaksi pojalleni!?
Tyttökaverini joka aina pitää puoliani sanoi suoraan exälleni, että Kyllä isä menee mummon ja papan edelle! lapsi kärsisi enemmän siitä jos ei saisi olla isän kanssa.
Exä sanoi heti että eihän siinä muuta mutta en halua riidellä äitini kanssa!? Mitä hittoa!!!???
Ongelma ei todellakaan riipu tyttökaveristani, exäni tietää ettei hän aijo viedä äidin paikkaa, mutta kuuluu kuitenkin pojan elämään. ja tietää myös sen itsekkin että tyttökaverini ruokkii paremmin poikaa kuin hän itse.
Minulla on edellisestä suhteesta poika. Vuorotellaan exäni kanssa poikaa sillain että on toisella aina 2 viikkoa ja sitte toisella 2 viikkoa. Tätä on ollut vasta muutaman kerran, ennen poika oli vain joka toinen viikonloppu minulla mutta se oli mielestäni väärin. Koska oli vaikeaa päästää poikaa mummilaan yöksi koska oli muutenkin niin vähän luonani. Ja kaiken lisäksi exä alkoi valittamaan asiasta. Hänen mielestään poika ei saanut olla mummilassaan koska he ovat minun vanhempani, mutta hänen vanhempien luona poika oli silloin melkein joka toinen päivä.
Nyt exäni soitti ja pyysi minua ja tyttökaveriani kaffelle puhumaan pojasta...
Exäni vanhemmat olivat sanoneet hänelle että on väärin antaa pojan olla kaksi viikkoa isänsä luona kuulemma ei ole parhaaksi pojalleni!?
Tyttökaverini joka aina pitää puoliani sanoi suoraan exälleni, että Kyllä isä menee mummon ja papan edelle! lapsi kärsisi enemmän siitä jos ei saisi olla isän kanssa.
Exä sanoi heti että eihän siinä muuta mutta en halua riidellä äitini kanssa!? Mitä hittoa!!!???
Ongelma ei todellakaan riipu tyttökaveristani, exäni tietää ettei hän aijo viedä äidin paikkaa, mutta kuuluu kuitenkin pojan elämään. ja tietää myös sen itsekkin että tyttökaverini ruokkii paremmin poikaa kuin hän itse.
Vastaukset 14
Vanhimmat
että lapsen asioista päättävät vanhemmat keskenään eikä isovanhempia tarvitse totella riidan pelossa.
taas kerran on lapsi joutumassa riidan keskipisteeksi. siitä voi sanoa isovanhemmille, ette me päätämme vanhempina lastemme asiat eikä siihen muut puutu. olettehan tekin jo aikuisia, miksi siis pelätä omia vanhempiaan? hankalia ne voivat olla, muttei siitä kannata välittää.
koettakaa keskustella asiasta myös ex-anoppisi kanssa, sillä lapsi tarvitsee myös kaikki isovanhempansa.älkää kuitenkaan keskustelko ainakaan lapsen kuullen asiasta, sillä pieni lapsi rakastaa pyytettömästi kaikkia läheisiään.
onkohan sinulla tehtynä jonkinlainen sopimus lapsen huoltajuudesta? se ainakin pitää puoliasi. keskustelu kannattaa aina. teehän selväksi ex-anopillesi, että vaikka lapsi olisikin sinulla vanhemmillasi joskus, hänellä on oikeus siihen eikä toiset isovanhemmat ole yhtään sen huonommat silti. ehkäpä ex-anoppisi pelkääkin toisen mamman tulevan rakkaammaksi pojallesi? Onnea matkaan!!
Lapsi parka. Siinähän häntä sitten riepottelette.
p.veli sun mielestäkö lapsen riepottelu on sitä jos on isän ja äidin luona tasavertaisesti?
En ainakaan lastani hylkää vaikka suhde ei todellakaan toiminut äidin kanssa!
Mielestäni lapsella on oikeus molempiin vanhempiin tasavertaisesti! eikä todellakaan kuulu mummoille ja papoille.
Uusi mieheni saa lastaan vain joka toinen viikonloppu,äiti ei jousta tapaamisissa yhtään.
Kun he erosivat mies muutti vanhempiensa luokse kunnes sai oman asunnon,asui vanhempiensa luona 3kk ja tällöin hänen lapsensa myös luonnollisesti vietti viikonloput myös isovanhempien kanssa.
Kun me tutustuimme lapsi on isänsä kanssa täällä tapaamisviikonloppuina koska meillä on suunnitelmissa elää yhdessä tulevaisuudessakin.
Nyt ongelmaksi on muodostunut miehen vanhemmat,lähinnä äiti joka ei tajua ettei lapsi vietä siellä enää viikonloppuja.Ensinnäkään lapsi ei halua mennä sinne ja toiseksi mies ei halua luopua niistä vähistä päivistä jotka hän saa lapsensa kanssa viettää.Tästä on jatkuvaa riitaa ja yllätys yllätys,syy onkin nyt minun joka koitan vieraannuttaa lapsen isovanhemmistaan.
Miehen äiti soittelee jatkuvasti ja vaatii laste sinne,kyselee onko lapsi puettu kunnolla ja onko riittävästi ruokittu.Pitää minua ihan idioottina vaikka olen kaikki viisi lastani osannut hoitaa,ruokkia ja pukea.
Nyt ollaan siinä pisteessä että miehen äiti vinoilee miten ne molemmat on laihtuneet sekä mies että lapsi kun ovat meillä huonolla ruualla.
Minä olen lopettanut siellä käymisen kokonaan ja mies ei mene enää kuin harvoin.
Missäänhän ei ole sellaista lakipykälää mikä antaisi isovanhemmille oikeuksia tavata lasta tai määrätä miten ne lapsenlapset hoidetaan.
Hyvä että teillä on onnistunut tuo asumisjärjestely hyvin.Lapsi on tasapainoinen jos asiat on hyvin molemmissa kodeissa,hän saa rakkautta ja tuntee olonsa turvalliseksi.
Isovanhemmille kannattaa tehdä säännöt selväksi: te olette oman kasvatustyönne tehneet,nyt on minun vuoroni.Tsemppiä!
niinhän se on että lapset kuuluvat vanhemmilleen eikä isovanhemmille!
mutta ilman tyttökaveria en olisi selvinnyt hän on itse eronneesta perheestä ja tietää miltä tuntuu kasvaa ja mikä tuntuu oikealta.
Monet tuttuni ovat sanoneet että silloin kun olin exäni kanssa olin luuranko mieheksi nyt olen saanut menetetyt kilot takasi ettei ihan kylkiluut näy ja samoin poikani.
EIkä se todellakaan ole sinun vikasi että ihmiset laihtuu. =) pidä pää kylmänä ja tiedät itse kyllä mikä on parhaaksi!
exänikin oli ensin vasta hakoinen jos halusin piettää poikaa yhden yön pidempään ja huomautín siitä että kyllä silloin saa olla kun hänellä on menemisiä niin auton pitää olla heti hänen edessään hakemassa poikaa, mutta hyvin harvoin sain pojan sillain että jatkasin viikonloppua edes yhdellä yöllä. joka oli siihen aikaan paljon pojalle ja minulle.
nyt tuntuu pahalta minusta ja tyttöystävästäni viedä poika äidilleen kahden viikon yhdessä olon jälkeen. iskee hiljaisuus meidän asuntoon. Mutta eiköhän tähän totu. Vielä muutama vuosi ja poika saa itse päättää kohtalonsa.. toivottavasti käy hyvin meidän kannalta.
Mutta ikinä en voisi kieltää äitinsä luona vierailua.
"Vielä muutama vuosi ja poika saa itse päättää kohtalonsa.. toivottavasti käy hyvin meidän kannalta."
Jäin miettimään tuota sinun lausettasi ja kysyisinkin sun miehistä mielipidettäsi. Minkä ikäisenä sinä katsot että lapsesi voi päättää kohtalonsa??? uskoisin että tarkoitat asuuko lapsi enimäkseen sinun luonasi vai äidin.
Just sitä tarkotin!
Niin, että minkä ikäisenä katsot että lapsesi voi päättää missä haluaa olla????
Meillä oli vähän samanlainen tilanne. Miehelläni on yksi tyttö edellisestä avioliitosta ja olen saanut olla tämän pienen tytön "äitipuoli" neljä vuotta.
Alussa kaikki oli vaikeaa. Lapsi oli isänsä luona vain joka toinen viikonloppu ja sinä aikana piti tavata myös isän puoleiset mummo ja pappa sekä yksi isomummi. Nyt tyttö on meillä joka kuukausi yhden viikon ja näkee arjen myös täällä päässä. Kun tyttö on isänsä luona, ei äidillä ole asiaa puuttua siihen ketä sukulaisia lapsi tapaa isänsä luona. Lapsi on kuitenkin kolme viikkoa äitinsä luona ja sinä aikana luulis myös hänen vanhempiensa näkevän lapsenlapsensa.
Tapaamiset ovat vanhempien välinen asia, eikä silloin tarvitse kuunnella kummankaan omia vanhempia. Jos jollain on varaa suuttua siitä niin sittenpä suuttukoon.
Mieheni ja hänen exänsä ovat sopineet kaikista asioista sosiaaliviranomaisten kanssa. Sopimukset on tehty ja niitä on noudatettu vaihtelevalla menestyksellä. Pääasia on kuitenkin se, että lapsi tapaa isänsä (tai äitinsä) ja lapsella on hyvä olla.
Tiedän että yhtälö on vaikea, mutta kun kovasti yritätte - sinä ja tyttöystäväsi
tuntuisi jos joutuisit muuttamaan viikon välein?
..tästä aiheesta oli aikoinaan lehdessä jonka nimeä en nyt muista...
eli mitä jos käännettäisiinkin yhteishuoltajuus niin, että lapsi asuu vain yhdessä paikassa, tutussa ympäristössä ja vanhemmat muuttaa lapsen luokse vuoroviikoin tai miten nyt yhteishuoltajuutenne on sovittu.....
En ole varma kysytkö asiaa nyt minulta. Mutta täytyy myöntää, että se ei ole varmasti helppoa asua kahdessa paikassa. Ja vähitenhän se on lapsen vika.
Mutta missä se isä tai äiti asuisi sinä aikana kun on tapaamassa omaa lastansa? Entisen kumppaninsa kanssa samassa asunnossa vai? Mahtaisi olla melko vaikeaa, ottaen huomioon sen, että usein äidillä tai isällä on uusi kumppani.
Lapset ovat kuitenkin melko sopeutuvaisia ja pystyvät elämään arkea kahdessa paikassa. Olenkin sitä mieltä, että tällaisissa perheissä elävät lapset tulevat olemaan sopeutuvaisempia myös tulevaisuudessa.
Tässä jutussahan oli kuitenkin kyse siitä, saako äiti puuttua siihen ketä lapsi tapaa isänsä luona.
Siis tossa ei ole mitään järkeä että vanhempien pitäisi muuttaa lasten luokse.... Eli siis eronneilla vanhemmilla ei saa olla omaa kotia!
hmm mitähän tolla meinattiin niinku?!
Meillä lapsi on ainakin sopeutunut tosi iloisesti siihen että on molemmilla yhtäpaljon!On mukava tulla taas meille kotin ja leikkiä leluilla joita ei ole nähnyt pariin viikkoon, ja kiva taas mennä äidin luokse koska sielläkin on leluja joita ei ole nähnyt vähään aikaan. Ja muutenkin! lapsen äiti asuu meistä vain muutaman kilometrin päässä joten ei sen kauempana, tietenkin olisi eri asia jos asuisimme eri paikka kunnilla!
Mutta asiahan todellakaan ei liittynyt tuohon vaan juuri siihen että onko oikein että äiti ja hänen vanhempansa määräävät ketä lapsi saa tavata!!!!
... lapset ovat myös ihmisiä ja persoonia,
miksi siis uskot automaattisesti lapsen sopeutuvan ja hyväksyvän tilanteen? Samalla tavalla lasten kemiat pelaa kuin aikuistenkin - toisesta tykätään ja toisen kanssa on hankalampi tulla toimeen.
... Lapselle on hankalampi mieltää miksi vanhemmat eivät ole enää yhdessä ja miksi pitää muuttaa tutusta turvallisesta kodista, ehkäpä lapsella on ystävätkin tuolla alueella...
... ajatus siitä, että vanhemmat muuttaisivat lapsen sijaan oli perhe lehdestä tai muusta vastaavasta - toki varmaankin tarkoitus tässä jutussa oli, että uudet kumppanit muuttaisivat tässä mukana ja oma pesä olisi toisaalla. Minusta tämä oli mielenkiintoinen ajatus - miksi lapsi olisi eron heittopallona kun ei ole eides syypää asiaan - lapselle pitäisi suoda elämäänsä tasapaino.
alkuperäiseen kysymykseen saako exä puuttua ketä lapsi tapaa ex puolisonsa kotona...
Periaatteessa asia ei kuulu exille, paitsi jos exä pitää ryyppyjuhlia yms. lapsen ollessa hänellä. Tai epäilys on muuten sopimattomasta käytöksestä.
terkuin Milla
aina käännytetään asia siihen että mies juo!
jos lapsi on meillä niin ryyppyjuhlia ei todellakaan pietä!
et vissiin vieläkään tajunnut alkuperäistäni tekstiä?! vai mikä siinä on niin vaikeaa!?
Perhelehet sanoo mitä sanoo mutta eiköhän jokainen äiti ja isä tiedä ilman tilastoja miten on hyvä olla!
Jos sun perhelehissä lukee että lapselle saa vaihtaa keskimäärin 10 vaippaa päivässä niin noudattaisitko sitä? Et varmaankaan!Vaan vaihtaisit silloin kun tiedät milloin se on tarpeen eikö niin?