Miten avaruuden muodostama sellainen rajaton tila, johon kaikki kuuluu kuitenkin, olisi parhaiten ilmaistavissa matemaattisesti? Onko se pallo ja neljäs tilaulottuvuus, jossa on kuitenkin tietty, tosin tuntemattoman suuruinen säde, vektorien pituus, vai tarvitseeko se jotain muutakin?
Rajaton tila
Etsijä123
33
389
Vastaukset
- laskee
Riippuu mitä haluat ilmaista. Avoin yksikköpallo voidaan kuvata staattiseksi R^3 avaruudeksi sopivalla bijektiivisellä kuvauksella. Vieläpä metriikka yksikköpallossa voidaan määritellä siten, että reunalle on pistä pisteestä tahansa aina ääretön matka.
- Etsijä123
Sellaisen tilan millä ei ole ulkopuolta eli että kaikki kuuluu siihen mutta vektorit on määrätyn pituisia. Reunalle ei ääretön matka vaan se vektorin pituus.
Mikä se bijektiivinen kuvaus on? Millainen se näin määritellylle tilalle voisi olla? Tarvitseeko tämä muita oletuksia avaruudesta vai voidaanko jo tällainen matematiikka määrittää?
- jotaininfoa
No siis jos avaruutesi on X, niin sellainen aliavaruus, johon kuuluu kaikki X:n alkiot, on X. Mutta jos haluat avaruuden, johon kuuluu kaikki, niin itse avaruutesi pitäisi kuulua itseensä. Tämä on Russellin paradoksi.
- Etsijä123
Katoin sitä bijektistä. Mutta en ajatellu mitään funktiota ellei ajatella että on funktio mallin ja todellisuuden välillä, ajattelin ihan geometriaa.
Sinä vedit sen joukko-oppiin. Silloin pitäisi olla alkioita. Voisihan ne olla tilan mittayksikköjä, tuleehan siihen säteen ja vektorien pituus.
Kysyn tätä nimenomaan matemaatikolta, miten tila voitaisiin kuvata. Todellisen avaruuden rationaalisesti pääteltävissä oleva rajaton tila ilman kappaleita ja ilman aikaa. Niin että ulkopuolta ei yksinkertaisesti ole. Mutta säde on. Se seuraa loogisesti rajattomuudesta. Tullaan kai sitte tuohon paradoksiin.
- Etsijä123
Fyysikolle on vaikea ymmärtää pelkkä tila, koska tila, aine ja energia ja aika ovat aina yhdessä. Mutta loogisena, matemaattisena asiana pelkkä tila voidaan käsitellä erikseen. Kun en ole matemaatikko vaan enemmän logiikan puolella, niin millainen olisi matemaattinen malli tilalle, johon kuuluu kaikki tila, mutta ulkopuolista tilaa ei ole?
Russelin paradoksissa on alkioita, mutta pelkässä tilassa ei ole.
Olisiko se neljäs tilaulottuvuus vai tuleeko silloinkin vaan pallo, joka on jossakin, eli on ulkopuoli?- HeiHaloo1212321
Voisit ensin ilmaista selkokielellä, mitä haet.
- Etsijä123
HeiHaloo1212321 kirjoitti:
Voisit ensin ilmaista selkokielellä, mitä haet.
Haen matemaattista mallia tilalle jossa on kaikki ja ulkopuolta ei ole. Siis avaruudelle näin määriteltynä. Rajattoman tilan mallia, ei äärettömän vaan rajattoman.
Se voisi olla neljän vektorin pallo, jolla on tietty säde. Se neljäs sulkisi sen rajattomaksi tilaksi ilman että vektorien pituuden tarvitsisi olla äärettömän pitkiä.
Onko näin vai olisiko rajattomalle tilalle parempi malli?
- Etsijä123
Siis riippuu mitä haluan ilmaista. Avaruudesta on kysymys tietysti. Haluaisin miettiä sen pelkän tilan kannalta, geometrisesti. Tila jossa on kaikki mutta ei ulkopuolta. Kukaan ei tiedä onko avaruus juuri tällainen vai jotain muuta, mutta mikä olisi malli?
- Etsijä123
Selkokielellä mitä haen pyydettiin.
En osaa sitä sen paremmin ilmaista. Meillähän on 3D avaruus geometriassa. Silloin kun ajattelemme sen koko kaikkeuden avaruudelle, ajattelemme koordinaatit äärettömiksi. Toisaalta ajattelemme että avaruus ei oikeastaan ole ääretön, se on vain rajaton, se jatkuu joka suuntaan niin pitkälle kuin jatkuu, mutta rajaa ei ole missään eikä siis ulkopuoltakaan, eli kaikki tila kuitenkin kuuluu siihen.
Siis rajattoman tilan matemaattinen malli.
Riittääkö tähän se, että pitkillä matkoilla suorat eivät ole suoria. Siis epäeuklidinen geometria?
Vai onko ratkaisu että tämä rajattomuus ilmaistaan neljäntenä tila-ulottuvuutena?
Vai olisiko joku muu ratkaisu olemassa?
Olisikohan tämä nyt ymmärrettävissä oleva kysymysmuoto.- qwfqwdqw
Tuota perusteoriaa bijektioista on jo selitetty niin heitetään nyt joku esimerkki.
Voit esimerkiksi piirtää kaksiulotteisen reaalisen tason ] -π/2, π/2 [ x ] -π/2, π/2 [ alueelle siten että piste (x,y) tuolla tasolla vastaa pistettä (tan(x),tan(y)) joukossa R x R. Vastaavan voi tehdä kolmeulotteiselle tai n-ulotteiselle avaruudelle.
Tämä johtuu siitä että funktio tan(x) avoimelta väliltä ] -π/2, π/2 [ on aidosti kasvava ja lähenee ääretöntä kun x lähenee alhaalta π/2 ja miinus ääretöntä kun x lähenee ylhäältä -π/2.
Jos kuvausta skaalaa niin reaalitason saa kätevästi kuvattua alueelle ]-1,1[x]-1,1[
En tiedä vastaako tuo nyt siihen mitä halusit kysyä. - Ollitääl
qwfqwdqw kirjoitti:
Tuota perusteoriaa bijektioista on jo selitetty niin heitetään nyt joku esimerkki.
Voit esimerkiksi piirtää kaksiulotteisen reaalisen tason ] -π/2, π/2 [ x ] -π/2, π/2 [ alueelle siten että piste (x,y) tuolla tasolla vastaa pistettä (tan(x),tan(y)) joukossa R x R. Vastaavan voi tehdä kolmeulotteiselle tai n-ulotteiselle avaruudelle.
Tämä johtuu siitä että funktio tan(x) avoimelta väliltä ] -π/2, π/2 [ on aidosti kasvava ja lähenee ääretöntä kun x lähenee alhaalta π/2 ja miinus ääretöntä kun x lähenee ylhäältä -π/2.
Jos kuvausta skaalaa niin reaalitason saa kätevästi kuvattua alueelle ]-1,1[x]-1,1[
En tiedä vastaako tuo nyt siihen mitä halusit kysyä.Siinä tuli vastaus. Kiitos vaivannäöstä. Nyt vaan on niin etten kykene käsittämään noita kaavoja, vaikka piin ja trigonometrian pitäs olla tuttuja. Sulkumerkit väärinpäin ei ole tuttuja.
Kysynkin vaan tämän takia vielä, että minkälainen versio noista kaavoista parhaiten kuvaisi todellista avaruuttamme jos ajattelemme sen tilaksi, jossa on kaikki, eli ulkopuolta ei ole mutta määrätty tuntematon valtava koko on.
Siis kun emme aivan tarkkaan tiedä millainen todellinen avaruus on, mutta nämä asiat siitä oletetaan tiedetyksi. - Ollitääl
Siirrytään jo sitten vielä enemmän fysiikkaan. Jos tällaiseen palloon (tai ellipsiin tai spiraalisimpukkaan tms) laitetaan galaksit etääntymään toisistaan niin voiko se näyttää siltä kuin näyttää ilman että säde, r, suurenee?
- topologiaa
Kuten olet aavistellutkin kysymyksesi menee lähemmäksi fysiikkaa kuin matematiikkaa jos halutaan tietää jotain ympäröivästä maailmasta.
Kun puhutaan kappaleiden muodoista matemaattisesti niin mennään topologiaan. Topologisesti esim ympyrä sekä neliö ovat samanlaisia. Siksi reaalitason voi kuvata yhtä hyvin neliöksi kuin ympyräksi. Samoin pallo ja kuutio ovat samanlaisia.
Pallonpinta eroaa kuitenkin vaikkapa reaalitasosta. Tämän vuoksi kun kuljet kaksiulotteista maapallon pintaa pitkin tarpeeksi kauas tulet lähtöpisteeseesi.
- Etsijä123
Pitääkö tässä ny melkein yksin pähkäillä?
Jos ajatellaan joukkoja niin ehkä mittayksikön välit olisi ne alkiot.
Jos kolmiulotteiselle pallolle laitetaan alle ääretön säde, tulee pallo, jolla on ulkopuoli. Se lilluu avaruudessa. Jos laitetaan neljäs ulottuvuus niin sulkeutuuko se silloin tilaksi jossa on kaikki eikä ulkopuolta?
Näin olen ajatellut. Eikä tämä tietenkään sovi kosmologeille, koska se selittäisi punasiirtymän ilman avaruuden laajenemista ja romuttaisi alkupamaus ajattelun.
Ehkä tämän aavistaminen myös täällä on syy siihen, ettei asian mietiskely kiinnosta? - Ollitääl
Kiitos vastauksesta ylempänä johon vastasin siellä.
Siirrytään fysiikan matematiikkaan: Galaksit tunnetusti etääntyvät toisistaan ja sitä nopeammin mitä kauempana ne ovat. Tätä on havainnollistettu sillä että laitetaan paperi A. jossa on galaksit merkitty ympyröinä säännöllisin välein. Sitten laitetaan sen taakse hieman isompi paperi B. jolloin galaxit siirtyessään A:sta B:hen liikkuvat juuri kaikki toisistaan poispäin.
Näin tämä tapahtuu itse tilan laajetessa, siirryttäessä A:sta B:hen, suurempaan tilaan.
Alkuperäinen kysymykseni fysiikan tasolla: Voisiko mikään tilan malli sopia siihen, että itse tilan ei tarvitse laajeta, että kaikenkäsittävän pallomaisen tilan valtava mutta tuntematon säde, r, ei suurene vaikka galaksit liikkuvat näin tai näyttävät liikkuvan näin? Onko sellaista mallia löydettävissä?
Onko jokin matemaattinen tai muu pakko pitäytyä laajenevassa mallissa? Sen kyseenalaistaminen on kuulemma järjellisen epäilyn ulkopuolella. Oikeasti epäilyn ulkopuolella on vain se, että kyllä nykyisistä malleista ja havainnoista näin seuraa.
Voisiko tässä olla jokin perspektiivi- juttu?
Pallopinnan ilmiö, jolloin puolivälissä vauhti alkaakin sitten hidastua kun siihen asti se on kiihtynyt mitä kauemmaksi katsotaan?
Tai filosofiaan: voiko ylipäätään mikään empiirinen tulos määrätä, minkälainen universumin avaruus on? Eikö se ole rationaalinen juttu sillä tavoin että tehdään matemaattisia malleja ja sitten katsotaan, mikä niistä parhaiten sopii empiirisiin tuloksiin, ottaen vielä huomioon että empiiriset tulokset tällä tasolla ovat jo tulosten tulkintoja, eivät itse suoria havaintoja.- Wunderbaum.17
Jos tilaa ajatellaan kolmen akselin koordinaatistona, olisiko aika sitten neljäs ulottuvuus? Kreikkalainen filosofi tai joku viisasteli, ettei samaan virtaan voi astua kahta kertaa. Ehkä joki ja astuja molemmat muuttuvat ajassa toisiksi?
Niinhän se on, mutta onko se nimenomaan tila- ulottuvuus, eiköhän se ole smalla jotakin muuta? Samoin kolme koordinaattia ei kuvaa koko kaikkeutta muuta kuin jos ne oletetaan äärettömiksi. Mutta onko kaikkeus juuri ääretön? Enemmän se on ajateltu rajattomaksi, olisiko se neljäs, tai viidedes ulottuvuus? Tässä yritän juuri saada matemmaatikkoja miettimään, miten se laitettaisiin malliksi, ilman että siitä seuraisi avaruuden laajeneminen niinkuin tapahtuu suhteellisuusteoriassa kun aika laitetaan ulottuvuudeksi ja koko universumilla oletetaan myös olevan aika, mitkä kaksi asiaa ovat kyseenalaisia, vaikka suhteellisuusteoria on menestyksekäs.
Siis
1. Kolme koordinaattia
2. Aika jotenkin,
3. Rajattomuus jotenkin.
Tällaiseen aika- avaruus malliin sitten galaksit lillumaan niin että ne etääntyvät toisistaan ja sitä nopeammin mitä kauempana ne ovat. Suhtiksesta puuttuu tuo rajattomuus ja tulee kolme Friedmanin mahdollisuutta.
Tätä minä tässä perään.
Joki ja jalka eivät ole samoja, vesi liikkuu, atomit vaihtuu. Mutta tasapainotiloina ne ovat samoja, joki on joki, jalka on jalka.- Wunderbaum.17
En tiedä, ymmärsinkö tuosta mitään niin kuin se olisi ymmärrettäväksi tarkoitettu, tai olisiko ennemmin tähtitieteen alaa tämä. Mutta. Erilainen näkökulma. Jossain mielessä aika ja tila kuuluvat yhteen, kuin ei olisi yhtä ilman toista. Pari esimerkkiä, mitä tarkoitan. Aikavyöhykkeet maapallolla tai tähtitaivaan kartaston koordinaatit: rektaskensio ja deklinaatio. Ne on kehitetty pyörimisliikkeen myötä, jakolaskulla. Toinen esimerkki tai ajatus: jos lähdetään xyz-koordinaatistossa mittaamaan esim. x-arvoa, x-akselia pitkin, niin siinä kuluu aikaa. Jos aikaa ei olisi, ei voitaisi edetä pisteestä (x1,y1,z1) pisteeseen (x2,y2,z2). Siinä mielessä, onko liian analyyttistä yrittää matemaattisella pilkkomisella tavoittaa ääretöntä? Mikä hyvänsä jaettuna nollalla on ääretön, joten 5 kertaa ääretön on ääretön, mutta myös äärimmäisen pieni kerrottuna äärettömällä on ääretön. Onko olemassa nolla-aika, jolla voisi kaiken jakaa, ja saada äärettömän tulokseksi?
Entä imaginääriluvut? Niidenkö kautta onnistuisi määritelmä paremmin?
Siis geometrinen tai muu matemaattinen selitys galaksien havaitulle etääntymiselle rajattomassa tuntemattomassa avaruudessa ilman avaruuden laajenemista, mikä on absurdia.
Tämän luulisi matemaatikoille olevan ihan helppoa. Minä en ole keksinyt muuta kuin että jotenkin se voisi johtua avaruuden äärettömyydestä, rajattomuudesta, siitä että se on suunnattoman suuri, ilman ulkopuolta, mutta kuitenkin siihen kuuluu kaikki.
Eikö tämä olisi matemaatikolle aivan mielenkiintoinen projekti?- Wunderbaum.17
Muistui mieleen joku tuhnu, höyrypilvi tai sienipilvi. Se, että keskeltä katsottuna joku näyttää laajenevan, ei välttämättä todistakaan, että reunatkin laajenisivat. Mitäs siihen sanot? Mitä jos avaruuden väitetty laajeneminen on jotain höyryn kaltaista, joka viilenee reunoja kohti?
Mut ku se näyttää samanlaiselta joka paikasta katsottuna, keskipistettä, keskustaa, ei ole, eikä reunoja ole? Hyvä havainnollistus silti tuokin. Yleensähän puhutaa pallopinnasta.
Kun nykyisistä suhteellisuusteorian ja alkupamausteorian kaavoista seuraa, että galaksien etääntymiselle ei ole muuta selitystä kuin avaruuden laajeneminen, mikä on absurdia, niin eikö olisi järjellisintä kehittää sellainen malli, missä ne galaksit tekevät juuri niin kuin havaitaan, ilman laajenemista? Sen takia pitäisi kehittää rajattoman tilan matemaattinen malli, tai ylipäätänsä sellaisen aika- avaruuden malli missä galaksit luonnollisesti liikkuvat juuri näin kuin on havaittu.
Ajattelun pohjalta tuntuisi siltä, että voidaan lähteä siitä, että koko universumin avaruudella ei ole aikaa ja että kyseessä oleva tila on rajaton, ulkopuoleton ja kaikki kuuluu siihen. Sellaisessa tilassa pitäisi olla luonnollista että galaksit liikkuvat juuri tuolla tavoin mistä pisteestä tahansa katsoen. Onko sellainen tila hahmotettavissa?
Siis tehdään vähän toisinpäin kuin nykyään kosmologiassa: sensijaan että yritetään havainnoista ja vanhasta mallista päätellä millainen universumi on, tehdään sellainen uusi malli, johon havainnot parhaiten sopivat. Tällä tavalla tiede kehittyy, välillä korjataan mallia, välillä havaitaan lisää ja tulkitaan havainnot uudella tavalla. Mallin ja havaintojen vuorovaikutus on ikuinen prosessi. Kumpikin kehittyy ja toisen kehitys vaikuttaa toisen kehitykseen.- Wunderbaum.17
Olli.S kirjoitti:
Mut ku se näyttää samanlaiselta joka paikasta katsottuna, keskipistettä, keskustaa, ei ole, eikä reunoja ole? Hyvä havainnollistus silti tuokin. Yleensähän puhutaa pallopinnasta.
Kun nykyisistä suhteellisuusteorian ja alkupamausteorian kaavoista seuraa, että galaksien etääntymiselle ei ole muuta selitystä kuin avaruuden laajeneminen, mikä on absurdia, niin eikö olisi järjellisintä kehittää sellainen malli, missä ne galaksit tekevät juuri niin kuin havaitaan, ilman laajenemista? Sen takia pitäisi kehittää rajattoman tilan matemaattinen malli, tai ylipäätänsä sellaisen aika- avaruuden malli missä galaksit luonnollisesti liikkuvat juuri näin kuin on havaittu.
Ajattelun pohjalta tuntuisi siltä, että voidaan lähteä siitä, että koko universumin avaruudella ei ole aikaa ja että kyseessä oleva tila on rajaton, ulkopuoleton ja kaikki kuuluu siihen. Sellaisessa tilassa pitäisi olla luonnollista että galaksit liikkuvat juuri tuolla tavoin mistä pisteestä tahansa katsoen. Onko sellainen tila hahmotettavissa?
Siis tehdään vähän toisinpäin kuin nykyään kosmologiassa: sensijaan että yritetään havainnoista ja vanhasta mallista päätellä millainen universumi on, tehdään sellainen uusi malli, johon havainnot parhaiten sopivat. Tällä tavalla tiede kehittyy, välillä korjataan mallia, välillä havaitaan lisää ja tulkitaan havainnot uudella tavalla. Mallin ja havaintojen vuorovaikutus on ikuinen prosessi. Kumpikin kehittyy ja toisen kehitys vaikuttaa toisen kehitykseen.Hurraa. Tuon viestin loppuosa oli mainio, tai ymmärrettävää minulle. Newtonin painovoimalakeja pidettiin todellisuutena, kunnes tuli Einsteinin suhteellisuusteoria. Nytkö sitäkin pidetään vanhentuneena? Verrattuna kvanttimekaniikkaan?
Mutta edelleen en tiedä, ymmärsinkö oikein puoliakaan siitä, mitä olit sanomassa. Sen sijaan tuli mieleeni matematiikasta erikoinen ajatus. Jos matematiikan säännöissä tai todistuksissa mikä hyvänsä luku (muu kuin nolla?) jaettuna nollalla on ääretön, niin voiko tästä tehdä kaavan, joka käännetään muotoon nolla * ääretön = mikä hyvänsä luku, muu kuin nolla?
Kuulostaa uskonnolliselta. Kuin nolla ja ääretön kohtaisivat, ja ääretön äärettömyydellään nielaisee nollan tai siittää / synnyttää siitäkin jotain niin, että mitä hyvänsä lukuja valtava kirjo saadaan tulokseksi. Kuin valkea valo taittuisi prismassa eri väreiksi. Vertaan tätä kaavaa myös hindufilosofian avatar-käsitteeseen tai kristinuskon inkarnaatio-termiin, tai siihen, miten eri ihmisillä on eri henkilötunnus, kuin olisimme numeroita. Tai DNA-koodi.
Siis jos Jumala on ääretön, ja jos luomakunta tai materia kuin nollaa verrattuna Luojaan, niin sitten tässäkö kaavassa, nolla * ääretön, olisi jokin Graalin malja tai satunnaislukugeneraattori tai alkusysäys, josta kaikki lähtee kuohumaan ja laajenemaan kuin hiiva taikinassa? Muistuttaa hindufilosofian maya-käsitettä.
Ei kukaan ole vielä pystynyt kehittämään suhteellisuusteorialle parempaa teoriaa, paitsi ehkä juuri kvanttiteoria. Niitä kai käytetään molempia. Galaksien liikkeiden ymmärtämiseksi jotain korjauksia tai muuta kai tarvitsisi nimenomaan tehdä, ainakin BB- teoriaan.
Tuo nolla ja ääretön ehkä hieman vie asiaa eteenpäin.
Pöydällä ei yhtään lasia = 0.
Kolme lasia = 3.
Ääretön määrä laseja = ääretön.
Matematiikassa kalkkyylistä riippuen asia on puhtaasti looginen, mutta fysiikassa luvut tarkoittavat jotain asiaa todellisuudessa. Laseja voi olla 0 kpl, mutta ääretöntä määrää niitä ei voi olla muutakuin äärettömässä maailmassa jos siinäkään.
Galakseja ei voi olla 0 kpl. Ääretön määrä voi olla, mutta vain äärettömässä avaruudessa. Rajattomassa avaruudessa sensijaan on äärellinen määrä galakseja. Galakseja ei voi olla nolla eikä ääretön määrä. Se vähän vie tosiaan asiaa eteenpäin.- Munavaikanaensin
Miksi laseja ei voi olla ääretön määrä? Eikö jossain ole ääretön lasivarasto, josta on valikoitu tähän ulottuvuuteen näkyviin vain muutamia mallikappaleita?
Eihän se täysin mahdotonta ole äärettömässä maailmassa niinkuin sanoin, ei siihen tarvita edes muita ulottuvuuksia. Mutta pöydälle ei ainakaan mahdu.
Äärettömään avaruuteen samoin mahtuu äärettömästi galakseja, mutta rajattomaan mahtuu vain suunnaton määrä, ei ääretön määrä.
Ei tässä nyt tullut hullua hurskaamaksi matemaatikkojen avulla. Galaksit etääntyvät toisistaan sitä nopeammin, mitä kauempana ne ovat. Tähän on tähtitieteellisen kosmologian vallitsevan mielipiteen mukaan paras selitys se, että avaruus itse laajenee, ja suhteellisuusteorian ja alkupamausteorian kaavoista kyllä seuraa, että se on ainoa mahdollisuus näiden teorioiden puitteissa.
Mutta näillä teorioilla on omat perusoletuksensa, jotka saattavat olla virheellisiä juuri siksi kun tullaan tällaiseen mahdottomaan johtopäätökseen. Universumin avaruus on tila, joka on kaiken olevaisen tila, ja miten kaiken olevaisen tila voisi laajeta? Se on absurdi ajatus, eikä sitä voi havaita eikä mitata eikä käsittää mitä se olisi, vaikka myönnettäisiin, että koko kokonaisuuden, koko universumin asioissa logiikan tulee ola ja se voi olla epäsovinnaista.
Niinpä on mahdollista, että etääntyminen johtuu yksinkertaisesti rajattoman tilan ominaisuuksista eikä tarvitse mitään muuta selitystä. Silloin tarvittaisiin matemaattinen malli sille, millainen tämä tila on. Olen ajatellut, että malli voisi olla sellainen, että rajattomuus laitettaisiin neljänneksi tila- ulottuvuudeksi. Joka tapauksessa se rajattomuus on yksi todellisen olemassaolevan kokonaisuuden, universumin, tilan ominaisuus, siis se että siihen kuuluu kaikki ja ulkopuolta ei ole. Kaikki "muut universumit" (loogisesti mahdoton sanahirviö sekin) esimerkiksi myös.
Siis minkälainen kaikkeuden tilan malli olisi sellainen, että se selittäisi galaksien havaitun etääntymisen ilman avaruuden laajenemista tai avaruuden todellista äärettömyyttä rajattomuuden sijasta? Tämä on se matemaattinen kysymys. Kosmologian kysymys on sitten, onko nykyisen kosmologian malli universumin avaruuden tilasta paikkansapitävä, osuva ja paras mahdollinen tällä hetkellä? Ovatko teorioiden sisältämät oletukset avaruudesta oikeita?- zxczxczxczxc
Jos haluat tietoa fysikaalisesta maailmasta niin kannattaa varmaan kysyä fyysikoilta jotka ovat asiaan perehtyneitä. Matematiikka ei itsessään kerää tietoa ympäröivästä maailmasta.
Tässä on nyt annettu se tieto fysikaalisesta maailmasta mikä on tämän asian suhteen tärkeä. Kysyn matemaatikoilta, millainen avaruuden malli selittäisi galaksien etääntymisen ilman avaruuden laajenemista ja pitäytyen rajattomaan, ei äärettömään avaruuteen.
Rajattomalla avaruudella erotukseksi äärettömästä on tietty koko, vaikka kaikki kuuluu siihen, ulkopuolta ei ole. Minkälainen malli siitä pitäisi tehdä, että galaksit voisivat etääntyä toisistaan sitä nopeammin mitä kauempana ne ovat, ilman että se olisi ääretön tai että itse avaruus laajenisi? Tämä on se kysymys.
Jos avaruus on rajaton, galaksit voivat liikkua sen sisällä aivan miten vaan sattuvat liikkumaan, voi olla että niiden pitääkin näyttää liikkuvan juuri noin, sensijaan että liikkeistä pääteltäisiin avaruuden laajenevan, niistä liikkeistä voitaisiin ehkä laskea avaruuden koko.
Kyllä tämän mallin kehittäminen olisi äärimmäisen tärkeä asia kosmologiassa, ja se on juuri matemaattinen asia eikä fyysinen asia.
- konsta-pulkkanen
Maailmankaikkeuden muotoa voimme vain arvailla. Ihminen mieltää alueet, mukaan lukien maailmankaikkeudenusein, geometrisen ajattelun kautta pallomaiseksi , kiekkomaiseksi ym.
Yhtä hyvin maailmankaikkeus voi olla saman tapaan epämääräinen kuin jonkin räjähtäneen tähden jäännöspilvi. Mittaluokka on vain "ääretön" ainakin meidän ymmärryksen mukaan
.... eli siitä vain tilavuuden kaavaa rustaamaan... muista ottaa myös aika mukaan kaavaan, se päivittää kaavaa jatkuvalla syötöllä ja liittää menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden tähän kaiken kattavaan aikatilakaan.Sillä tavalla epämääräinen universumin muoto varmaankin on, pallosta ja ellipsistä on hyvä lähteä, mutta se on vain lähtökohta. Ja sitten kun mennään mielivaltaisen kauas, ollaan edelleen niinkuin keskellä. Galaksien paikat vaan vaihtuvat, lähtiessä edessä olevat saattavat olla ylhäällä jne. Rajaton tila on varsin vaikea hahmottaa, se on niinkuin pallo, jonka keskusta siirtyy spiraalissa katsottavasta paikasta lähtien, reunaa ei tule vastaan, ympäristö näyttää aina samanlaiselta, galaksit etääntyvät aina paikasta riippumatta näkökentässä sitä nopeammin mitä kauempana ne ovat. Ja kun aika tulee tähän mukaan, kaikki on taas vielä monimutkaisempaa.
Kolmiulotteinen tila, jossa akselit ovat 93 milardia valovuotta ja kaareutuvat spiraaleina löhtökohtansa tasolle? Epäeuklidisesti siis.
Origo voisi olla missä tahansa, silti pitäisi muodon, ympyrä? ja etäisyyksien olla samoja.
Galaksit tähän niin, että ne mistä paikasta tahansa paikasta katsoen näyttäisivät etääntyvän sitä nopeammin, mitä kauempana ne ovat.
Vaikka tälle mallille jäisi ulkopuoli edelleen kuvitteellisesti, todellisuudessa sitä ei olisi, kun siellä ei olisi galakseja eikä tilaakaan, koska siinä on kuitenkin kaikki todellinen tila sitten.
Onnistuuko matemaattisesti?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p572285Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,711923- 551725
Istuva kansanedustaja epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta
Seiskan tietojen mukaan Timo Vornanen on epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta eikä kenellekään taatusti tul1581649Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.41641Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis41619Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11514Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä51357Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta71321Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla11218