Kiinnostaisi tietää mitäköhän lakia mahdollisesti rikotaan tilanteessa, jossa työnantaja maksaa pyytämättä ja oma-aloitteisesti ennakkopalkkaa, mutta perii takaisin satoja euroja maksettua ennakkopalkkaa enemmän? Työnantaja vetoaa asiassa omiin käytäntöihinsä. Kysymys muutamista sadoista euroista.
Työnantaja varastaa työntekijältä, mikä laki?
Mohikaani77
26720
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Riita-asia. Kokeile liiton kautta ennen kuin lähdet kannetta väsäämään. Saat samalla itseäsi paremman tiedon siitä mitä työsopparisi ja tessisi sanovat.
Osaan kyllä lukea työsopimukseni ja tessitkin. Niissä ei puhuta ennakkopalkoista eikä sellaisten takaisinperimisestä. Liitosta erosin sen jälkeen kun aikaisemmissa työsuhteissani kysyin neuvoja tilanteisiin mutta en saanut mitään. Tyhjästä ei kannata maksaa.
"mutta perii takaisin satoja euroja maksettua ennakkopalkkaa enemmän? "
Voisitko selventää, mistä syystä perii, vai kuittaako vain omia saataviaan.
Työnantajalla on käytäntö maksaa jokaiselle taloon tulijalle ennakkopalkka ja ihan yllätyksenä. Ennakkopalkasta ei ole mitään puhetta työhön tullessa, en myöskään löytänyt siitä mitään läystäkettä intrasta. Arvelen että käytäntö johtuu jostain jeesuksen aikaisesta palkanlaskentasysteemistä.
Määräaikainen sopimus. Josakin vaiheessa työnantaja haluaa jatkaa työsuhdetta, tehdä uuden sopimuksen. Työ on taistelua tuulimyllyjä vastaan ja tekijä nostaa hintaansa. En jää entisellä palkalla, mutta jään jos saan lisää liksaa. Maailmanlaajuinen miljardikonserni on ahne, mutta työntekijät laiskoja ja sen vuoksi työnantaja taipuu maksamaan lisää jotta saa pidettyä tekijän talossa. Aikanaan sopimuksen päättyessä työnantaja vähentää lopputilistä kk-palkan. Työnantajan ajatus se että on maksettu kk-palkka ja peritään pois kk-palkka. Kaiken maailman eettiset pelisäännöt omaavassa firmassa tulkitaan niin että kk.-palkka mikä kk-palkka. Siis vaikka on maksettu alkupalkkana vähemmän, poislähtiessä voidaan silti periä isompi palkka pois. Työntekijä nyt vaan sattui häviämään satoja euroja.
Ja ei, en ole mikään tyhjän nillittäjä ja sosiaalitapaus, mutta varastamista en hyväksy. En ole allekirjoittanut mitään sellaista paperia, jossa lupaan tehdä työtä ja maksaa siitä miljardien liikevaihtoa tekevälle teollisuuskonsernille. Hairahduin määräaikaiseen työsopimukseen, mutta en tee sitä toiste. Ja olihan siellä muutakin kusetusta 2000 e edestä, mutta se on eri tarina.
No tämä tarina ei kylläkään yhtään sen enempää valaissut asiaa kuin aiemmatkaan. Siitä vaan sitten riitelemään käräjille. Rikosta tuosta et saa.
Mainitsit aiemmin tessin, niin onko se työnantajaa velvoittava yleissitova vaiko pelkkä normaalisitova ja minkä niminen se sitten mahtaa olla?
Entä se palkkaennakko, maksettiin milloin laskettuna 1. työntekopäivästä ja oliko työn aloitus kuun alusta?
En tiedä ketä se sitoo mutta kemianteollisuuden yl. toimihenkilöiden pöytäkirja lukee työsopimuksessa. Ennakkopalkasta ei mitään mainintaa TES'issä tai työehtosopimuksessa. Ennakkopalkan maksaminen ja takaisinperiminen on työnantajan omaehtoinen käytäntö, jota ei lue missään työntekijän nähtävillä olevassa dokumentissa.
Okei, no kun olet asialliseen sävyyn kirjallisesti reklamoinut asiasta entiselle työnantajallesi ja vaatinut korvausta, niin mitä ovat vastanneet? Ymmärsinkö oikein, että ongelma on se, että nyt on kuitattu enemmän, kuin mitä ennakkona on aikanaan maksettu? Toki mun mielestä on ihan selvä, että jos förskottina maksetaan esim 1000 rahaa, niin myöhemmin voidaan jättää maksamatta tasan se sama 1000 rahaa.
Juuri niin että on pakolla annettu förskottia 1000 ja kuitattu takaisin 1200. Ymmärrän kyllä että jos on annettu förskottia 1000 niin peritään takaisin 1000. Se että perittiin takaisin 1200, ei johdu mistään korkokuluista tai mistään kuluista ylipäätään. On haluttu varastaa ja varastettiin isomman oikeudella. Työnantaja tulkitsee tilannetta siten että on maksettu kk-palkka, pidätetään lopputilistä kk-palkka. Sillä ei ole työnantajan näkemyksen mukaan merkitystä että pidätetään takaisin enemmän kuin on maksettu.
Vastasivat rekkulaan että on toimittu sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Eivät kertoneet minkä sääntöjen. Yhtiön käytäntö on läpimätä. Osasto ja ihminen joka keksii omaehtoisia sääntöjä joiden nojalla työnantaja varastaa työntekijöiltä, arvioi itse menettelytapansa eettisen puolen.
Varastaminen ja lahjonta on yhtiön toimintakulttuuria, vaikka niitä ei mainita Code of conductissa. Firmalla on olemassa laaja ja kattava Code of conduct, joka löytyy netistä ja jonka jokainen firmana tuleva joutuu tenttimään. Ohjeen tarkoitus on tehdä ero oikeiden ja väärien menettelytapojen välille.
Ex tj:lle heilahti häkkiä 7 vuotta.
http://www.reuters.com/article/yara-intl-corruption-idUSL5N1F74L2
No voi paska. Eihän toi oo millään lailla ok toi käytäntö
Jos olet saanut tilillesi esim tonnin, on työnantajasi joutunut maksamaan myös verot, sotut, eläkemaksut, eli kulut olleet huomattavasti suuremmat. Siksi varmaan takaisin perittävä summa on isompi kuin aikanaan saamasi
No+erotus+noissa+kylläkin+on+paljon+suurempi+kuin+1000+vs+1200.+Kyllä+ns.+työnantajamaksut+ovat+paljon+suuremmat+kuin+20%+työntekijän+palkkasummasta.+Eikä+valtiolle+maksettavia+työnantajamaksuja+tietenkään+työntekijältä+voi+takaisin+periä.
Tarinasta ei puutu mitään. En ole mikään sosiaalitapaus joka tarvitsee förskotteja, en ole velkaa euroakaan. En ole riitautunut työnantajieni kanssa ja/tai aiheuttanut mitään kuittausoikeuksia omilla toimillani. Tietenkään satojen eurojen keissiä ei voi viedä käräjille koska lakimiehen tuntiveloitus on jo alk. 220. Palkan sivukulut ja pyytämättä maksettu ennakko, sekä sen takaisinperimisestä aiheutuvat kulut eivät voi olla työntekijän vastuulla ja kustannettavina. Työnantajan ainoa perustelu on että on toimittu (yhtiön) sääntöjen mukaan.
Yaran näkemys on että asiassa on toimittu eettisesti. On siis oikein varastaa työntekijältä.
Lukiko siinä palkkakuitissa jotain palkkaennakon kuittauksesta? Saitko siitä palkkaennakosta jotain kuittia?
Pitää tsekata illalla mitä palkkalaskelmissa luki.
Siis? ei rikosta kun
-työntekijä maksaa takaisin vaikkapa 130 yksikköä työnantajalle, kun sai työnantajalta palkkana sata yksikköä?
Mikäli ta kuitaa vastasaamisellaan, esim työsuhteen eduista korvausta, tai lainaa jonka on antanut työntekijälle palkasta, niin
-Palkasta ta voi pidättää sen verran, että ns ulosotossakin tunnettu suojaosa jää työntekijälle.
Aloittaja, vie asia heti tutkittavaksi! Eihän työntekijän pidä maksaa omalta puoleltaan työpaikastaan ta:lle vaan päin vastoin.
Mohikaani+ei+ole+mikään+sosiaalitapaus.
Noniin, eli vaikuttaa siltä, että aikanaan maksetulla ennakolla ja työsuhteen lopussa tapahtuneella pidätyksellä ei ole mitään suoraa yhteyttä. Ensimmäinen ollut joku kummallinen ennakko, ja toinen on ollut pidätys jostain työmäärästä, joka on maksettu, mutta jäänyt tekemättä työsuhteen päättymisen takia.
Ja bonusjärjestelmät nyt yleensäkin on sellaisia, että bonuksen saavat ne, jotka ovat vielä työsuhteessa kun triggerien täyttyminen arvioidaan ja bonuksen maksamisesta päätetään. Eipä niitä yleensä maksella talosta jo aiemmin poistuneille.
"Vastauksena valontuojalle palkkaennakko maksettiin nimikkeellä "helmiennakko". Työsuhde alkoi tammikuussa. Pidätys oli ilmaistu palkkalaskelmaan termillä "Aikatyö" ja summana vähennetty viimeisin kk-palkka, joka siis oli reilusti isompi kuin tämä helmiennakko"
Oletko keskustellut palkanlaskijan kanssa siitä, mitä vähennetty aikatyö oikein tarkoittaa vai millä perusteella olet vetänyt yhtäläisyysmerkit maksetun ennakon ja palkanpidätyksen välille, vaikka eivät ole edes samansuuruisia.
Kyllä niillä yhteys on. Maksettu kk-palkan suuruinen ennakkopalkka, peritty kk-palkan suuruinen erä pois. Kk-palkka taloon tullessa oli pienempi kuin poislähtiessä. Palkan suuruuden vaihtelu johtui työn hinnan noususta ja toimialakohtaisista TES-korotuksista.
Nimikkeet palkkalaskelmassa ovat palkanlaskentamerkonomin runoilua. Neljännesvuosisadan työelämäkokemuksella Mohikaanille bonukset on aina maksettu työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Yara lupasi, mutta ei maksanut.
Kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden pöytäkirja 1.12.2016 - 30.11.2017
On sovittu ainakin työajan pidentämisestä 24 tunnilla vuodessa 1.1.2017 alkaen ja jätetty sen toteuttamiseen paikallisen sopimisen mahdollisuus, esimerkiksi 2 tuntia kuukaudessa työajankertymästä.
Jees jees, mutta 2017- sopimukset ei kosketa 4.2016 pättynyttä työsuhdetta. Työssäoloaikanani ei ollut sovittuja työajanpidennyksiä.
Noniin, keissisi siis on ihan selvä. Ei muuta kun käräjille. Ei sitä kustannusten suhdetta jutun arvoon kannata miettiä, häviäjä ne maksaa.
Muista laittaa jutun numero, niin voimme katsoa miten tämä asia oikeasti oikein oli.
Kustannussyistä tuomiotuvassa riitely ei tässä tapauksessa kannata. Otan käyttöön muut keinot. Lakipykälät joita vastaan työnantaja on tapauksessani rikkonut, ei selvinnyt. Siirrän asian käsittelyn muille foorumeille. Kiitoksia mielenkiinnosta.
Code of conduct taitaa olla pelkkä hämäystä. Yarassa tehtiin Norjan suurimman talousrikostuomion aiheuttaneita talousrikoksia. Että entisyyttä on, vaikka niistä ei Suomessa juuri uutisoida.
Yhteisösakkoa 300.000.000 NOK (Ohhoh)
https://www.svd.se/tidigare-godselboss-domd-till-fangelse
Mistä kustannussyistä? Sen kun kaadat kaiken hävinneen firman niskaan.
"Jees jees, mutta 2017- sopimukset ei kosketa 4.2016 pättynyttä työsuhdetta. Työssäoloaikanani ei ollut sovittuja työajanpidennyksiä."
Jos aiot periä takaisin, kanne nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055#L13P9
Työsopimuslaki, 13 luku
9 § Vanhentuminen ja kanneaika
1. mom. Työntekijän palkkasaatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua erääntymispäivästä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Sama vanhentumisaika koskee myös muita tässä laissa tarkoitettuja saatavia.
2. mom. Työntekijälle aiheutuneen henkilövahingon korvaamisessa vanhentumisaika on kuitenkin kymmenen vuotta.
3. mom. Työsuhteen päätyttyä 1 momentissa tarkoitettu saatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt. Jos kuitenkin työntekijän saatavan perusteena olevia työehtosopimuksen määräyksiä on pidettävä ilmeisen tulkinnanvaraisina, saatava vanhentuu kuten 1 momentissa säädetään.