Armo on yksi tavallisimpia ja väärin ymmärretyimpiä kristinuskon termejä. Sanalla on monia ulottuvuuksia. Kevyin käyttötapa on: "Olen päättänyt olla itselleni armollinen". Tällä käyttötavalla on hyvin harvoin mitään tekemistä Jumalan armon kanssa.
Armon tunteminen
16
289
Vastaukset
Seuraava taso armon kokemista on tulla toisten ihmisten armahtamaksi.
Tämäkin tulkitaan usein vain jonkinlaiseksi lempeydeksi, lähinnä suvaitsevaisuudeksi erilaisuutta kohtaan.
Pohjimmiltaan armahdus ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa merkitsee syyllisen vapauttamista hänelle lain mukaan kuuluvasta rangaistuksesta. Tässä puhutaan jo tömäkämmästä kokemuksesta.
Kun rikollinen on ensin vangittu ja viety oikeuden eteen ja kaikkien protokollan sääntöjen mukaan todettu syylliseksi ja hän on sitten anonut armoa (jonka saaminen on kaikkea muuta kuin itsestään selvää), niin kyllä armon julistuksen kuuleminen ja rangaistuksen välttäminen jo joltain tuntuukin.- taskuttäynnäkiviäkö
Jos on itse tullut armahdetuksi, onko helpompi armahtaa toisia?
Toki oma kokemuksemme vaikuttaa tapaamme kohdella toisia. Eivät kaikki kohtaamiset ja vuorovaikutukset ole kuitenkaan armahtamistilanteita. Armosta voidaan puhua myös siinä mielessä, että tarkastellaan olemmeko käsittäneet sen oikein. Jeesuksesta sanotaan:
Hän oli täynnä armoa ja totuutta. Joh 1:14
Armo on läheisessä suhteessa totuuteen. Ilman totuutta armosta tulee lepsuilua.- capiche
"Ilman totuutta armosta tulee lepsuilua".
Eihän ihmisen tehtävä ole jaella armoa. Armo on Jumalan lahja syntiselle ihmiselle. Sitä ei voi mitenkään ansaita, sen voi vain ottaa vastaan. Jeesus käski meidän rakastaa lähimmäisiä, eikä kristillisen rakkauden pitäisi myöskään riippua suorituksista. Jumalan sanan totuutta on pidettävä esillä, mutta ei ihmisen tehtävä ole tuomita lähimmäisiä. Jumala on ainoa tuomari ja Hän on täysin kykenevä hoitamaan hommansa ilman ulkopuolista apua.
- taskuttäynnäkiviäkö
Armo keskustelunaiheena on sellainen, että helposti nousee myrsky. Tai siis minun kokemukseni on ollut sellainen.
- ovimies
Suomessa armo on kallista,täällä armon ehtona on että armon saajan pitää aina muistaa kuka antoi sinun mennä ovesta.
Kiitos kommenteista ovimies ja taskutäynnäkiviäkö, ne innostavat jatkamaan.
Kun Jumala armahtaa ihmisen Jeesuksen kautta, kyse on asiasta, jota kukaan ihminen ei voi saada aikaan. Ovimiehen sarkastinen kommentti osuu tässä naulan kantaan.
Jokainen ihminen kaipaa hyväksyntää. Kaipaamme psykologista, sosiaalista, ammatillista, seksuaalista, ulkonäöllistä ja tekemisiimme kohdistuvaa hyväksyntää. Jokainen ihminen, joka antaa vilpitöntä, hyväksyvää palautetta meille on Jumalan armon välittäjä samassa mielessä, kuin että Jumala antaa aurinkonsa paistaa kaikille ihmisille. Tämä ei siis ole evankeliumin armoa.
Tätä lämmintä suhtautumista lähimmäisiimme Jumala odottaa erityisesti omilta lapsiltaan (Matt 5:43-48), sillä ilman sitä kukaan tuskin löytää paikalle, jossa Jumalan armo Kristuksessa voisi kirkastua ihmiselle.
Evankeliumin armo taas on täysin Jumalan hallinnassa oleva asia. Sitä ei kukaan ihminen voi jaella oman mielensä mukaan. Vaikka noita ovimiehiä olisi miten paljon tahansa, he eivät voi määräillä Pyhää Henkeä. Evankeliumin armon julistaminen ihmisille, jotka olisivat vain inhimillisen myötätunnon tarpeessa, voi pahimmillaan muuttua psykososiaaliseksi manipulaatioksi, kuten ovimies kommentoi. Se, että Jumala on antanut evankeliumin sanan julistettavaksi, ei tarkoita, että meillä on väline, jolla me kontrolloimme Jumalan toimintaa.
Kun Jumalan armo kohtaa ihmistä, siinä ei ole kyse pelkästään älyllisestä, sosiaalisesta tai psykologisesta tms kelvolliseksi julistamisesta. Siinä on kyse koko oman olemassaolon armahduksesta. Sen ihmiselle voi kirkastaa Kristuksessa vain Jumala itse Henkensä kautta. Kun ihminen on saanut armahduksen Jumalalta, hänen ei enää tarvitse kalastella ihmisten hyväksyntää, sillä hän on maistanut tätä todellisuutta: "Minä olen sinun kanssasi".Kullekkin tekojensa mukaan. Se on oikeudenmukaista.
Kuinka pitkälle naisen pitäisi armahtaa pahansisuista miestä? Seitsemänkymmentä setsemän kertaako ?
Ei tarvitse, miehen voi lempata ulos, tai viedä oikeuteen.- Ierika
Armahda itse itsesi - vapaudu uskonnoista.
Uskonnon idea on luoda ongelma kuten synnintunto ja kuolemanpelko ja sitten mydä siihen ratkaisua. Ovelaa eikö totta, eikä tässä vielä kaikki...Aivan. Uskonnot toimivat juuri noin. Uskonnot ja niiden säännöstöt koskevat psykososiaalista ulottuvuutta, ihmisten välisiä suhteita.
Uskonnoista ja niiden kaavoista vapautuminen ei kuitenkaan vapauta olemassaolon kysymyksistä, eksistentiaalisesta ahdistuksesta, siitä, että jokaisen elämä on pohjimmiltaan epävarmaa, haurasta, haavoittuvaa, täynnä epätietoisuutta ja ennakoimattomuutta.- capiche
EJKR kirjoitti:
Aivan. Uskonnot toimivat juuri noin. Uskonnot ja niiden säännöstöt koskevat psykososiaalista ulottuvuutta, ihmisten välisiä suhteita.
Uskonnoista ja niiden kaavoista vapautuminen ei kuitenkaan vapauta olemassaolon kysymyksistä, eksistentiaalisesta ahdistuksesta, siitä, että jokaisen elämä on pohjimmiltaan epävarmaa, haurasta, haavoittuvaa, täynnä epätietoisuutta ja ennakoimattomuutta.Uskonto on sarja ihmisen kehittämiä sääntöjä ja oppeja. Usko on henkilökohtainen suhde Jumalaan. Väitän kyllä ihan pokkana, että esim. 10 käskyä ovat edelleen aika hyvä ohje hyvälle elämälle, jossa ei vahingoiteta itseä eikä muita.
- taskuttäynnäkiviäkö
Armo on varmasti siksikin hyvin vaikea asia, että meillä on tämä ansaitsemisen kulttuuri. Pitää ansaita hyväksyntä, rakkaus , kunnioitus, arvostus. Omana itsenään , saavutuksista riisuttuna, tulla hyväksytyksi, se on armoa, jonka löytää ristin juurelta.
Kun kaikkine epäonnistumisineen ja "salaisuuksineen" tulee hyväksytyksi ja rakastetuksi, siinä on armo.
Armoa, Jumalan armoa, ei voi ostaa eikä ansaita, siitä ei voi käydä vaihtokauppaa. Monille on vaikea ottaa vastaan vastikkeetonta rakkautta ja hyväksyntää, koska esim.omien vanhempien taholta rakkaus ja hyväksyntä on ollut ehdollistettua. Niinhän se puheissakin usein menee, rakastan sinua jos....kunnioitan sinua jos...
Jumala sanoo...tule, sillä kaikki on jo valmiina capiche kirjoitti:
Uskonto on sarja ihmisen kehittämiä sääntöjä ja oppeja. Usko on henkilökohtainen suhde Jumalaan. Väitän kyllä ihan pokkana, että esim. 10 käskyä ovat edelleen aika hyvä ohje hyvälle elämälle, jossa ei vahingoiteta itseä eikä muita.
Niin. Se, joka uskoo, elää uskosta, mutta ei käskyjä silti ole poistettu:
"Teemmekö siis lain mitättömäksi vetoamalla uskoon? Emme tietenkään! Me vahvistamme lain." Room 3:31taskuttäynnäkiviäkö kirjoitti:
Armo on varmasti siksikin hyvin vaikea asia, että meillä on tämä ansaitsemisen kulttuuri. Pitää ansaita hyväksyntä, rakkaus , kunnioitus, arvostus. Omana itsenään , saavutuksista riisuttuna, tulla hyväksytyksi, se on armoa, jonka löytää ristin juurelta.
Kun kaikkine epäonnistumisineen ja "salaisuuksineen" tulee hyväksytyksi ja rakastetuksi, siinä on armo.
Armoa, Jumalan armoa, ei voi ostaa eikä ansaita, siitä ei voi käydä vaihtokauppaa. Monille on vaikea ottaa vastaan vastikkeetonta rakkautta ja hyväksyntää, koska esim.omien vanhempien taholta rakkaus ja hyväksyntä on ollut ehdollistettua. Niinhän se puheissakin usein menee, rakastan sinua jos....kunnioitan sinua jos...
Jumala sanoo...tule, sillä kaikki on jo valmiinaArmo on íhmiselle niin vaikea ymmärtää, että sen koko syvyyden paljastamiseksi Jumala joutui kasvattamaan Abrahamista polveutuvaa kansaa muutaman vuosituhannen ajan, ennen kuin ihmiset olivat ollenkaan kykeneviä käsittämään hänen Poikansa kärsimysten ja kuoleman kautta julistettua armahdusta. Ja silti vain pieni osa kansasta oli lopulta valmis tarttumaan Jeesuksen Kristuksen kautta julistettuun armoon.
- taskuttäynnäkiviäkö
EJKR kirjoitti:
Armo on íhmiselle niin vaikea ymmärtää, että sen koko syvyyden paljastamiseksi Jumala joutui kasvattamaan Abrahamista polveutuvaa kansaa muutaman vuosituhannen ajan, ennen kuin ihmiset olivat ollenkaan kykeneviä käsittämään hänen Poikansa kärsimysten ja kuoleman kautta julistettua armahdusta. Ja silti vain pieni osa kansasta oli lopulta valmis tarttumaan Jeesuksen Kristuksen kautta julistettuun armoon.
Olen itse huomannut sen, että uskovienkin on hyvin vaikea ottaa vastaan ilman ehtoja ja suoritteita armoa ja tai rakkautta. Suoritamme helposti uskoa, koska se tuntuu jotenkin asiaan kuuluvalta. Levosta käsin eläminen on vaikeaa. Jumalaan luottaminen kaikkina päivinä, niinä vaikeinakin, on vaikeaa. Kärsimyksen edessä on vaikea sanoa, tapahtukoon Sinun tahtosi...
Mutta Armo sanoo, siltikin sinä kelpaat...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Medvedev: Suomi tuhoutuu ydinsodassa ensimmäisenä
Venäjän ydinaseilla on lyhyin matka Suomeen, joten ydinsodassa Suomi tuhoutuu heti sodan alkuminuuteilla, muilla mailla5571858Hotellille löytyi ostaja....
Tämän päivän Kainuun Sanomissa oli uutinen, että pesänhoitajan mukaan Hotelli Kainuu myydään ensiviikolla. Hieno homma,18907- 85891
Onko se loukkaavaa
Kun joka kerta tuijotan sun peppua. En mahda sille mitään, että se vangitsee katseeni. Pohdin vain että ei minusta ole k101816Onko kaivattusi seinäruusu?
Kun hän saapuu paikalle, huomaako kukaan, vai kääntyvätkö päät? Onko se hyvä vai huono juttu? Oletko sinä huomattu vai50739Saana airola ja. muusikko spekulaatiota
Saara airolan kirja muusikko mies. Oisko redrama tai lauri tähkä? Saana oli 13 v vuonna 2014 Tekoäly sanoo : tähkä Julki2727- 63715
- 68705
Jos saisit palata takaisin johonkin vuoteen
Mikä vuosi se olisi? Ja mitä siinä hetkessä tapahtuisi?74648- 65543