Tuleeko se Kaidi Kemiin?

Onko yhtään asia edennyt ja onko mitään näkyvää tullut? En usko että se tulee Kemiin koko tehdas. Puuta voivat Suomesta kuskata junarataa pitkin Kiinaan, mutta niin, että rahdit radan varteen maksaa Suomi ja siitä vievät Venäjän kautta Pohjois-Kiinaan. Venäjän läpi on halpa kuljettaa ja tuottaa markkinoilla se tuote.
Ilmianna
Jaa

228 Vastausta


Ostihan ne lisää tonttimaata vasta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Osti vai? Mistä? Vai oliko se taas että aikoi ostaa jos koko touhu toteutuu?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Aijjaa--- kirjoitti:
Osti vai? Mistä? Vai oliko se taas että aikoi ostaa jos koko touhu toteutuu?
Osti. Ylen sivuilla oli juttua kk - pari sitten.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kyllä se koko tehdas rakennetaan jos kaidi niin päättää.kaikki aikanaan,malttia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
6 VASTAUSTA:
"aina kannattaa varautua siihen, että asiat menevät parhain päin"
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Niinhän se on. Vitut sitä koko tötteröä tule tänne Kemiin eikä Suomeen. Halvempi kerätä ilmaiseksi risut junaan ja kuskata Kiinaan. Ainakaan suomalaisille siitä ei montaa työpaikkaa irtoa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ehei pojat Kaidi pidä kiirettä tehtaansa kanssa. Ensin pitää saada totaalinen varmuus siitä, että EU:n lähivuosien suunnitelmat tukevat Kaidin tuotteiden kysyntää. Myös suomalaisten suhtautuminen biopolttoaineisiin kiinnostaa kovasti kiinalaisia. Suunnitteluun on jo luvattu neljä miljoonaa Tekesiltä ja EU on jo luvannut 88,5 miljoonaa euroa investointitukea. Tuotteen kysyntä on kuitenkin se ratkaisevin tekijä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Alkaidi2017 kirjoitti:
Ehei pojat Kaidi pidä kiirettä tehtaansa kanssa. Ensin pitää saada totaalinen varmuus siitä, että EU:n lähivuosien suunnitelmat tukevat Kaidin tuotteiden kysyntää. Myös suomalaisten suhtautuminen biopolttoaineisiin kiinnostaa kovasti kiinalaisia. Suunnitteluun on jo luvattu neljä miljoonaa Tekesiltä ja EU on jo luvannut 88,5 miljoonaa euroa investointitukea. Tuotteen kysyntä on kuitenkin se ratkaisevin tekijä.
"Tuotteen kysyntä on kuitenkin se ratkaisevin tekijä."

Olet aivan hakoteillä. Kiinalaiset tarvitsevat kaiken tuotetetun biopolttoaineen omaan käyttöönsä. Ei siitä myytäväksi riitä.

Todellinen syy biotehtaan viivästymiselle on Kemin takapajuisuus: täällä ei ole yhtään gay-ravintolaa ell ravintolaa, jossa poikaparit voisivat tanssia keskenään. Jokaisesta edistyksellisestä kaupungista löytyy vähintään yksi homo-baari. Kemin evankelis-luterilainen kirkko voisi toimia rakkauden edistäjänä ja perustaa tiloihinsa gay-miesten kokoontumistilan. Tuskin missään on kielletty, että kirkon tiloissa voisi tanssiakin. Urutkin olisivat valmiina.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Uskossa_ kirjoitti:
"Tuotteen kysyntä on kuitenkin se ratkaisevin tekijä."

Olet aivan hakoteillä. Kiinalaiset tarvitsevat kaiken tuotetetun biopolttoaineen omaan käyttöönsä. Ei siitä myytäväksi riitä.

Todellinen syy biotehtaan viivästymiselle on Kemin takapajuisuus: täällä ei ole yhtään gay-ravintolaa ell ravintolaa, jossa poikaparit voisivat tanssia keskenään. Jokaisesta edistyksellisestä kaupungista löytyy vähintään yksi homo-baari. Kemin evankelis-luterilainen kirkko voisi toimia rakkauden edistäjänä ja perustaa tiloihinsa gay-miesten kokoontumistilan. Tuskin missään on kielletty, että kirkon tiloissa voisi tanssiakin. Urutkin olisivat valmiina.
Kyllä Kemissä on se sinun kaipaamasi gay- poikien pyllistely paikka. Nahkurinkatu 6 siellä käy kynneniä ellei satoja nuoria poikia ja miehiäkin. Kaikki on valmiina, ei ku menet sekaan vaan ovat rakastavaista porukkaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
KE000 kirjoitti:
Kyllä Kemissä on se sinun kaipaamasi gay- poikien pyllistely paikka. Nahkurinkatu 6 siellä käy kynneniä ellei satoja nuoria poikia ja miehiäkin. Kaikki on valmiina, ei ku menet sekaan vaan ovat rakastavaista porukkaa.
"gay- poikien pyllistely paikka. Nahkurinkatu 6 "

Sekoitat asioita keskenään, koska älykkyytesi ei näytä riittävän. Ei oe kyse pyllistelystä eikä uskonnollisesta toiminnasta, vaan gay-kansan tanssiravintolasta, jollaista ei Kemissä ole. Siinä suhteessa Kemi on jäänyt jälkeen nykyaikaisen kulttuurin kehityksestä. Tämä olisi pian korjattava, jotta Kaidi ottaisi Kemin todellisena vaihtoehtona biotehtaan sijoituspaikaksi eikä pitäisi Kemiä takapajulana.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Miksi ne sitten ostivat lisää tonttimaata entisen lisäksi? Meinaavatko sukellusvevetelakkaa ja ohjussiiloja sinne rakentaa? Ajoshan olisi hyvä paikka kiinalaisvenäläiselle uudelle Kaliningradille. Hurrit vielä ruoppaa merenkurkkua niin pääsee isommatkin paatit tankkaan hyvää suomalaista biodiisseliä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Tuollaiset pienet maakaupat ei tarkoita mitään. Maat voi myydä tai raivaa pusikot pois ja myy sitten. No suomalaisille sieltä ei elantoa heru.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kaikille epäilijöille, haaveilijoille ja työtävieroksuville kerrottakoon vielä kerran.
Kaidi ei rakenna jalostamoaan Kemin Ajokseen. Joten ei kannata enää asiasta uusia keskusteluja avata.

PPP Loossi 67
Kommentoi
4
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Varsikin kun lukee ton Nissisen haastattelun, niin rivien välistä oikein loistaa ettei lähi tulevaisuudessa ole mitään kuntaa rikastuttavaa tiedossa. http://yle.fi/uutiset/3-9621573
Puilla vissiin hänkin taloaan lämmittää, kun puistoista kaikki puutkin kaadetaan?
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
Tämän jo tiesin. Mutta miten käy maa-alueen jonka kaupunki ahneuksissaan myi ja myynnistä saamillaan rahoilla kunnosti Kaidia varten?
Kaupparahat on kulutettu!

PPP Loossi 67
Kommentoi
4
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
ei tule kaidi kemiin, kemin kaupungin pösilöt myi maaalueen ajoksesta lähes ilmaiseksi,kaidi tekee tilin kun myy alueen edelleen,,,ei tule mitään biotiiselitehdasta kemiin,kaidi kusettanut europassa muitakin,myymään maat lähes ilmaiseksi,kauppa on joka kannattaa,,,,,,,,,,,
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
Nyt on kyllä taas sellaiset psykoosit, että huhhuh! Alue on kaavoitettu ja jos kaidi ei siihen tehdasta ala rakentamaan vuoteen xxyy mennessä, kemi joutuu alueen ostamaan takaisin. Nappeja vähemmälle ja töihin!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
draivi72 kirjoitti:
Nyt on kyllä taas sellaiset psykoosit, että huhhuh! Alue on kaavoitettu ja jos kaidi ei siihen tehdasta ala rakentamaan vuoteen xxyy mennessä, kemi joutuu alueen ostamaan takaisin. Nappeja vähemmälle ja töihin!
Eli Kaidi ei menetä mitään kun ei rakenna.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tontti-varattu kirjoitti:
Eli Kaidi ei menetä mitään kun ei rakenna.
Arvaa ostetaanko sitä myyntihinnalla takaisin?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
draivi72 kirjoitti:
Arvaa ostetaanko sitä myyntihinnalla takaisin?
Kyllä ostaa. sopimuksessa niin lukee. Toki voivat myydä sen eteen päin, mutta tuskin kukaan ostaa ja jos ostaa, niin hinta vähintään sen minkä Kaidi maksanut. Kaidille joku 5 milziä on kuin paskapaperia. Ne pyyhkii sellaisiin summiin perseensä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kaidia-ei-tule kirjoitti:
Kyllä ostaa. sopimuksessa niin lukee. Toki voivat myydä sen eteen päin, mutta tuskin kukaan ostaa ja jos ostaa, niin hinta vähintään sen minkä Kaidi maksanut. Kaidille joku 5 milziä on kuin paskapaperia. Ne pyyhkii sellaisiin summiin perseensä.
vain kaksi miljoonaa se kauppahinta. Kemin pitää puhdistaa, kunnostaa ja laittaa infrat kuntoon, lisäksi vielä uusi tie alueelle. Joten kaupasta saatu rahat hupenee kauppaehtojen toteutukseen ja tuskin se pari miljoonaa siihen edes riittää.
Kiinalaiset osas kusettaa kemin päättäjiä oiken kunnolla. Myyvät sen alueen sitten sitä tarvitsevalle 8 - 10 miljoonan hintaan.
Bhuu aa ha haaa!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ihan vain näitä tähän ketjuun kirjoitettuja viestejä kun lukee niin ei ihmetyttäisi ollenkaan vaikkei tulisikaan kun Kaidi havaitsee että Kemi on täynnä kusipäitä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Kemi ja koko Lappi on täynnä kusipäitä ja sisäsiittoa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kyllä se kaidi kohta alkaa rakentaan. Diisselin kysyntä kasvaa kokoajan. Laivat, raskasliikenne ja lämmitysöljyksi halutaan "bio"tuotteita. Johan se eun sekoitedirektiikin meni läpi paljonko litran pitää sisältää biotuotetta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Joo mutta miksi ne tekisi sen tehtaan tänne markkinoiden ulkopuolelle missä on kaikki kallista? Materiaalia Suomessa on, mutta ei koko maailman tarpeisiin. Joku pieni kokeilulaitos saattaa hetkeksi tulla, mutta se ei suomalaisia työllistä ja tuskin sitä edes Suomeen tulee. Toki jos saavat Kiinasta tuoda työntekijät halvalla, niin se parantaisi mahdollisuuksia saada välillisiä työpaikkoja. Mutta eihän sitä kyrpien ja kateellisten Suomessa.

Muista, että Kiina ei ole EU:ssa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nöbnönnönnön kirjoitti:
Joo mutta miksi ne tekisi sen tehtaan tänne markkinoiden ulkopuolelle missä on kaikki kallista? Materiaalia Suomessa on, mutta ei koko maailman tarpeisiin. Joku pieni kokeilulaitos saattaa hetkeksi tulla, mutta se ei suomalaisia työllistä ja tuskin sitä edes Suomeen tulee. Toki jos saavat Kiinasta tuoda työntekijät halvalla, niin se parantaisi mahdollisuuksia saada välillisiä työpaikkoja. Mutta eihän sitä kyrpien ja kateellisten Suomessa.

Muista, että Kiina ei ole EU:ssa.
Veronmaksajien maksamiin tukiaisiin tuonkin laitoksen kannattavuus tulee perustumaan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
No toki se silleen kannattaa, jos kannattaa, mutta siinä siirretään rahaa taskusta toiseen ja Kiinan liikemiehet tekee tiliä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
http://www.di.se/nyheter/svenskt-flis-lockar-kineser/

Aloitetaan loppuvuodesta 2017 ja valmis 2019. Näin Hagglund sanoo haastattelussa, joten olkaamme optimistisia. Tiettyjä valmisteluja on jo tehty, mutta ei niistä hiiskuta julkisuuteen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Missä se sanotaan että 2017 alkaa ja 2019 valmis?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
ei tule,kävin äskettäin kiinassa kyseisen asian tiimoilta eivät ole kiinnostuneita enään sijoittavat rahansa mielummin rovaniemen suuntaan,kyllä kuulosti pahalta,taas olemme tehneet jotain peruuttamattoman väärin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Ei tule. Olen päätellyt että jos tulisi niin kyllä rakentajille ja muille olisi tihkunut tietoa. Mutta etelärantakatu2 senkun rappeutuu.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tulee se. Tänään kuului uutisia hankkeesta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Kaidin kotisivuilla ei näy mainintaa tuollaisesta uutisista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kemijärven tehtaasta kuului uutisia. Kaidista ei ole kuulunut mitään vähään aikaan. Pitäisikö huolestua?
Ilmianna
Jaa
Kaidia ei tule.
Ilmianna
Jaa
Tulee se! Kemijärven sellukattila on vain pieni kamiina kaidiin verrattuna.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Ei se tule. Olisi jo tullut, jos olisi tulossa. Maailmalla löytynyt parempia paikkoja.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
2017 mennessä jos ei sopimuksia kirjoiteta, niin Kemin kaupunki ei saa rahaa Kaidille paperilla "myymistään" maista eikä Kaidia tule. Eikä sitä tule. Saattaa korkeintaan joku merkityksetön jatkosopimus paperilla tulla, mutta Kaidia ei tule Kemiin. Eikä Suomeen. Se tulee sinne missä on markkinat. Täällä olisi liian kallista valmistaa.
Ilmianna
Jaa
Kaidin yli voi kyllä vetää paksun rastin. Kaidi ei tule eikä mene minnekkään.

Kaidin "hieno ja uusi teknologia" plasmakaasutus ei suostu toimimaan eikä se tee diesel polttoainetta.

Kaidi ja Carl Haglund ei nyt tiedä itsekkään, millä he sitten puuta kaasuttaisi.
Carl Haglund kertoi, että "he korvaavat plasmakaasutuksen hybridikaasutuksella, jossa keskiössä on vielä plasmakaasutus".

Semmoistakaan kaasutusvärkkiä ei ole olemassa maailmalla.
Mitä lie Haglund sitten hätäpäissään tarkoittanutkaan?
Ilmianna
Jaa
Kannattaisi katsella jotain uutta vaihtoehtoa ettei jumituta tähän joka ei luultavasti toteudu.
Ilmianna
Jaa
Ei tule. Kaidi ei yksin aio rakentaa koko laitosta, vaan tarvitsee liikekumppaneita. Niitä ei löydy.
Ilmianna
Jaa
Ei tule.
Ilmianna
Jaa
Turhaa on sitä täällä arvuutella. Huominen kaiken muuttaa voi suuntaan tai toiseen.
Ilmianna
Jaa
MT: Kaidin Kemiin suunnittelema miljardin euron tehdashanke viivästyy EU-raportin takia

Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Carl Haglund. (KUVA: Jukka Gröndahl / HS)
Antti Järvenpää HS
23.6.2017

EU-parlamentin ympäristövaliokunnan kriittinen raportti lykkää kiinalaisen Kaidin Kemiin suunnitteleman biojalostamon tehdashankkeen aloitustöitä, kertoo Maaseudun Tulevaisuus. Kaidin piti aloittaa tehtaan maansiirtotyöt Kemissä ensi viikolla.

Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Carl Haglund kertoo lehden haastattelussa, että energiapuuta käyttävän biojalostamon maansiirtotyöt aloitetaan vasta, kun yhtiö on saanut riittävän varmuuden biopolttoaineiden kohtelusta EU:ssa.

Haglundin mukaan toteutuessaan raportin toimet estäisivät Kaidin puunhankinnan.

Maaseudun Tulevaisuuden mukaan maansiirtotöiden viivästyminen siirtää myös tehtaan varsinaista investointipäätöstä. Alun perin investointipäätös oli luvattu tehdä tänä vuonna ja tehtaan olla valmis vuonna 2019.

Haglund uskoo tehdaspäätöksen etenevän, jos EU-parlamentti antaa vahvan tuen EU-komission viime syksynä tekemän esityksen puolesta ja äänestää ympäristövaliokunnan raportin sanomaa vastaan.

Kaidin suunnittelema noin miljardin euron arvon investointi Kemiin olisi toteutuessaan suurin kiinalaisen yhtiön Suomeen tekemä investointi.

Rakennusvaiheessa tehdashanke työllistäisi noin 4 000 työntekijää ja vakituisesti 150 työntekijää sekä tarjoaisi töitä sadoille työntekijöille alihankkijoiden kautta.

Kiinalaisyritys kaavailee miljarditehdasta Kemiin, luvassa jopa 4 000 työpaikkaa 10.2.2016

http://www.hs.fi/talous/art-2000005266284.html

http://www.hs.fi/talous/art-2000005266284.html
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
kaiken terästuotantoni paremmalle paikkakunnalle. Kaidin saastuttamo ei Kemiin tule.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Tämä on vain hevonhumppaa ja höpöhopö juttuja. Jotain on selitykseksi keksittävä kun asiasta kysellään. Nämä asiat olisi pitänyt selvittää jo ajat sitten jos olisi ollut vakavasti aikeita Kemiin tulla. Kalastelivat vain rahoittajia mukaan ja kun niitä ei löydy niin sitten annetaan tällaisia selityksiä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
- Kaidi Kemi olisi Suomen suurin hiilidioksidin tuottaja, 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa
- Olisi hyvin suuri puun käyttäjä, 2,8 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa
- Olisi pienin dieselin ja bensiinin tuottaja, 225000 tonnia vuodessa.

- Mitenkähän mahtaa olla hyöty - haittatase eli EROEI tase.
- Syö enemmän kuin tienaa
- Eli itikan tappamista moukarilla

Kaidin Kemin laitos olisi yksi Suomen suurimmista hiilidioksidin päästäjistä – välttyisi silti päästökaupalta

Päästökauppalaki rajaa puubiomassasta polttoaineita jalostavat laitokset lain piirin ulkopuolelle.
16.2.2017

Kemissä käytettävää kaasutustekniikkaa on testattu muun muassa kuvan koelaitoksella Kiinan Wuhanissa. Kaidi
Kemi

Kiinalaisen Kaidin Kemiin suunnittelema biojalostamo olisi yksi maan suurimmista yksittäisistä hiilidioksidin päästölähteistä. Yhtiön mukaan laitos tuottaisi toimiessaan 1,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ilmakehään vuosittain.

Se on enemmän kuin Meri-Lapin muut tehtaat yhteensä. Päästökauppaa valvovan Energiaviraston tilastojen mukaan Outokummun Tornion tehtaat, Stora Enson Veitsiluodon tehdas ja Metsä-Groupin Kemin tehtaat päästävät vuosittain ilmaan hiilidioksidia yhteensä 1,1 miljoonaa tonnia.

"Merkittävät hiilidioksidipäästöt"

Kaidin projektijohtaja Pekka Viljakainen myöntää, että määrä on merkittävä.
– On muistettava, että se on niin sanottua vihreää hiilidioksidia, eli se vapautuu biomassasta eikä sitä kaiveta maaperästä fossiilisten polttoaineiden tapaan, Viljakainen sanoo.
Puubiomassan kaasuttamisessa syntyvän hiilidioksidin ja metaanin lisäksi tehtaan toiminta aiheuttaa välillisiä kasvihuonekaasupäästöjä muun muassa puunkorjuun ja rekkakuljetusten seurauksena.

Toiminta ei kuitenkaan kuulu päästökaupan piiriin. Biomassasta polttoaineita kaasuttamalla valmistavat laitokset on vapautettu päästökaupasta.

Suomen luonnonsuojeluliitto on kritisoinut niin sanottua bioenergian nollapäästöolettamaa, jolle vapautus päästökaupasta perustuu. Sen mukaan päästöjen laskennassa pitäisi ottaa huomioon myös hiilinielujen supistumisen aiheuttama ilmastovaikutus, sekä laitosten todelliset päästöt.

Satama-altaaseen pumpataan lämmintä vettä

Hiilidioksidipäästöille ei tule raja-arvoja ympäristölupaan, sillä ne eivät kuulu luvan piiriin. Sen sijaan jätteiden ja jätevesien päästöille tulevia määräyksiä pohtii parhaillaan Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

– Yleisesti voi sanoa, että kaikkien päästöjen rajoittamista koskevien lupamääräysten on perustuttava parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöön. Lupaharkinta tehdään tarkasti, kuten kaikissa hakemusasioissa, sanoo ympäristöylitarkastaja Paula Paananen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.

Kaidin laitos ottaisi merestä sekä prosessi- että jäähdytysvesiä. Jäähdytysvedet palaisivat lämmenneinä mereen.

– Hukkalämpöä tulee valitettavasti väistämättä. Jäähdytysvesi on kuitenkin sen verran haaleaa, että sen hyödyntäminen on vaikeaa. Tässä on tietysti tulevaisuuden kehittämiskohde, sanoo Kaidin Pekka Viljakainen.

Esimerkiksi talvisaikaan satama-altaaseen pumpattava jäähdytysvesi lämpenisi viidestä asteesta noin 27 asteeseen. Se johdettaisiin mereen samassa paikassa kuin tehtaan jätevesi.
Jätevesiä Kaidin laitoksessa on arvioitu syntyvän vajaa miljoona litraa. Esimerkiksi jäteveden typpipäästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin naapuritehtaiden tai vaikkapa Kemin Veden jätevedenpuhdistamon päästöt.

https://yle.fi/uutiset/3-9462637
Kommentoi
1
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
Sinne satamaan ei johda kuin yhdet raiteet, Joten mitenkä tämä tavaran kulku taataan?
Kaikki puhe Kaidin tulosta Ajoksen on pelkkää skeidaa.
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
haluaa sen myrkkylaitoksen sinne Ajokseen? Vasemmisto ja vihreät. Pitäkäkää hyvänänne...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
PietuTulokas kirjoitti:
Sinne satamaan ei johda kuin yhdet raiteet, Joten mitenkä tämä tavaran kulku taataan?
Kaikki puhe Kaidin tulosta Ajoksen on pelkkää skeidaa.
Heh - no jospa siitä miljardihankkeesta liikenisi muutama satatonnia niin voitais rakentaa toiset kiskot ja vaikka kolmannetkin...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4679864 kirjoitti:
Heh - no jospa siitä miljardihankkeesta liikenisi muutama satatonnia niin voitais rakentaa toiset kiskot ja vaikka kolmannetkin...
Johan se Kemi maksun sai. 2miljoonaa€ ja sekin raha meni alueen kunnostukseen. Et silleen ja ketähän tässäkin kaupassa on kusetettu?
Tontin hinta olisi pitäny olla 10 miljoonaa€, niin olis varmaan tulossakin jotain. Nyt Kaidi voi myydä tontin sitä tarvitsevalle ja hinta ei jää kahteen miljoonaan. Tekevät hyvän voiton arvokkaalla alueella olevalla tontillaan, kun hetki koittaa. Ja se hetki tulee yllättävän pian, eikä siinä Kemi kuntalaisineen voi mitään.
Jotenki asia kauppoineen naurattaa jo nyt?😂
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Fisher-Trosch synteesi tekee dieseliä vety (H2) ja häkä (CO) kaasusta. Kaikki diesel suunnitelmat Suomessa aina 1920 - luvulta lähtien ovat kaatuneet turpeen ja puun kaasuksi tekemiseeen eli kaasutusprosessiin.

Kaasutusprosessi on avainasemassa biodieselissä.

Kaidi joutui myöntämään, ettei heidän "plasmakaasutus" toimikkaan Englannissa Tees Valleyssa koetun 1, 1 miljardin dollarin epäonnistumisen vuoksi.

Kaidilla ei ole muuta käyttökelpoista kaasutusta Fisher-tropschin kärsään.
Näin on näreet

15.6.2017
Biodieselin pitkä polku

Kemin biodiesel, Ajoksen sataman viereen rakennettava uuden sukupolven jalostamo on tänään eräs Lapin läänin merkittävimpiä teollisuushankkeita. Hanke oli kuopattu jo kerran, mutta se nousi 2016 kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta.

Hankkeen vetäjäksi tuli kiinalainen bioenergian yhtiö Kaidi. Raaka-aine on energiapuu. Dieselin tekotavaksi tullee muunnos Saksassa 1920-luvulla keksitystä, alun perin kivihiiltä nesteyttävästä Fischer-Tropsch -synteesistä. Se nesteyttää myös energiapuun.

Tämä polttonesteen synteesi oli Pohjois-Suomessa esillä jo sota-aikana. Turveteollisuuden keskusvaliokunta esitti 1942 bioöljyä valmistavan tehtaan rakentamista Pelsoon. Valiokunta esitti nesteytykseen turvetta. Sitä riitti Pelson varavankilaa ympäröivillä soilla.

Myös puu todettiin verrattomaksi biodieselin raaka-aineeksi. Valiokunta ei voinut sitä kuitenkaan suositella, koska puun oli jatkossa ”tyydytettävä puunjalostusteollisuuden kasvava raaka-ainetarve”.

Pelson biojalostamoa ei ehditty sota-aikana rakentaa. Sen jälkeen halpa fossiiliöljy määritti markkinat.

Puudieselin nykyinen kausi alkoi vuonna 2002. Vapo ja Fortum julkistivat uuden biotuotteensa, Forestera –polttoöljyn. Energiapuusta tehtyä Foresteraa ei ollut vielä jalostettu autoihin asti, ainoastaan talojen lämmityspolttimiin. Foresteraa valmistettiin Porvoossa runsaan vuoden ajan. Tehdas suljettiin 2003, koska ”puuhakkeen hinta ja saatavuus ovat kehittyneet epäsuotuisaan suuntaan”.

Seuraava sykäys tuli länsinaapurista. Ruotsin energiaministeri Mona Sahlin kohautti 2005 energiaväkeä ehdottamalla maalleen tavoitteeksi irtaantua fossiilisesta öljystä vuoteen 2020 mennessä.

Taustalla oli Ruotsin kuorma-autoteollisuuden analyysi. Kemistit suosittivat päälinjaksi dieseliä. Se sopii paitsi henkilöautoihin myös kuormureihin ja raskaisiin työkoneisiin. Pohjoisten metsien maan kannattaa keskittyä sellaiseen polttonesteeseen, jonka raaka-aineeksi käy omien talousmetsien puu. Analyysi käy myös Suomeen.

Ruotsalaisen analyysin jälkeen oli vain ajan kysymys, milloin suomalainen metsäteollisuus tarttuu aiheeseen. Maaliskuussa 2007 Stora Enso ja Neste ilmoittivat perustavansa koelaitoksen Varkauteen. Sellutehdas tuottaisi hakkuutähteestä "biovahaa". Neste jalostaisi sen puudieseliksi Porvoossa. Stora Enson ja Nesteen yhteishanke eteni vuoteen 2012. EU ei silloin myöntänyt rahoitusta hankkeelle. Hanke kariutui.

Heti Stora Enson ja Nesteen 2007 avauksen jälkeen biodieselin suunnitelmastaan kertoi metsäyhtiö UPM. Sillä oli oma linjansa. Diesel tehtäköön Lappeenrannan sellutehtaan mäntyöljystä. EU tulkitsi sellun päätuotteeksi ja mäntyöljyn jätteeksi. Sen mukaisesti Lappeenrannan hanke sai EU:lta toisen sukupolven biorahoituksen. Hanke eteni maaliinsa. Vuonna 2015 huoltoasemille tuli myyntiin diesel nimellä BioVerno.

Kolmas biodieselin polku vei Pohjanlahden perukkaan. Keminmaan kunnan elinkeinokoordinaattori Antero Lepojärvi kokosi kesällä 2007 Lapin biodieseltyöryhmän.

Työryhmän taustatyö kannatti. Loppuvuodesta 2007 Metsäliitto ja Vapo lähtivät pohjoisen biodieselin polulle. Ne valitsivat paikkakunnaksi Kemin, kolmesta syystä. Metsäliitolla oli siellä jo sellutehdas. Vapo halusi varmistaa raaka-aineen riittävyyden turpeella. Kolmas tekijä oli tehtaan sijainti Ajoksen sataman naapurina. Pohjoisen metsistä korjatun energiapuun lisäksi tehtaalle voi laivata eteläisempää energiapuuta. Ja valmista biodieseliä voi laivata tehtaalta maailmalle.

Metsäliitto luopui biodieselin hankkeesta rahasyistä vuonna 2012. Vapo jatkoi sitkeästi, mutta lopulta se tuskaantui EU:n tempoilevaan tukipolitiikkaan ja kuoppasi hankkeen vuonna 2014. Tässä vaiheessa Kemin biodieselistä kiinnostui kiinalainen yhtiö Kaidi.

Kiinalaisten kiinnostus seuraa Pariisin 2015 ilmastokokousta. Kiinahan allekirjoitti ensimmäisen kerran muiden mahtimaiden kanssa yhteisen päätöksen pysäyttää ilmakehän lämpeneminen.

Kiinalla on ilmeinen tarve näyttää vuoden 2020 ilmaston tarkistuskokoukselle käytännön hankkeitaan, mitkä allekirjoitukseen liittyvät. Uusiutuviin talousmetsiin pohjaavaa pohjoista biodieseliä sopii esitellä siellä kansainvälisesti. Kiinassa ei siihen energiapuuta riitä. Meillä puuta riittää.

VELI POHJONEN

Lapin Kansa. Alakerta. 15.6.2017
Posted by Veli Pohjonen at 10:29
Labels: 2017, Lapin Kansa
Ilmianna
Jaa
Puu- ja turvebensa ja diesel ei ole mitään tulevaisuuden "hightechiä"
Ovat olleet aina tehotonta korviketeollisuutta tuhlaavilla ja tehottomilla tuotantokoneistolla.
Valmistustehtaat syöneet aina enemmän kuin tienanneet
Ilmianna
Jaa
Kyllä se on niin, että kun öljy loppuu niin silloin taas haetaan pelastus "häkäpönttö" autoista.
Se ainakin osataan Suomessakin. Piirrustuksia löytyy ainakin museoista ja historian kirjoista

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/07/Woodgasgenerator.jpg/250px-Woodgasgenerator.jpg

Kyllä se on turhaa vouhotusta kaiken maailman "Plasma -kaasuttimet-Fisher -Tropsch" ja muut tehtaat. Polttavat puuta hukkaan 10 kertaa enemmän kuin tekevät dieseliä pienen lirun.

Ja sama se on sähköautot. Voimalaitoksia pitää rakentaa kivihiilellä sähkön tuottamiseen autoihin
Ilmianna
Jaa
Minäkin laittaisin Renaultini takakonttiin Häkäpöntön?
Mistä niitä saa ostaa?

Siemen karistamolta saa ilmaiseksi kuivattuja männynkäpyjä vaikka kuinka paljon.
Toimiiko sellainen häkäpönttö männynkävyillä?
Ilmianna
Jaa
Sipilä kävi Kiinassa 50-päisen Team Finland joukon kanssa. Mutta ei kommentoitu sanallakaa Kemin Kaidia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005287060.html

Saapa nähdä. Jos tätä rataa jatkuu ei tule !
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
uskotaantoivotaan kirjoitti:
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005287060.html

Saapa nähdä. Jos tätä rataa jatkuu ei tule !
Kun euroopassa oli suuri myllerrys -40 luvulla niin silloin tehtiin Suomessa polttoaineita myös puusta. Kustannukset olivat sivuseikka kun kaikesta oli pula.
Myös kivihiilestä tehtiin polttoaineita.
Miksi Kaidi ei suunnittele biopolttoainetehdastaan esim. Puolaan tai Saksaan vaikka niillä on kivihiiltä riittävästi?
Onko Suomella tarjota paremmat tuet puupohjaiselle biopolttoaineelle?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Merihovihan laitetaan uusiksi uudella siivekkeellä. Oisko samassa lennossa myös kaidi?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Merihovi laitetaan turisteja varten ja jos Kaidi tulee, niin kiinalaiset asuu mukana tuoduissa kontti asunnoissa. Jotenki tähän tyyliin, mutta vaatimattomammin. http://www.cramoadapteo.fi/majoitustilat/?gclid=CKrnpu7iidUCFQ8dGAodOY4IVA
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Nohnohhoh kirjoitti:
Merihovi laitetaan turisteja varten ja jos Kaidi tulee, niin kiinalaiset asuu mukana tuoduissa kontti asunnoissa. Jotenki tähän tyyliin, mutta vaatimattomammin. http://www.cramoadapteo.fi/majoitustilat/?gclid=CKrnpu7iidUCFQ8dGAodOY4IVA
Jos Kaidin tehdas tuleekin niin ei yksin sen varaan kannata Kemin hotelleja laajentaa tai uusia rakentaa.

Miten suomen vihermepit tuossa Suomelle haitallisessa bio äänestyksessä äänestivät? Perinteisesti Suomen etua vastaan,kuten vasemmisto kemissä kemiläisten yleistä etua vastaan?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tässä se on malli kemin Kaidin projektille.
Tähän mennessä on tapahtunut.
1. Rakentamispäätös piti tehdä 2016 loppuun mennessä.
2. Hieno, maailman paras "plasmakaasutus" ei toiminutkaan Englannin Tees Valleyssä. Alaskirjaukseen tappioksi 1,1 Miljardia US dollaria.
3. Kaidi kertoi, että he päättävät rakentamisesta "ehkä ensi vuona" 2017.
4. Nyt sitten on ollut täydellistä hiljaisuutta, tarkoittaa, että "unohtakaa koko juttu"
5. Maanrakennustöitä ei voitukaan aloittaa, koska "EU tekee huonoja biopäätöksiä"

Kiinalaiset perääntyivät biopolttoainetehtaiden rahoituksesta
Kiinalaista rahaa ei järjesty Myllykoskelle eikä Savonlinnaan, koska tarvittavaa summaa ei saatu kasaan.
17.7.2017

Raine Martikainen / Yle
Minna Kaipainen
Kiinalaiset ovat vetäytyneet Myllykosken bioetanolitehdashankkeesta. Helmikuussa kiinalainen rahastoyhtiö Chenzhen vahvisti aikovansa sijoittaa Kouvolan bioetanolitehtaaseen ja Savonlinnan biodieseltehtaaseen yli 200 miljoonaa euroa. Sijoitus oli tarkoitus jakaa melko tasan Savonlinnan ja Myllykosken kesken, jolloin kummankin osuus olisi noin 100 miljoonaa euroa. Kiinalaiset eivät kuitenkaan saaneet sovittua summaa kasaan.
https://yle.fi/uutiset/3-9438297

– Se tuntui silloin liian hyvälle ollakseen totta, ja eihän se sitten totta ollutkaan, tokaisee Suomen Bioetalolin toimitusjohtaja Aate Laukkanen pettyneenä.
Sopimus Suomen Bioetanolin kanssa oli tarkoitus allekirjoittaa jo maaliskuussa, jotta tehtaat olisivat tuotantovalmiina kesäkuussa 2019.
Helmikuussa Suomen Bioetanolin toimitusjohtaja Aate Laukkanen piti hankkeen toteutumista todennäköisenä. Tieto kiinalaisten vetäytymisestä tuli toimitusjohtajalle heinäkuun alussa.
https://yle.fi/uutiset/3-9441062

– Harmittaa, kun vuosia tehty työ menee hukkaan ja rahaakin on mennyt erilaisiin selvityksiin, harmittelee Laukkanen.
Tehdassuunnitelmat alkavat näyttää epätodennäköisiltä
Bioetanolitehtaan perustaminen Myllykoskelle UPM:n entisen paperitehtaan tiloihin alkaa näyttää entistä epätodennäköisemmältä.
Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi Myllykoskelle kaavaillulle bioetanolitehtaalle 30 miljoonan euron energiatuen vuonna 2014. Tuki on voimassa heinäkuun loppuun asti. Laukkanen aikoo vielä jättää ministeriöön jatkohakemuksen.
– Kovin toiveikas ei voi enää olla. Aion silti jättää jatkohakemuksen, vaikka on epätodennäköistä, että lupa heltiää, sanoo Laukkanen.
Takaisku Myllykosken bioetanolitehtaalle on myös se, että UPM on aloittanut lämpölaitoksen purkamisen.
Kiinalaisten vetäytymisestä kertoi ensimmäisenä Kouvolan Sanomat.

http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2017/07/17/Kiinalaiset vetäytyivät Myllykosken bioetanolihankkeesta — Aate Laukkanen ei aio luovuttaa/2017222475755/4

https://yle.fi/uutiset/3-9726364
Ilmianna
Jaa
Lapissa "rykiminen" ei ole vienoa yskähtelyä tanssilattialla.
Kiinalaisten biopolttoainehankkeet Suomessa kuitenkin "rykivät" nyt pahemman kerran.

Suomalaiset biopolttoaine¬hankkeet rykivät – KS: Kiinalaiset rahoittajat vetäytyivät 200 miljoonaa euroa mukanaan

Bioetanolin tuotannon oli määrä alkaa Myllykoskella ja Savonlinnassa kesällä 2019.

Biopolttoaineyksikköä suunnitellaan UPM:n lakkautettuun paperitehtaaseen Myllykoskella.

Vilma Flinkman HS
17.7.2017
Kiinalaiset sijoittajat ovat vetäytyneet Myllykosken ja Savonlinnan biojalostamohankkeista, kertoo Kouvolan Sanomat.

Kiinalainen rahoitusyhtiö Shenzhen Capital Group ilmoitti alkuvuodesta sijoittavansa 200 miljoonaa euroa suomalaiseen biopolttoainetuotantoon. Summa olisi jakaantunut tasan Myllykosken bioetanolitehtaalle ja Savonlinnan biodieseltehtaalle.

Suomen Bioetanolin toimitusjohtaja Aate Laukkanen kertoi Kouvolan Sanomille saaneensa tiedon kiinalaisyhtiön vetäytymisestä heinäkuun alussa.

Biopolttoaineiden tuotannon molemmilla paikkakunnilla oli määrä alkaa kesällä 2019.

Myllykoskella UPM:n lakkautettuun paperitehtaaseen suunniteltu biopolttoaineyksikkö on saanut 30 miljoonan euron energiatuen, joka on nyt vaakalaudalla. Työ- ja elinkeinoministeriön tuelle on haettava jo toista jatkoaikaa, sillä ensimmäinen umpeutuu heinäkuun lopussa.

Myös Kemiin suunnitteilla olevan kiinalaisyhtiö Kaidin biojalostamon rakennustöiden aloittaminen on viivästynyt. Yhtiön piti tehdä investointipäätös jo viime vuonna, mutta joulukuussa Kaidin Suomen-johtaja Carl Haglund sanoi, että lopullinen päätös tehdään tänä vuonna.
http://www.hs.fi/paivanlehti/08122016/art-2000004997844.html

Yhtiö itse selittää viivästystä epävarmuudella, joka liittyy EU:n bioenergialinjauksiin. Haglund kertoi kesäkuussa Maaseudun tulevaisuudelle, että Euroopan parlamentissa valmistellut linjaukset estäisivät toteutuessaan tehtaan puunhankinnan.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/kaidin-maansiirtotöiden-piti-alkaa-kemissä-ensi-viikolla-lykkääntyy-eu-raportin-vuoksi-1.195394

http://www.hs.fi/talous/art-2000005294342.html
Ilmianna
Jaa
Kiina taitaakin haluta Kemin satamaa, Ajosta, enemmänkin Suomenlahden ja Perämeren laivostonsa tukikohdaksi.

Suomenlahdelle lipuu pian Kiinan sotalaivoja harjoittelemaan Venäjän kanssa – asiantuntijat yllättyivät: ”Kiina ei ymmärrä täkäläisiä herkkyyksiä”

Tutkijoiden mukaan Kiinalle yhteistyöllä Venäjän kanssa on sekä käytännöllisiä että poliittisia syitä, Venäjälle enemmän poliittisia.

Kiina tuo Itämerelle kolme sotalaivaa. (KUVA: Reuters)
Jussi Niemeläinen HS
Julkaistu: 16.7.2017
Riika

Itämeren alueella on tämän kesän ja alkusyksyn aikana useita sotaharjoituksia, mutta Kiina yllätti viime kuussa monet asiantuntijatkin ilmoittamalla myös sen laivaston harjoittelevan heinäkuussa Venäjän kanssa Pietarin ja Kaliningradin lähistöllä.

Tieto yhteistyöstä ei sinänsä hämmästyttänyt. Venäjä ja Kiina ovat järjestäneet yhteisiä laivastoharjoituksia jo useana vuonna, yleensä kaksiosaisina. Tänäkin vuonna harjoituksen toinen osa järjestetään syyskuussa Japaninmerellä ja Ohotanmerellä.

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005293137.html
Ilmianna
Jaa
Eivät kiinalaiset antaneet rahoja 200 Meuroa bioetanolitehtaisiin, mitä lupasivat.
Ei kuin kiinalaiset vaan raastupaan ja luvatut rahat on otettava korkoineen oikeuden päätöksellä.

Kouvolan sanomat: kiinalaiset sijoittajat vetäytyivät biopolttoainehankkeesta
17.7.2017
Eeva Linnainmaa
Tiede & tekniikka
Myllykosken ja Savonlinnan biopolttoainetehdashanke on vaakalaudalla kiinalaisten sijoittajien vetäytyessä.
Jaana Kankaanpää

Suomen Bioetanolin toimitusjohtaja Aate Laukkanen on pettynyt kiinalaisten vetäytymiseen.

Kouvolan sanomat uutisoi kiinalaisten vetäytyneen Myllykosken bioetanolitehdashankkeesta ja Savonlinnan biodieseltehdashankkeesta.
Kiinalainen rahastoyhtiö vahvisti tämän vuoden alussa investoivansa reilu 200 miljoonaa euroa Myllykosken bioetanolitehtaaseen ja Savonlinnan biodieseltehtaaseen. Sopimus piti allekirjoittaa maaliskuussa. Tehtaiden oli määrä olla tuotantovalmiudessa kesäkuussa 2019.
Neuvottelut kestivät pitkään, lähes vuoden.

Tieto investoinnin peruuntumisesta saavutti Suomen Bioetanolin toimitusjohtaja Aate Laukkasen heinäkuun alussa.

Kiinalaisyhtiö Shenzhen Capital Group perusteli vetäytymistään sillä, että vain puolet sijoitussummasta saatiin kokoon.

Suomen Bioetanoli on saanut energiatukea työ- ja elinkeinoministeriöstä yhteensä 30 miljoonaa euroa. Tuelle on myönnetty jatkoaikaa jo kerran, mutta se menee umpeen heinäkuun lopussa.

Laukkasen mukaan uudesta jatkosta on neuvoteltu ministeriön kanssa.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/kouvolan-sanomat-kiinalaiset-sijoittajat-vetäytyivät-biopolttoainehankkeesta-1.198703#nl-1

Kaidin maansiirtotöiden piti alkaa Kemissä ensi viikolla – lykkääntyy EU-raportin vuoksi
Talous 23.06.2017
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/kaidin-maansiirtotöiden-piti-alkaa-kemissä-ensi-viikolla-lykkääntyy-eu-raportin-vuoksi-1.195394

Kiinalaisrahaa satoja miljoonia biopolttoainetehtaisiin ja sahaan Itä-Suomessa
Talous 20.02.2017
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/kiinalaisrahaa-satoja-miljoonia-biopolttoainetehtaisiin-ja-sahaan-itä-suomessa-1.179261
Ilmianna
Jaa
Jan Vapaavuori Kataisen hallituksen ministerinä myönsi 30 Meuron valtiontuen Myllykosken, Kouvola bioetanolitehtaalle. Määräaika meni jo kerran umpeen ja ministeri myösi sille jatkoaikaa.
Nyt nyt jatkoajan määräaika menee taas umpeen 31.72017.

Kiinalaisten investointitahojen kanssa käydyistä neuvotteluista vastasivat olennaisesti savonlinnalainen kansanedustaja Kaj Turunen (ps.) ja kouvolalaisen ministeri Jari Lindströmin (ps.) erityisavustaja Leena Riekkola.

https://yle.fi/uutiset/3-9441062
Ilmianna
Jaa
Onko tuossa jotain konkreettista tietoa Kemin yksiköstä? Eipä taida olla.
Ilmianna
Jaa
Jos laitosta ei tule, niin kuinka paljon kaupungille tulee takkiin rahallisesti eli kuinka paljon kaupunki on Nissisen johdolla tuohon rahaa pumpannut? Kiinalaisille tuo alue on kuitenkin jo joka tapauksessa myyty nimellisellä hinnalla?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Kun (jos) kaidi ei tehdasta rakenna ja kaupunki joutuu maksamaan kauppahinnan takaisin niin paljonko kemi taas häviää tässäkin "sijoituksessa" kun kaikki kulut lasketaan?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Eiköhän nekin rahat ole tuhlattu lisävirkoihin ja kulttuuriprojekteihin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Niin että paljonkos niitä "sijoittajia" on löytynyt Kaidin Kemin laitokseen.
Kiinalaiset puhuivat noin 300 Miljardin omasta sijoituksestaan.
Kouvolan tie on myös Kemin tie.

Kiinalaiset vetäytymässä 200 miljoonan bioetanolihankkeesta – "luotto kiinalaisiin oli liian suuri"
Tero Lehto 18.7.2017

Kiinalaiset sijoittajat ovat vetäytymässä Kouvolan Myllykosken bioetanolitehdashankkeista.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Kouvolan Sanomat maanantaina.

Kiinalaisen rahastoyhtiö Shenzhen Capital Groupin oli määrä investoida yli 200 miljoonaa euroa Myllykosken bioetanoli- ja Savonlinnan biodieseltehtaaseen.

Maanantaina levisi uutisia, joiden mukaan myös Savonlinnan biodieselhanke olisi peruuntumassa.

Kansanedustaja Kaj Turunen (uv) sanoi kuitenkin sanomalehti Itä-Savolle, että Savonlinnan biodieselhankkeen osalta neuvottelut jatkuvat yhä.

Alun perin rahoituksen oli määrä vahvistua molempia hankkeita valmistelleen Suomen Bioetanolin kanssa jo maaliskuussa, ja tuotanto olisi silloin voinut käynnistyä kesäkuussa 2019.

Suomen Bioetanolin toimitusjohtaja Aate Laukkanen sanoi Kauppalehdelle saaneensa tiedon kiinalaisten vetäytymisestä heinäkuun alussa. Neuvotteluja oli käyty pitkään.
”Eniten harmittaa, että kiinalaisten kanssa seurustellessa meni melkein vuosi. Sen ajan olisi voinut käyttää muiden rahoittajien etsimiseen”, Laukkanen sanoi Kauppalehdelle.

Laukkasen mielestä kiinalaisiin sijoittajiin luotettiin liikaa, sillä kyseessä ovat iso valtio ja rahoitusyhtiö.

Vetäytymisen syyksi on arvioitu, että vain puolet vaadittavista 200 miljoonasta eurosta saatiin kokoon.

Alun perin molempia hankkeita veti Suomessa Suomen Bioetanoli, mutta Kaj Turusen (uv) mukaan Savonlinnassa kumppani vaihtuu.

http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/kiinalaiset-vetaytymassa-200-miljoonan-bioetanolihankkeesta-luotto-kiinalaisiin-oli-liian-suuri-6663673?utm_source=Teta_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Uutiskirje
Ilmianna
Jaa
NieHou Suomen puupojille

Kiinalaiset vetäytyvät biopolttoaineista - Kaidi vaikenee
19.7.2017

Vastavirrassa. Kiinalaiset ovat säikähtäneet EU:n mahdollisia rajoituksia biodieselin raaka-aineen saannissa.

Kouvolalainen yrittäjä sijoitti ¬suuria summia hankkeeseen, josta kiinalaiset lähtivät.

Suuria biohankkeita

Kiinalainen Sunshine Kaidi ¬kaavailee jopa miljardin investointeja Kemin biodiesel-tehtaaseen.

Kiinalaiset vetäytyivät Suomen Bioetanolin tehdashankkeesta.
Summan piti olla noin 200 miljoonaa euroa.

Paltamolainen KaiCell-projekti tuottaa puupohjaisia materiaaleja tekstiiliteollisuuden tarpeisiin.
Investoinnit ovat jopa noin miljardi euroa.
Liikevaihdon tavoite on noin 450 miljoonaa euroa.
Laitoksen pitäisi lähteä liikkeelle vuonna 2021.

Hiilinielut uhkaavat jätti-investointeja, joita etenkin kiinalaiset ovat aikoneet vyöryttää biopolttoaineisiin. Lisäksi osa suurista autojen valmistajista liputtaa sähköautojen puolesta. Riskejä riittää yllin kyllin.

Suomen Bioetanoli Oy menetti kuluvalla viikolla ensimmäisenä kiinalaiset sijoittajat, joiden into laimeni nopeasti, jopa yhdessä yössä bio-dieseliin. Suomen Bioetanolin toimitusjohtaja Aate Laukkanen kertoo, että kiinalaiset ovat rekisteröineet tarkkaan Euroopan parlamentin linjauksia, jotka saattavat vaarantaa puuraaka-aineen saantia. Bioetanoli aikoi käyttää raaka-aineenaan olkia ja purua.

”Syitä kiinalaisten vetäytymiseen oli useita aina hiilinielua myöten. Esittelin yhtiölle tarkat laskelmat investoinnit kannattavuudesta. Kiinalaisrahoittaja ei saanut toista suurta teollista kumppania mukaan investointihankkeeseen”, Laukkanen kertoo muista syistä.

”Hieman arvoitukseksi jäi se, miksi kiinalaiset jättivät tehdashankkeemme”, Laukkanen jatkaa.

Bioetanolia tankkaavat bensiiniautot ja biodieseliä paljon esimerkiksi kuormurit.
Yli vuosi sitten riemu nousi kattoon biodieselissä. Kiinalainen ¬Kaidi aikoi investoida jopa miljardin Kemiin. Sitten tuli kesän kynnyksellä Euroopan parlamentin raportti, joka uhkaa kieltää biodieselin jalostamisen harvennuspuusta ja hakkeesta. Kemin laitoksen investoinnit ovat ehkä joutuneet enemmän tai vähemmän vaakalaudalle.

Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Carl Haglund ei eilen antanut mitään lisävalaistusta Kemin hankkeen investoinnin aloituksesta tai toteutuksesta.

”Työt lähtevät liikkeelle, kun tulee riittävä varmuus biopolttoaineen kohtelusta EU:ssa”, Haglund totesi kesäkuussa.

”Sadan miljoonan investointi bioetanoliin on pientä verrattuna tuontiin.” Aate Laukkanen toimitusjohtaja, Suomen Bioetanoli Oy

Europarlamentin ympäristöraportin toteutumisesta tai hylkäämisestä ei näy vielä mitään merkkejä. Kiinalaiset eivät ota riskejä pitkän ajan biodieselin investoinneista. Sen voi päätellä rahoituksen kaatumisesta Suomen Bioetanolin Myllykosken ja Savonlinnan hankkeissa. Laukkanen muistuttaa, että investoinnit pitää kantaa jopa vuosikymmeniä eteenpäin ja kannattavasti.

Kiinalaisten piti sijoittaa noin 200 miljoonaa euroa Kouvolan ja Savonlinnan bioetanolitehtaisiin, joiden tuotanto olisi lähtenyt liikkeelle vuonna 2019. Laukkanen omistaa kokonaan Suomen Bioetanolin, joka on vaatinut jo alkuun melkoisia pääomia itse yrittäjältä eli Laukkaselta.

”Olen rahoittanut hankkeen etenemistä suurilla summilla, joiden tarkkoja lukuja en tuo julki.”
Laukkanen pitää edelleen hankkeen liikkeessä ja toteaa, että kiinalaisten mahdollinen rahoitus jäi vain yhdeksi keinoksi.

”Seuraavaksi on vain etsittävä muita lähteitä. Jos rahoitus tulee kuntoon, niin tuotannon käynnistyminen toteutuu ehkä vuoden parin kuluttua.”

Laukkanen kertoo, että paikalliset poliitikot pyrkivät ehkä liiankin innokkaasti vauhdittamaan tehdashanketta.

”Jäin toimitusjohtajana liikaa paitsioon yhteydenotoissa kiinalaisten kanssa. En käynyt kertakaan Kiinassa, jossa vieraili lähinnä paikallista kaupunginjohtoa ja poliitikoita.”
”Kiinalaiset rahoittajat tapasin vasta ensi kertaa toukokuussa, jolloin hanke oli pysynyt vireillä jo puoli vuotta.”

Paltamolaisen KaiCell Fibersin tehdashankkeella ei ole mitään tekemistä biodieselin tai etanolin kanssa. Tehdas aikoo tuottaa puupohjaisia materiaaleja tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Yhdeksi kumppaniksi on jo löytynyt kiinalainen tekstiilijätti.

Toimitusjohtaja Jukka Kantola kertoo, että KaiCellin liiketoiminta ohjautuu markkinaehtoisesti eli ostajat edellä.

”Pääomasijoittajat ovat merkittävästi kiinnostuneet hankkeesta”, Kantola lisää.
Uuden tehtaan investoinnit liikkuvat noin miljardin euron luokassa, ja arvio liikevaihdosta on noin 450 miljoonaa euroa.

Ilkka Sinervä
@IlkkaSinerva

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kiinalaiset-vetaytyvat-biopolttoaineista---kaidi-vaikenee/zU3mz9te
Ilmianna
Jaa
Parempi kun ei tule Kaidia Kemiin, eikä muuallekkaan Suomeen. Ei tuollainen tukien varaan perustettava yhtiö voi toimia pidemmän päälle. Kiinalaiset ovat olleet rakentamassa biojalostamoja vain näiden massiivisten tukien toivossa. Nyt kun on käymässä selväksi, että tukea ei tule tai sitä tulee vähemmän kun on luultu, niin he vetäytyvät hankkeista.

Jokainen joka osaa vähänkin laskea, ymmärtää, että biodieselin valmistaminen puusta ei ole kannattavaa, niin kauan kun biodiesel kilpailee normi raakaöljydieselin kanssa samoilla markkinoilla. Jokainen varmaan myös ymmärtää, että biodiesel on pelkkää viherpesua, todellisuudessa sen aiheuttamat ilmastopäästöt ovat suuremmat, kuin raakaöljydieselin. Kolmas seikka on, että vaikka kaikki maailman metsät hakattaisiin biodieseliksi, niin se ei riitä kattamaan kuin osan dieselin kulutuksesta.

Näihin edellisiin vedoten sanon vaan, että "bye bye Kaidi". Kiva kun kävit, parempi kun lähdet.
Ilmianna
Jaa
Ei tule kaidia. Kehitystä ei tapahdu. Rovaniemen syöpäkylä kuppaa kaikki pois merilapin alueelta. Viimeinen oljenkorsi alkaa olemaan mennyttä tämän kylän kannalta. Viimeinen sammuttaa valot!!!!
Supistuva talous kuolee kun kukaan ei investoi mitään.
Ilmianna
Jaa
Unelmani on toteutumassa. Kirottua saastelaitosta ei näillä näkymin tänne tule. 😍
Ilmianna
Jaa
Joo, ja ne suomalaiset jotka itelleen ja kiinalaisille kuppaa EU-rahaa...
Ilmianna
Jaa
Tämä Kiinan politiikka ja kauppa taitaa olla sittenkin liian vaikea laji kaupunkien johtajille, persujen kansanedustajille ja pääministerille Juha Sipilälle. He tunnistavat asiat vain "yhdellä silmällä" ja ovat "maailman helpoiten hönötettäviä." Tämähän tiedetään suomalaisista poliitikoista jopa Naurusaarilla asti

Kiina vetäytyi suomalaishankkeista - taustalla voi olla välien kiristymistä
19.7.2017

Kiinan ja EU:n välinen kauppa on ajautunut jännitteiseen tilaan.

Kiinalaiset ovat vetäytymässä miljardiensa ja satojen miljooniensa kanssa Suomen biopolttoainehankkeista. Suomi ei kuitenkaan ole ongelmiensa kanssa yksin.

Kiinan kauppa kasvaa jatkuvasti, mutta EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen kertoo, että samaan aikaan eurooppalaiset yritykset kokevat Kiinassa toimimisen entistä vaikeammaksi.

Isossa kuvassa kaupantekoa hiertää eniten Kiinan talouden vauhdikas kehittyminen.
”Kiinalaiset yritykset toimivat yhä enemmän Kiinan rajojen ulkopuolella, mikä lisää kilpailua myös EU:ssa.”, Turtiainen sanoo.

EU:n markkina on hyvin avoin, kun taas Kiina rajoittaa ulkomaista kilpailua. Ulkomaisilla yrityksillä ei ole pääsyä kaikkiin Kiinan talouden sektoreihin.

”Kiina määrittelee esimerkiksi sen, mille aloille saa investoida ja miten ulkomaiset yritykset saavat maassa toimia.”

Kiinalla on lisäksi omia paikallisia standardejaan, joita valvotaan raskaasti. Paikallinen sääntely on ulkomaisille toimijoille epäjohdonmukaista. Korruptiota on paljon.

Epäreilu kauppa on toinen asia, joka Turtiaisen mukaan turhauttaa Euroopassa. Valtiovetoisena maana Kiinan investoinnit eivät ohjaudu markkinaehtoisesti, joten Kiinaan on syntynyt ylikapasiteettia teräksessä, hiilessä ja alumiinissa. Kun tarjontaa on kysyntää reilusti enemmän ja hinnat laskevat, yltävät markkinahäiriöt Eurooppaan asti.

Juuri nyt Euroopassa pelätään, että Kiinan uusi teollisuuspolitiikka luo ylikapasiteettia entistä laajemmin.

EU:n ja Kiinan välinen epätasapainoisuus on alkanut Turtiaisen mukaan kärjistyä ja kauppakumppaneiden välit kiristyä. Vastavuoroisuuden puute on kilpailun lisääntyessä entistä suurempi ongelma eurooppalaisille yrityksille.

Epätasapaino markkinoilla on konkretisoitunut erilaisina yksittäisinä jännitteinä.
Kiinan puolelta jännitteitä luo kysymys siitä, tuleeko EU myöntämään Kiinalle polkumyyntitulleihin liittyvän markkinatalousstatuksen.

Kiinan mielestä status olisi pitänyt myöntää sen jälkeen, kun maan WTO- jäsenyyssopimuksen 15 vuoden siirtymäaika päättyi. Prosessi on tästä huolimatta edelleen kesken, ja etenkin EU:n suuret talousmaat ovat haluttomia myöntämään markkinatalousstatusta Kiinalle.

”Kiinasta on tullut EU:n polkumyyntitullien ensisijainen maa, eli me kohdistamme paljon tulleja erityisesti juuri Kiinan tuonnille”, Turtiainen sanoo.
Kiina on jo haastanut EU:n ja WTO:n riitojenratkaisuun. Samaan aikaan EU suunnittelee jopa nostavansa polkumyyntitullien tasoa Kiinan osalta.

EU haluaisi toisaalta tiivistää kauppasuhteitaan, muttei ole halukas tekemään niin ennen, kuin Kiina noudattaa tasavertaisia pelisääntöjä.

Tiivistämisen sijaan liikettä nähdäänkin nyt päinvastaiseen suuntaan. Euroopan komissiossa laaditaan etenkin Saksan ja Ranskan johdolla esitystä siitä, voisiko ulkomaisia, poliittisesti motivoituneita investointeja vähintäänkin seuloa jatkossa.

”Syksyllä saadaan luultavasti tarkempaa tietoa siitä, mitä kaikkea tällainen tiukempi lainsäädäntö mahdollisesti pitää sisällään”, Turtiainen kertoo.

EU-maiden välillä on suuriakin eroja sen suhteen, miten ne suhtautuvat Kiinan investointeihin. Etenkin Saksa ja Ranska haluavat rajoittaa kiinalaisten yritysostoja ja tiukentaa lainsäädäntöä entisestään.

Sen sijaan investointeja tarvitsevat Itä-Euroopan maat ja Suomi ovat olleet myötämielisiä Kiinaa kohtaan.

”Suomi on ainakin tähän asti toivottanut kiinalaisinvestoinnit tervetulleiksi.”

• Tänään 6.30 Kiinalaiset vetäytyvät biopolttoaineista - Kaidi vaikenee

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kiina-vetaytyi-suomalaishankkeista---taustalla-voi-olla-valien-kiristymista/QTgjFxDX?ext=ltr&utm_source=Kauppalehti_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Kauppalehti_Uutiskirje
Ilmianna
Jaa
Ei TULE satavarmaa tietoa, hyvä niin saa merilappi taantua rauhassa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Parempi ku pysyy Kiinan saastelaitokset Suomen rajojen ulkopuolella. Onneksi kohta loppuu nuo paperitehtaatkin, niin saadaan nauttia puhtaasta luonnosta ilman jatkuvaa paskanhajua.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
saastenilkit kirjoitti:
Parempi ku pysyy Kiinan saastelaitokset Suomen rajojen ulkopuolella. Onneksi kohta loppuu nuo paperitehtaatkin, niin saadaan nauttia puhtaasta luonnosta ilman jatkuvaa paskanhajua.
Ei ole sanottu, ettei tule. On sanottu, että pyritään se saamaan vaikka EU tekikin tenää.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Jossain vaiheessa se arvuuttelu loppuu tässäkin asiassa, onneksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Nalle ei hyväksy uutta puunjalostajaa läntiselle Suomelle.
Kartellissa sovittu länsi Upm käntäksi,
Keskeinen Suomi Piimäliitolle ja
Itäinen ja pohjoinen Suomi Storalle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Vois jo lopettaa tän jaapaamisen. Kaidi ei Kemin Ajokseen tule. Se on fakta tietoa ollu jo puoli vuotta.
PPP Loossi 67
Ilmianna
Jaa
Mitä ihmettä sellaisella tehtaalla tekee, joka ei todistetusti suostu toimimaan eikä tee dieseliä eikä muutakaan.

Se on ollut alusta lähtien muutaman suomalaisen lobbarin ja ja Sipilän hallituksen poliitikkojen rahankuppaus kulissi. Kärkihankkeita.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Tuo laitos pukkaisi ilmakehään enemmän hiilidioksidia kuin kemin teollisuuslaitokset yhteensä. Ja eikös tuolla kaidin tuotteella ole tarkoitus pienentää juurikin noita em. päästöjä....
Tietenkin tuo laitos päästäisi ainoastaan sitä ekovihreää,haitatonta hiilidioksidia kuten helsingin hiilivoimalakin.
Tuollainen kaidin tapainen laitos toimii omistajilleen kannattavasti vain ja ainoastaan veronmaksajien tuella. Kuten tuulivoiman tuotanto.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mikähän kummajainen se tämäkin on. Ei ole tietoja liikkunut Oulun seudulla liiemmin.
Ei ole tainnut olla mikään menestys kun luetellaan ensisijaisesti vain vaikeuksista ja sitä on käytetty vain vuosina 1988 - 1991, kolme vuotta.

Katso alla olevasta linkistä sivuilta 20 - 22.

Kemira oli tuolloin Valtion yhtiö. Kannattaisi varmaan Kemin plasmakaasuttimen haikailijat ja Carl Haglundin kysellä menestyksestä kokemuksia Kauppa- ja Teollisuusministeriöstä.

Lainaus

"Turpeen kaasutusprosessi on demonstroitu Oulussa 1988 – 1991. Kemiran tehtaille rakennettiin 1980-luvun lopulla ammoniakkitehtaan yhteyteen palaturvetta raaka-aineena käyttävä kaasutin, joka tuotti synteesikaasua eli hiilimonoksidi- ja vetykaasujen seosta ammoniakki-, muurahaishappo- ja vetyperoksiditehtaiden raaka-aineiksi. Teknisesti laitos osoittautui toimivaksi ja myös puujauheen kaasutus demonstroitiin koeajossa. Olemassa oleva kaasunpuhdistusprosessi modifioitiin
käyttämään myös turpeesta kaasuttamalla saatavaa kaasua. Investoinnin arvo oli kaikkiaan n. 230 miljoonaa markkaa.

Prosessi oli Rheinbaun AG:n lisenssiin perustuva HTW -prosessi (high temperature Winkler), joka pohjautui Saksassa toimivaan hiilen kaasutusprosessiin. Insinööritoimistona oli Uhde ja konsortiossa olivat myös mukana perusprosessiin tehtyjen muutosten osalta Linde ja Lurgi.

Tuotettavalla kaasumäärällä oli tarkoitus pystyä valmistamaan 80 000 t ammoniakkia, 40 000 t muurahaishappoa ja 20 000 t vetyperoksidia vuodessa.

Laitos oli teknisesti toimiva. Suurin ongelma käytön kannalta oli käyttökustannus, joka öljyn hinnan pudottua oli huomattavasti öljypohjaista kaasutusta kalliimpi. Lisäksi laitoksen
käytössäpito oli teknisesti haastavaa ja käytettävyys ei ollut vielä luotettavalla tasolla; mm. turpeen kulku syöttölaitteistossa ja leijupedin aineksen kierrätykseen liittyvät ongelmat vaikeuttivat tasaista tuotantoa.

Myös kaasun laatu jäi tavoitteesta mm. tervojen muodostumisen takia vaikeuttaen lopputuotannon prosesseja. Ongelmia aiheutti myös turpeen vaihteleva laatu.

Koeajojen aikana monet ongelmat pystyttiin ratkaisemaan. Suoritetut 17 koeajoa havainnollistivat kuitenkin, että biomassoista voidaan valmistaa kemianteollisuuden tuotteita kaasutusreitin kautta; ammoniakkia, muurahaishappoa ja vetyperoksidia tuotettiin turpeesta valmistetusta synteesi-
kaasusta (Koljonen ym. 1993, Arvola 2015). Oulussa toiminnassa ollut turvekaasutusprosessi on esitetty kuvassa 5."

https://www.researchgate.net/publication/281711599_Research_report_Turpeen_uudet_jalostusmahdollisuudet
Ilmianna
Jaa
Tässä on biodiesel lopettaja kemin Ajoksessa ennen aloitustakaa.

Vapo luopuu Kemin biodieselhankkeesta

Politiikka ja talous 21.02.2014 Juha Kaihlanen

Vapo luopuu Kemin Ajokseen kaavaillusta biodieselhankkeesta. Yhtiön hallitus teki perjantaina päätöksen suunnitelman jäädyttämisestä.
Marita Waenerberg

Metsä Board kartonkitehdas Kemi

Vapon toimitusjohtajan Tomi Yli-Kyynyn mukaan viimeinen ratkaiseva isku hankkeelle oli se, ettei tammikuussa julkistetussa EU:n ilmasto- ja energiastrategiassa sovittu uusia sitovia rajoja liikennepolttoaineiden uusiutuvan komponentin osuudelle vuoden 2020 jälkeen.
Vapo haki sekä teollisia kumppaneita että ulkopuolisia rahoittajia arviolta 700 miljoonan euron investointiin samaan aikaan, kun se valmisteli varsinaista tehdassuunnittelua.
”Vallitsevassa tilanteessa pitkäaikaisten sitoumusten solmiminen ei ole mahdollista”, Yli-Kyyny sanoo.
Epävarmuus liikennepolttoaineiden bio-osuuden alkuperän rajauksista ja tukipolitiikasta tarkoittaa sitä, ettei Vapolla ole ollut esittää kumppaneille tietoa, kuinka paljon biodieselistä on mahdollista saada tuloja.
Hintahaarukka on suuri riippuen siitä, luettaisiinko puuperäinen biodiesel tulevaisuudessa niin sanotun kaksoislaskennan tai peräti nelinkertaisen laskennan piiriin vai jäisikö se yksinkertaisesti laskettavien biopolttoaineiden ryhmään.
Vapo ja Metsä Groupiin kuuluva Metsäliitto käynnistivät yhteisen biodieselhankkeen vuonna 2007. Metsä Group vetäytyi hankkeesta kesällä 2012.
Metsä Groupin mukana katosi raaka-ainepohjasta mäntyöljy, johon perustuu UPM:n biodieselin valmistus Lappeenrannassa.
Kun mäntyöljyä ei ollut enää käytettävissä, investoinnin kustannusarvio nousi 500 miljoonasta eurosta 700 miljoonaan euroon.
Tavoitteena oli perustaa Kemin Ajokseen tehdas, joka olisi tuottanut metsätähteistä ja rankapuusta noin 150 000 tonnia korkealaatuista toisen sukupolven biodieseliä ja sen sivutuotteita. Hankkeelle oli luvassa EU-tukea 88 miljoonaa euroa.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/vapo-luopuu-kemin-biodieselhankkeesta-1.57201
Ilmianna
Jaa
Tässä on toinen lopettaja kemin Ajoksessa ennen aloitusta.

Metsäliiton Asunta: Kemin biojalostamo hylättiin, koska se ei olisi kannattanut ilman tukia

Metsä 13.04.2017 Hanna Lensu
Metsäliitto suunnitteli vuoteen 2012 asti biodieselin tuotantoa Kemiin. Nyt Kemiin on tulossa jalostamo kiinalaiskomennossa.

Petteri Kivimäki

Metsä Groupin Äänekosken tehdasprojekti alkaa olla loppusuoralla. Konsernissa harkittiin myös biodieselinvestointia Kemiin, mutta siitä luovuttiin vuonna 2012.
Vapo ja Metsä Group suunnittelivat vuodesta 2007 lähtien Kemiin biodiesellaitosta, mutta Metsä Group vetäytyi hankkeesta kesällä 2012. Myös Vapo luopui hankkeesta vuonna 2014. Vapolle jo myönnetty EU-komission niin sanottu NER300-investointituki, 88,5 miljoonaa euroa, päätettiin siirtää kiinalaiselle Kaidille viime vuonna.

Lopullista investointipäätöstä Kaidi ei ole vielä tehnyt Kemin hankkeesta.

Metsä Groupin omistavan Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta kertoi keskiviikkona Tampereella järjestetyssä bioenergiaseminaarissa, että Metsä Group vetäytyi aikanaan Kemin biojalostamohankkeesta, koska se ei olisi ollut kannattava ilman tukia. Hänen mukaansa konsernissa on tehty linjaus, jonka mukaan sellaisiin bisneksiin ei lähdetä, jotka eivät ole kannattavia ilman tukia.

Hän vakuutti, ettei suomalaisten metsänomistajien omistamalla osuuskunnalla ole mitään sitä vastaan, jos kiinalaiset tulevat sijoittajiksi Suomeen. Kemin ohella myös Kemijärven tehdashankkeeseen on tulossa sijoittajaksi kiinalaisyhtiö ja kiinalainen raha on yhdistetty myös Paltamon hankkeeseen.

”Siinä ei ole periaatteessa mitään pahaa, että ulkomaista rahaa ohjautuu Suomeen. Mutta tukipolitiikan pitää olla tasapuolista”, Asunta sanoi.
”Se, että ainespuun energiakäyttöön ohjattaisiin tukia, ei ole pitkällä aikavälillä metsänomistajan etu. Sellua ei saa asettaa huonompaan asemaan kuin energian tuotantoa.”
Hän muistutti, että muidenkin sellutehtaiden kuin Äänekosken uudistaminen tulee lähiaikoina ajankohtaiseksi. Sellutehtaan käyttöikä on noin 30 vuotta.

”Äänekosken tehtaan tuotanto ei nauti minkäänlaisia tukia."

Bioenergian hankkeita vauhdittaa se, että EU:ssa ja Suomessa on sitouduttu lisäämään uusiutuvaa energiaa ja tukemaan sitä julkisin varoin. Suomen nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa halutaan nostaa uusiutuvan energian osuus 2020-luvulla yli 50 prosenttiin. Hallitusohjelmassa on myös asetettu tavoitteeksi nostaa liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/metsäliiton-asunta-kemin-biojalostamo-hylättiin-koska-se-ei-olisi-kannattanut-ilman-tukia-1.185116
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Edellä ilmenee selvästi Kaidin strategia: Tuotannon kannattavuus perustuisi yhteiskunnan maksamiin tukiin. Ei ole ns. kestävän kehityksen mukaista tuotantoa. Kuten ei ole tuulivoimakaan.
Etenkin ilmastonsuojelun kanssa tuolla Kaidin tuotteella ei olisi mitään tekemistä koska hiilidioksidipäästöt olisivat niin valtavia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tässä sitten tulee Kemin Ajoksessa kolmas epäonnistuja.
Kaidin laitos
- ei toimi
- ei kannata
- kaidi ei osaa puun kaasutusta

Kaidi joutui muuttamaan Kemin tekniikkaa – plasmakaasutuksella tehtiin miljarditappiot
Energia Helena Raunio
13.10.2016

Kemiin biodiesellaitosta suunnittelevan Kaidin hankkima plasmakaasutustekniikka on törmännyt Isossa-Britanniassa ylitsepääsemättömiin ongelmiin.

Englantiin investoinut amerikkalainen Air Products on sulkenut kaksi jätteistä energiaa kaasuttavaa laitosta Teessidessa Koillis-Englannissa teknisten ongelmien takia. Se on kertonut tehneensä niistä lähes miljardin dollarin alaskirjauksen kirjanpitoonsa.

Teknologian laitoksiin on toimittanut kanadalainen Alter NRG -yhtiö. Kaidi osti sen puolitoista vuotta sitten.

Samaa plasmakaasutusteknologiaa oli tarkoitus tulla myös Kemin biodiesellaitokseen, josta suunnitellaan maailman ensimmäistä energiapuusta biopolttoaineita tuottavaa jalostamoa.

Yhtiö on kuitenkin muuttanut teknologisia suunnitelmiaan.
– Kaidi on kuluneen vuoden aikana optimoinut tehdassuunnittelun kotimaiselle puuraaka-aineelle parhaaksi mahdolliseksi. Yhtiöllä on hallussaan useita eri kaasutusteknologioita, joista Kemin projektissa käytetään monivaiheista kaasutusteknologiaprosessia. Sen keskiössä on paineistettu kaasutus, kertoo Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Carl Haglund.

Plasmakaasutus on hänen mukaansa edelleen täydentävässä roolissa.
Optimoinnin myötä hankkeen kokonaisinvestointi on noin 900 miljoonaa euroa.
Yhtiö hakee kaiken varalta ympäristölupaa 2,8 miljoonalle kuutiolle eli 1,8 miljoonalle tonnille puuraaka-ainetta, joka on kolmanneksen enemmän kuin alkuperäisessä suunnitelmassa. Samalla biopolttonesteen tuotantomäärä kasvaa aiemmasta 200 000 tonnista 225 000 tonniin vuodessa.

Britanniassa ei onnistunut
Monialayhtiö Air Products oli rakennuttamassa alaskirjattuja Tees Valleyn laitoksia. Ne olisivat olleet lajissaan maailman suurimmat plasmakaasuttajat. Kummankin oli määrä kaasuttaa tuhat tonnia yhdyskuntajätettä päivässä ja tuottaa siitä 50 megawattia sähköä ympäristön asukkaille.

Huhtikuussa Air Products tiedotti, että se lopettaa kaasuttamisen suurten teknisten ongelmien vuoksi.

Verovaikutusten jälkeen menetykseksi jää vielä 850 miljoonaa dollaria eli 760 miljoonaa euroa.

Seudulla arvioidaan menetettävän 700 työpaikkaa.
Air Productsin toimitusjohtaja Seifi Ghasemi sanoi alaskirjausta perustellessaan, että yhtiö yritti saada uuden teknologian toimimaan, mutta lopputulos oli pettymys kaikille.
Vielä kaksi vuotta sitten tilanne näytti paremmalta. Yhtiö kertoi silloin toisesta laitosinvestoinnistaan, vaikka ensimmäinen ei ollut edes valmistunut.

Suuri mittakaava uutta
Plasmakaasutus on uutta näin suuressa mittakaavassa, eikä tekniikka toiminut.
Air Products kertoi testien ja analyysien osoittaneen, että jatkaminen olisi vaatinut uutta suunnittelua, mikä olisi lisännyt operaatioon liittyviä haasteita. Se olisi vaatinut aikaa ja rahaa, joten Tees Valley -projekti päätettiin haudata.

Teknologiatoimittaja Alter NRG sen sijaan pitää yhä nettisivuillaan esillä kahta Tees Valleyn projektia eikä kerro tilaajan vetäytymisestä.
– Tees Valleyn tapaus on valitettava, mutta sopimuksellisista syistä Kaidi ei lähde kommentoimaan asiaa julkisuuteen yksityiskohtaisemmin, Haglund sanoo.
Haglundin mukaan Alter NRG on toimittanut ainoastaan hankkeessa tarvittavan kaasutusteknologian eikä ole ollut mukana projektinjohdossa tai teknologian soveltamisessa.

Kiina kaasuttaa
Plasmakaasutuksesta on käynnissä projekteja etenkin Kiinassa ja Vietnamissa. Kaidin koelaitoksella Wuhanissa on jo vuosia kaasutettu biomassaa ja yhdyskuntajätteitä sata tonnia päivässä.

Puun ja jätteiden kaasuuntuvan osan alkuainekoostumus on hyvin samankaltainen.
Kemiin on suunnitteilla kuitenkin aivan toisen mittaluokan laitos, jonka kapasiteetti on noin 50-kertainen Wuhaniin verrattuna.

Korkeimmillaan kapasiteetti olisi Suomessa noin 5 500 tonnia puuta päivässä. Se merkitsisi 130 rekkalastia tai kahta hyvin suurta junalastia raakapuuta joka päivä.
Biopolttonesteiden tuotantomäärä olisi yli kaksinkertaisesti UPM:n mäntyöljystä jalostama määrä. Tämän kokoista plasmalaitosta ei ole vielä toteutettu missään.

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/kaidi-joutui-muuttamaan-kemin-tekniikkaa-plasmakaasutuksella-tehtiin-miljarditappiot-6590339
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Sipilä: Teemme kaikkemme jalostamohankkeen toteutumiseksi
Metsä 10.02.2016 STT

Pääministeri otti ilolla vastaan tiedon kiinalaisyhtiö Kaidin suunnitelmista.

Pääministeri ilahtui kiinalaisyhtiön investointiaikeista.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo ottaneensa ilolla vastaan uutiset kiinalaisen bioenergiayhtiön suunnitelmista.

Hän sanoo kuitenkin, että tarkempaa tietoa ei vielä ole siitä, mikä "vakavuusaste" tänään julkistetuilla tiedoilla on. Sipilän mukaan hallitus tekee kaikkensa, että tämäntyyppiset hankkeet toteutuvat.

Pääministeri arvioi biodieseljalostamon sopivan hyvin Kemiin puun saatavuuden näkökulmasta.

Kiinalainen bioenergiayhtiö Kaidi suunnittelee rakentavansa Kemin Ajokseen miljardin euron biodieseljalostamon. Jalostamo käyttäisi pääraaka-aineenaan energiapuuta, korjuutähteitä ja metsätalouden ylijäämiä. Jalostamo olisi ensimmäinen laatuaan niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Hanke tuo toteutuessaan Kemiin rakennusvaiheessa 4 000 työpaikkaa, yhtiö arvioi. Pysyvästi teollisuustyöpaikkoja tulisi noin 150.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/sipilä-teemme-kaikkemme-jalostamohankkeen-toteutumiseksi-1.138215#nl-1
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Gustaf Komppa oli nero ja aikkaansa edellä asiassa.
Kemin kiinalaiset ovat taas nykyajasta 50 vuotta jäljessä.

Saksassa kehitettiin 1920-luvulla ns. Fischer-Tropsch -menetelmä nestemäisten polttoaineiden tuottamiseksi kivihiilestä.(FT – prosessi). Menetelmässä valmistetaan ensin synteesikaasua (hiilimonoksidi-vety -kaasuseosta) kaasuttamalla eli osittaishapettamalla hiiltä sisältävää raaka-ainetta, jolloin palamistuotteiden, hiilidioksidin ja veden sijasta syntyy hiilimonoksidia ja vetyä.

Synteesikaasu johdetaan sitten FT- prosessiin, jossa se reagoi katalyyttireaktoreissa erilaisiksi nestemäisiksi hiilivedyiksi. Tyypillisesti katalyytit ovat rauta- ja kobolttipohjaisia. Menetelmän tarkoitus on tuottaa synteettistä öljyn korviketta käytettäväksi voiteluaineena tai nestemäisenä polttoaineena. Saksa ja Japani käyttivät menetelmää toisen maailmansodan aikana polttoaineiden tuottamiseen omien öljyvarantojen puuttuessa.

Suomalainen arvostettu kemisti Gustaf Komppa kehitti 1930-luvulla ns. Komppa-menetelmän synteettisen bensiinin valmistamiseksi turpeesta ja puuraaka-aineesta mutta ei onnistunut saamaan rahoitusta bensiinin teollisen valmistamisen aloittamiseen (Heikura 2004).

Sodan aikana 1940-luvulla Suomessa tehtiin suunnitelma Pelsoon rakennettavasta prosessista ja tehtaasta, jossa kaasutus ja FT -synteesi yhdistämällä voitaisiin valmistaa turpeesta öljyä. Kapasiteetti jalostettuja öljyjä suunnitelmassa oli yli 10 000 t/a ensisijaisesti voiteluöljykäyttöön tarkoitettuna.

https://www.researchgate.net/publication/281711599_Research_report_Turpeen_uudet_jalostusmahdollisuudet
Ilmianna
Jaa
Kemi on tunnettu visionääreistä ja näiden tuottamista hömppärojekteista. Niille kaikille on yksi yhteinen nimittäjä: Niitä tehtailevat kuukausipalkkaiset kaupungin palkolliset. Ne maksavat paljon,veronmaksajien rahoja. Ne eivät tuota mitään muuta hyvää kuin tuloja visionääreille.
Samalta näyttää tämä biotouhu:. Maksaa paljon. Ei vähennä hiilidioksidipäästöjen määrää. Tuo muhkean tilin,veronmaksajien rahaa,laitoksen omistajille.
Visioidaanpa mitä tapahtuu öljyn kulutukselle jos tuo biolitkujen käyttö kasvaisi vaikkapa puoleen kaikesta öljypohjaisesta polttoaineen kulutuksesta.
Raakaöljyn hinta romahtaisi ja hinta samoin. Silloin biolitkujen tukea pitäisi vastaavasti nostaa ettei valmistus loppuisi.Se ilmastonsuojelu........
Kehitysmaat lisäisivät vastaavasti öljyn käyttöä kun halpa hinta. Ilmansuojelusta viis.
Joten. Onko tässä eu:n ja Suomen biopolttoaineviritelmässä mitään muuta tosiasiallista tavoitetta kuin täyttää rahamiesten taskut poliittisen pöljämystön tuella?
Ilmianna
Jaa
Maaseudun Tulevaisuus-lehden pääkirjoituksesta 4.8.2017 poimittu: "Suomalainen metsä vastatuulessa EU:ssa" Lainaus em. pääkirjoituksesta: "Energiabiomassojen kestävyyskriteerit ovat myös vastatuulessa.Ympäristövaliokunnalle kesäkuussa esitellyssä raportissa esitetään muun muassa,ettei turvemailta saisi korjata energiapuuta eikä biopolttoaineita saisi tehdä harvennuspuusta,sahanpurusta tai mäntyöljystä."

Jos tuo esitys menee lopullisesti läpi tuollaisenaan tai lähellekään niin Kaidin tulolle Kemin ei ole mitään edellytyksiä.
Kemin pitää varautua siihenkin että Kaidia ei tule.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Ensimmäinen erä tuossa hiilinieluäänestyksessä oli Suomelle melko hyvä. Se ei kuitenkaan takaa Kaidin tuloa Kemiin,ei ehkä muuallekaan Suomeen.
Kaidin yritys yhteistyökumppaneiden löytymiseen saattoi hieman helpottua mutta tuo EU äänestys avaa rahoittajille hyvinkin paljon mahdollisuuksia sijoittaa rahat vähemmän häiriöherkkään muuhun metsäteollisuuteen.
Seurataan rauhassa miten Haglund pyörittelee tuon äänestyksen vaikutusta Kaidin biopolttoaine tehtaaseen. Etenkin Kemin suhteen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Missä viipuu Kaidi Kemiin, Carl Haglund.
Milloin plasma keskiössä syttyy
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Carlin keskiössä kehittyy p(l)as(m/k)aa joka purkautuu rajuna syöksyvirtauksena peräaukon kautta osuen helevtin isoon tuulettimeen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Puupohjaisen liikennebiopolttnesteen valmistaminen oli myös suurten metsä yhtiöiden listalla muutama vuosi sitten. Yksi kerrallaan kaikki luopuivat hankkeesta.
Viimeisimmässä Stora Enson "TerveMetsä" lehdessä kerrotaan,miksi Stora Enso vetäytyi liikenteen biopolttoaineiden tuotannosta.
Artikkelin nimi on "Sahatavaraa,sellua ja paperia." Siinä Stora Enson Suomen tutkimus-ja kehitysvastaava Timo Heikka toteaa:" Biodieselin tuotanto liian riskialtista."
"Stora Enso ei lähtenyt mukaan liikenteen blopolttoaineiden tuotantoon. Yhteishanke Neste Oy:n kanssa tuotti teknisesti erinomaisen biodiesel-tuotteen,mutta taloudellista pohjaa ei tehtaan rakentamiseksi Heikan mukaan ollut.
"Toinen tekijä on,että emme halua mukaan bisnesalueelle joka on niin vahvasti direktiiveistä ja eri maiden hallitusten säädöksistä riippuvainen. Keskitymme biokemikaaleihin ja suoraan öljypohjaisia tuotteita korvaaviin tuotteisiin. Olemme sitä mieltä,että teemme muilla puutuotteilla suurempia ilmastointitekoja kuin jos valmistaisimme biopolttoaineita",Heikka sanoo.
Bioenergiaa yhtiö aikoo Heikan mukaan tuottaa jatkossakin. Hakkuutähteitä ostetaan ja yhtiö myy prosessien sivutuotteena syntyvää sähköä ja lämpöenergiaa sekä sahojen sivutuotteista tehtyjä pellettejä."

Kun noin suuret yhtiötkin ovat vetäytyneet liikennebiopolttoaineiden valmistamisesta,vaikka kehitetty tuote oli erinomainen, Kaidin laitoksen toteutuminen on kyllä hyvin epätodennäköistä sillä prosessikin on täysi kysymysmerkki. Etenkin sen tuottava toiminta.
Ilmianna
Jaa
Tällä viikollahan siitä piti tulla informaatiota.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
https://www.iltalehti.fi/talous/201706182200215873_ta.shtml
Ylen selvitys: Sipilän entiset yhtiöt saaneet julkista rahaa yli 30 miljoonaa euroa

Yhteiskunnan "elätti"!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kaidin Kemiin suunnittelema bionestejalostamo olisi energian suurkuluttaja ja kuormittaisi ilmastoa, sanoo fyysikko Esa Tommila Maaseudun Tulevaisuudessa.

Tommila on Ekokemin aiempi toimitusjohtaja.

Kaidi on hänen mielestä räikein esimerkki biojalostamojen kehnosta energia- ja hiilitaseesta. "Jos Kaidin laitosta arvioidaan ilmastohyödyn perusteella, se ainoastaan siirtää liikenteen päästöjä Kemiin laitospäästöiksi ja vielä neljänneksellä kasvaneina."
Kiinalaisomistuksessa olevan Kaidin Kemiin suunnittelemaan bionestejalostamoon aiotaan syöttää puuta ja muuta energiaa 6,1 terawattituntia (TWh) vuodessa, josta saadaan liikennepolttoainetta irti 2,7 terawattituntia. "Energia- ja hiilitase on erittäin kehno", Ekokemin aiempi toimitusjohtaja, fyysikko Esa Tommila moittii. Tommila laskee, että tuotteisiin päätyy reippaasti alle puolet syötetystä energiasta. Loppu menee hukkalämmöksi ja kemiallisiin reaktioihin.

Laitoksen energiatase heikkenee edelleen, jos otetaan huomioon puunkorjuun ja tehtaan rakentamisen viemä energia.

"On näennäinen ilmastoteko, jos autoilijat pannaan tukemaan näin kehnoja hankkeita."
Tällä hän viittaa hallituksen energiastrategiaan, jossa biopolttoaineen sekoitusvelvollisuutta nostetaan 30 prosenttiin kaikesta polttoaineesta vuoteen 2030 mennessä. Sekoitusvelvoite nostaa polttoaineen hintaa useilla senteillä litralta.

Kemin laitos kuluttaa pääasiassa puuta, mutta myös sähköä, mäntyöljyä ja kaasua. Polttoaine tuotetaan kaasuttamalla ja Fischer–Tropsch- menetelmällä. Suurin osa puusta ja sen energiasta kuluu joko kaasuina taivaalle tai lämpönä veteen.

Tommilan mukaan Kemin alueen rankapuu voitaisiin hallituksen energiastrategian perusteella käyttää täysin normaalissa lämmön ja sähkön tuotannossa, jossa nettoenergian tuotto on hyvä.

Hän arvostelee energiastrategiaa siitä, että nettoenergianäkökulma on esillä vain lämpöpumppujen yhteydessä, vaikka se pitäisi laskea perusteellisesti kaikkien energiajärjestelmien yhteydessä.

Nettoenergiaa laskettaessa käytetään eroei- kerrointa, jossa laitoksesta käyttöön saatava energia jaetaan "hukkaan" menneellä energialla. Kaidin energiapanostuksen tuottokerroin on Tommilan mukaan 0,79, kun käytetään ympäristövaikutusten arvioinnissa ilmoitettuja puu- ja energiamääriä.

Tommilan mukaan USA:ssa katsotaan, että hiilidioksiditaseen kohentamiseen tarvittaisiin biopolttonesteelle vähintään kerroin 3. Esimerkiksi sokeriruokoetanolin kerroin on 8 ja maissietanolin 1,4. "Kaidin tuotteet jäävät kauas tämän rajan alle, joten USA:ssa niiden katsottaisiin olevan ilmaston kannalta hyödyttömiä."

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/mt-kemiin-suunniteltu-kaidin-jalostamo-siirtaa-liikenteen-paastot-laitoksiin-ja-kasvattaa-neljanneksella-6615303

Metsäliiton Asunta: Kemin biojalostamo hylättiin, koska se ei olisi kannattanut ilman tukia
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Paikalla olleena voin sanoa, että kovin oli ympäripyreitä toiveita vain.
Yleinen tieto on ettei edes kannattavaa valmistuessaan, joten...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kun raaka-aine sanotaan hankittavan 200 km: n sätellä Kemistä niin voiko se onnistua jos: raaka-aineet ovat harvennuspuu,hakkuutähteet ja puru.
Harvennuspuustossa on myös sellun tekoon soveltuvaa runkopuuta. Myös pikkutukkia jos havupuuharvennus. Niillä on hintansa jonka sellu-ja sahateollisuus ovat valmiit maksamaan. Harvannuspuuston latvus-ja oksamassa on pieni,keruu ja kuljetus erittäin kallista. Ongenvaparisukon korjuu ja kuljetus poskettoman kallista ja tehotonta.
Hakkuutähteiden keruu kallista, kuljetus samoin. Puru on sahoille ongelma paitsi silloin kun se voidaan käyttää lähellä sahaa kuten Storaenson Veitsiluodon tehtaalla.
Kaidin em. raaka-aineen riittävä saanti Kemin laitokseen em. tavalla on epätodennäköistä määrien ja kannattavuuden suhteen. Kun (jos) raaka-ainetta joudutaan tuomaan meritse niin se tuodaan hakkeena tai haketettavana kun on puusta kyse. Ja se on varmaa että se puu ei ole risua.
Myös muut tarvittavat puupohjaiset raaka-aineet ovat sellaisia että niille on jo nyt kannattavat käyttökohteet.
Miten uusi yritys voi tehdä niistä kaupallisesti kannattavaa uutta biopoltto-ainetta muuten kuin massiivisella veronmaksajien tuella? Ja mitä tekemistä tuollaisella polttoaineella on Oikean ilmastonsuojelun kanssa? Ei yhtään mitään positiivista.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Nythän puunjalostusteollisuus väläyttää lisäävänsä puuntuontia Venäjältä jos tuo eu:n masinoima ilmastonpelastuspöljyys iskee Suomeen koko voimallaan.
Puuta on tuotu Kemin tehtaiden tarpeisiin rautatie-ja laivakuljetuksilla Venäjältä ja muualta mailmalta jo vuosikymmenten ajan.
Jos/kun Kaidi (jos tehdas rakennetaan kemiin) joutuu tuomaan puuta laitokselleen esim.Ajoksen sataman kautta niin kemin syväväylän mataluus rajoittaa puuta tuovien alusten kokoa huomattavasti. Ja nostaa puun rahtikustannuksia.
Miten tuo tekijä vaikuttanee Kaidin tehdaspäätökseen kemin osalta? Ja miten se vaikuttaa tehtaan sijoittumiseen esim. Kokkolan ja Kaskisen alueelle? Nehän ovat lisäksi rkp:n kannatusalueita ja kumpaankin on syväväylät ja molemmissa tehokkaat satamat.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Suomi epäonnistui muiden EU-maiden taivuttelussa hiilinieluista

Tiilikainen: En ole yhtään tyytyväinen EU:n toimintaan tänä päivänä.

13.10.2017
STT, Anniina Luotonen
Luxemburg

Suomen toiveet suuresta joustonvarasta eivät toteutuneet, kun EU-maat päättivät perjantaina metsien hiilinielujen laskentasäännöistä.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan Suomen saama kompensaatio ei riitä niihin tavoitteisiin, joita Suomi on asettanut tulevalle metsänkäytölle. Suomi voi näin ajautua tilanteeseen, jossa se joutuu tekemään lisää päästövähennyksiä tai ostamaan muilta mailta hiilinielukiintiöitä, jos se lisää hakkuita niin paljon kuin hallitus on kaavaillut.

Suomi on nostamassa hakkuiden määrän 70–75 prosenttiin kasvusta, kun vertailuvuosina 2000–2009 metsän kasvusta hakattiin noin 65 prosenttia.

Tiilikainen sanoi kokouksen jälkeen olevansa erittäin pettynyt.

http://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/talous/suomi-epaonnistui-muiden-eu-maiden-taivuttelussa-hiilinieluista/
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Huomasitte, että Ruotsi oli tyytyväinen Viron kompromissi ehdotukseen miksi ? Viron tekemä ehdotus ei tyydyttänyt Suomea ja syystäkin. Olisko kompromissi ehdotuksen taustalla myös tämä syy https://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/tarton-lahelle-suunnitteilla-miljardin-euron-sellutehdas/6521642#gs.nxRUmro
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ruotsin pelastus oli/ on kruunu joka kelluu suhteessa euroon ja dollariin. Kun lama oli päällä niin Ruotsin metsäteollisuus porskutti täysillä,Suomen vastaava rämpi pohjamudissa. Nyt tuo laskelmien perusteena oleva ajanjakso sataa taas ruotsin laariin ja kurmuuttaa suomea.
Viron oma sellutehdas hankekin sattuu sopivasti tähän viron puheenjohtajakauteen. Ja jälleen suomi jäi altavastaajaksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
4 VASTAUSTA:
http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/kemiin-biojalostamoa-suunnitteleva-kaidi-eun-biokannasta-poukkoileva-lainsaadanto-kestamatonta/774087/

Tämä on sitten viimeisin uutinen tästä. Eli Keminkin osalta muuttunut haastavaksi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
http://keminwww.kemi.fi/d5web/kokous/20173426-19.HTM

Nissinen menee pariksi viikoksi Kiinaan, Eiköhän se järjestys vielä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
vaijärjestyykö kirjoitti:
http://keminwww.kemi.fi/d5web/kokous/20173426-19.HTM

Nissinen menee pariksi viikoksi Kiinaan, Eiköhän se järjestys vielä.
Rasva imu ja kasvojen kohotusleikkaus, eipä enää muuta tehtävissä. Siellähän se hoituu edullisesti.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Äläkääs ny uskotaan, toivotaan, odotetaan, arvioidaan jne.... kuten ennenkin. Meillähän on metsää keskellä kaupunkia ja lässyn lässyn sanoi x uutisissa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Enemmän kommari-kyllösiä parlamenttiin, ei taatusti tule. työväenpuolue edustaa
omiaan, jotta työttömyys ei vaan paranisi. kotona on helppo maata yhteiskunnan
tuella. menisivät venäjälle, heidän ihannemaahan.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Niinpä. Kommaripuolue saa lisää äänestäjiä ja porvari lisää riistettäviä. Kumpikin puoli siis voittaa. Sen tavallisen duunarin kustannuksella.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Eikö Risto Myyry voisi ottaa kantaa asiaan, kuten ennenvanhaan saukin punttisalilla?
Ilmianna
Jaa
Missäs lanttukuopassa se Carl Haglund lymyää?
Olis nyt jo korkea aika tulla tekemään 2017 se plasmakaasutehtaan rakentamispäätös niin kuin Haglund lupasi 2016, vuosi sitten
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Jospa Haglund neuvotteleekin muiden paikkakuntien kanssa tehtaan sijoituspaikasta? Vuoden lopulla sitten ilmoittaa että tehdas rakennetaan paikkaan jossa on valmiina syväväylät ja tehokas satama,vähemmän talvisia jääesteitä merellä ym.
Ja vielä se tärkein asia sijoituspaikan suhteen: rkp:n kannatusaluetta. Sen myötä myös paremmat tehtaan rahoitusmahdollisuudet.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Niinkemiläistä kirjoitti:
Jospa Haglund neuvotteleekin muiden paikkakuntien kanssa tehtaan sijoituspaikasta? Vuoden lopulla sitten ilmoittaa että tehdas rakennetaan paikkaan jossa on valmiina syväväylät ja tehokas satama,vähemmän talvisia jääesteitä merellä ym.
Ja vielä se tärkein asia sijoituspaikan suhteen: rkp:n kannatusaluetta. Sen myötä myös paremmat tehtaan rahoitusmahdollisuudet.
Ovat jo kauan neuvotelleet vastaavasta laitoksesta pohjois Ruotsiin. Siitä oli iso juttu Ruotsin lehdessä. Samoja asioita olivat sinne luvanneet niinkuin tännekkin. Hankkivat tonttimaita sieltä täältä hyviltä paikoilta ja yrittävät saada kapungit maksamaan heille kaiken infran valmiiksi ilman että heilä oikeasti ja aidosti olisi edes tarkoitusta rakentaa tehdastaan pohjoiseen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kiinalaiset umpikieroja rahan kärkkyjiä,höynäävät Suomalaisia.Tuohan on mahdoton ajatus,tämä laitos ei toimi pelkillä hakkuutähteillä,havuja rekoilla satoja kilometrejä kuormassa ei ole kiintokuutioita minkään vertaa.Paikalliset tehtaat eivät hyväksy kilpailijoita samoille puumarkkinoille.
Nämä viherpöllöt luulee,että jollain risuilla pyörisi tämä laitos,se on paskapuhetta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ruotsi ei ole kiinnostunut siitä.
- Se ei toimi kuten kävi Englannissa TeesValleyssä.
- Se on täysin tappiollinen laitos.
- Sen hyötysuhde on niin huono, että se saastuttaa enemmän kuin saman määrän fossiilisen dieselin polto.
- Kokonais ketjun hyötusuhde 12 % on huonompi kuin 1800 luvun höyryveturin, 18 %
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Eihän tuossa ilmastonsuojelun kanssa olekaan mitään tekemistä,sehän on selvä. Tuon laitoksen ilmoille puskema CO2 on sitä viherpestyä parempaa co2:ta kuten helssingin hiilivoimaloiden co2. Koska ilmasto pelastuu.....
Kaidin tuotteen "kannattavuuden" varmistamme me,tavalliset veronmaksajat, mahtavilla tukiaisilla.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Nissinen sitten kotiutui Kiinan matkalta. Kaidin osalta ei mitään selvää viestiä rakennustöiden aloittamisesta Kemissä. Ootellaanoootellaan......
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
https://yle.fi/uutiset/3-9952224

Tulee Nissinen oli hyvällä tuulella etenee jo matkailunki takia
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mutta missä lanttukuopassa luuraa Calle Kemile tarkoitettujen Kiinalaisrahojen kanss?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Etlan ja Evan hillopurkille menny, Keidi kiinosta paskanvertaa. https://yle.fi/uutiset/3-9977961
Ei tule Kaidia Kemiin, tosin sen totuuden olen kertonu ja n. vuosi sitten.

PPP Loossi 67
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
" En usko että se tulee Kemiin koko tehdas. "

Ei Kaiden biotehdas tule Kemiin. Kemissä ei ole ainuttakaan homobaaria eikä homoravintolaa. Kiinalaiset pitävät tätä kehityksestä jälkeen jääneenä alueena. Tänne on vaikea, ellei peräti mahdotonta, saada kiinalaisia johtajia ja päättäjiä.
Ilmianna
Jaa
- Ei tullut päätöstä Kaidin dieseli tehtaan rakentamisesta Kemiin 2016 niin kuin Kaidin Pekka Koponen lupasi.

- Ei tullut päätöstä Kaidin dieseli tehtaan rakentamisesta Kemiin 2017 niin kuin Kaidin Carl Haglund lupasi.
Ilmianna
Jaa
RISKIARVIO PLASMAKAASUTUKSELLE
Kaidi Finland Oy:n Kemiin lupailemaan 225000 vuositonnin biodiesellaitos perustuen plasmakaastukseen liittyy huomattavia sellaisia riskejä jotka tekevät sen toteuttamisen ja taloudellisen käytön mahdottomaksi.

1. Ensimmäinen syy liittyy teknologiaratkaisuun.
Kemiin luvatun plasmakaasutuslaitoksen kaltaista laitosta ei ole olemassa missään maailmassa.

Ainut kaupallista kokoluokkaa oleva plasmakaasutus on ollut rakenteilla 2014 - 2016 Tees Valleyssä, Englannissa. Siinä on kaksi kaupunki jätteen kaasutukseen rakennettua kaasutinta kooltaan 42 t/h kumpikin. Nyt projekti on keskeytetty koska se ei toiminut ja investointi 1,1 miljardia US dollaria on alaskirjattu tappioina. Laitoksen omistaa Air Products Ltd.

Kaidin Kemiin esittämä laitoksen plasmakaasuttimen kokoluokkaa puulle olisi 250 t/h, 5500 t päivässä. Se olisi 6 kertaa suurempi kuin nyt epäonnistunut Tees Valleyn kaksi kaasutinta.
Altern NRG esittelee referenssilistassaan 2016 kaupallisina laitoksina 5 plasmakaasutinta kokoluokiltaan 1 – 6,3 tonnin tuntisyötöillä. Heidän kokemuksensa perustuu Kaidin Wuhanissa rakennettuun 6,3 t/h laitoskokoon.

Nuo lilliputtilaitokset ovat kaikki koelaitoksia tai demonstraatiolaitoksia. Eivät ole tuotteen pienen määrän vuoksi missään nimessä kaupallisia laitoksia.
Tees Valleyn laitoksissa scale up Wuhanin kaasutukseen oli 7 kertainen ja Kemin laitoksessa se olisi 40 kertainen. Plasmakaasutus prosessin tekninen vaikeus johtaa tuollaiset scale upit täysin hallitsemattomaan tilanteeseen.

http://www.alternrg.com/waste_to_energy/projects/

2. Toinen syy liittyy markkinariskiin ja talouteen
Biodieselin hinta on sidottu raakaöljyn hintaan ja markkinoilla jalostamohintaan. Mitä halvempaa raakaöljy on, sitä enemmän biodiesel tarvitsee valtiontukia.
Kaikki mahdolliset kaasutus- ja synteesitekniikat ovat kannattamattomia, ellei raakaöljyn hinta ylitä selvästi 200 dollaria barreli.

Dieselin jalostamohinta on nyt noin 35 eurocenttiä litra. Se on kautta aikojen liikkunut 20 – 70 eurocentin välillä. Noilla tuotehinnoilla tuotantotalous on aina tappiollinen ja erityisesti plasmakaasuttimella, joka on ylivoimaisesti kallein.

Kemin laitos tarvitsee ympäristölupahakemuksen mukaan suuren puumäärän lisäksi syötteeseen merkittäviä määriä metallurgista koksia, maakaasua ja sähköä.
Laitos tarvitsee mittavia määriä tukirahaa valtiolta sekä investointiin että käyttämiseen.

3. Puun kestävyyskriteereihin liittyy poliittinen ja ilmasto riski
On jäänyt epämääräiseksi, miten pohjoisessa hitaasti kasvava puun rooli tulkitaan.
Kemiin suunniteltu puupohjaisen liikennepolttoaineen valmistus käyttäisi vuodessa noin 2 miljoonaa kuutiometriä puuta ja 1,7 petajoulea sähköä. Laitos tuottaisi 225 000 tonnia nestemäistä polttoainetta. Puumäärä ja apupolttoaineet koksi, mäntyöljy ja maakaasu vastaisivat lähes 20 petajoulea tehtaan käyttämänä energiana. Tuotetun liikennepolttoaineen energiasisältö olisi noin 10 petajoulea, jolloin tuotannon hyötysuhteeksi tulisi noin 50 prosenttia.

Kun sitten tuotettu diesel käytetään auton moottorissa hyötysuhteella 24 prosenttia, kokonaisketjun hyötysuhteeksi puun hankinta – plasmakaasutus – happilaitos – synteesi – oheistoiminnat – moottorissa käyttö tulee peräti 12 prosenttia.

Se on huonompi kuin 1800 luvun lopulla höyryvetureissa!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Ei tuossa mitään järkeä olekaan. Koko viritelmä tähtää vain verovaroista maksettuun tukeen,kuten tuulivoimakin. Co2 päästöt vain lisääntyvät vaikka niidenhän pitäisi vähentyä tuon biopolttoaineen myötä. Hölmöläisten hommaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Puudieseliin ja Kaidiin hurahtaneet ministerit.
Hallituksen kärkihanke no 1 Juha Sipilän oman Chempoliksen ohella.

1. Olli Rehn (kepu) oli teollisuusministerinä kun Pekka Koponen juitsi poliitikoille sisään suurilla lupauksilla Kaidin ja plasmakaasutuksen

2. Juha Sipilä (kepu) pääministeri "teemme kaikkemme, että Kaidin Kemin anke toteutuu" ja tukiasia paljon
3. Kimmo Tiilikainen (kepu) teollisuusministeri, ajaa sitä lisääntyvien maataloustukien vuoksi
4. Jari Leppä, (kepu) maatalousministeri, maatalouden jatke
5. Mika Lintilä, valtion omistajaohjaus ministeri, ymmärrystä vailla "eikä tiedä"
6. Anne Berner, (kepu) liikenneministeri, Kaidin tarpeisii Kemiin lisää teitä, rautatietä ja sataman laajennus
7. Carl Haglund, (ruots) edellisen hallituksen puolustusministeri, siirtyi oikein Kaidin toimitusjohtajaksi Suomessa ja Euroopassa ajamaan plasmakaasutusta. Lupailee Kaidin puudieseliä välillä Kemiin ja välillä Ruotsiin lietsoakseen maaottelua valtioiden tukien suuruudesta. Ruotsi ei ole lämmennyt vaikka Haglund puhuukin ruåtsiä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Hyvä tiivistelmä tilanteesta. Tuon prosessin kaltainen laitos tuossa mittakaavassa ei toteutune toimivana käytännössä koskaan. Myös lopputuotteen hinnoittelu ja kannattuvuus vaatii suoraa veronmaksajien tukea kuten tuulivoimalla tuotettu sähkökin.
Ajoksen syväväylän rahoitus on siirtynyt kauas tulevaisuuteen. Oulu ja Kokkola saavat syväväylän ja laajentavat satamiaan. Miten Kaidin tarvitsematraaka-aineet hake ja kuitupuu saadaan kannattavasti Kemiin kun sataman laajennuskin on tekemättä? Autokuljetukset eivät riitä ja Ajoksen ratapihalle(?) ei kummoisia vaunumääriä mahdu.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ei tule Kaidia ei, mutta Lumilinna tulee.
Iloitkaamma siitä. 😁 ❄️
Ilmianna
Jaa
Vuodet 2016 ja 2017 menivät, mutta puukaasudiesl tehtaan päätöstä ei syntynyt lupauksista huolimatta.

Kiinalainen sanonta, että "ehkä ensi vuona", tarkoittaa sanatarkasi, että "ei koskaan"
Ilmianna
Jaa
Hei Carl Haglund ja Kaidi.
Nyt on vuosi 2018
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Ei sitä kiinnosta. On ottanut uuden Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan hallituksen puheenjohtajuuden motivoituneena vastaan.
https://yle.fi/uutiset/3-9977961
Joten Kaidin tehtävät on toissijaisia, eikä näin ollen pikku Kemin asiat kiinnosta sentin vertaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Carl Haglund Kauppalehdessä:

Kaidin investointipäätös Kemin biojalostamosta voi viipyä vielä pitkään

11.01.2018 Juha Kaihlanen

Mitään ei tapahdu, ennen kuin EU on päättänyt uusiutuvan energian direktiivistä, myös markkina-analyysin ja laskelmien teko vie aikaa, Carl Haglund perustelee.

”900 miljoonan investointipäätöstä ei tehdä, ennen kuin on kovaa faktaa”, Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Carl Haglund sanoo.

Kiinalaisen Kaidin investointipäätös voi viipyä Kaidi Finlandin toimitusjohtajan Carl Haglundin mukaan vielä pitkään.

”Mitään ei tapahdu, ennen kuin EU on päättänyt uusiutuvan energian direktiivistä, red II:sta. Lainsäädäntö saadaan toivottavasti ulos toisella neljänneksellä", Haglund sanoo Kauppalehdessä ja myös Talouselämässä julkaistussa haastattelussa.

Kaidi aloittaa markkina-analyysin ja laskelmien teon vasta sen jälkeen. Nekään eivät valmistu Haglundin mukaan heti.

”900 miljoonan investointipäätöstä ei tehdä, ennen kuin on kovaa faktaa.”
Viime aikoina Kiinan viranomaiset ovat toppuutelleet isoja ulkomaisia hankkeita, koska investointeja tarvitaan kotimaassa, haastattelussa todetaan. Kemi läpäisi kiinalaisten seulan jo puolitoista vuotta sitten.

Myös EU:n 90 miljoonan euron tuki on selvä. Muuten laitoksen pitää Haglundin mukaan perustua markkinaehtoisuuteen.

• Aiheet:
• Carl Haglund
• Kaidi
• Kaidi Finland
• biojalostamo
• red II
• uusiutuvan energian direktiivi

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/artikkeli-1.220538#nl-1

Kauppalehden pitkä haastattelu (Kaidista lopussa)

https://m.kauppalehti.fi/uutiset/tutkimusta-ei-kaytetty-sote-uudistuksen-pohjana---surkuhupaisa-ja-varoittava-esimerkki/wkRPwaEJ
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005528474.html

Tuon artikkelin viimeinen kappale on tärkeä eli ministeri Tiilikaisen kommentti. Kommentista paistaa suuri epävarmuus.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
siirtyyyyyy kirjoitti:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005528474.html

Tuon artikkelin viimeinen kappale on tärkeä eli ministeri Tiilikaisen kommentti. Kommentista paistaa suuri epävarmuus.
Taas tuli kahdeksan vuotta epävarmuuden aikaa Kaidille. Tuo E U: n tempoileva energiapolitiikka on myrkkyä Kaidinkin tehdashankkeelle. Ei kukaan uskalla päättää miljardiluokan investoinnista kun eu n päätökset saattavat muuttuilla muutaman vuoden välein.
Vuonna 2025 ovat eu:n voimasuhteet mitä ovat ja puunhalaajien valta saattaa olla vielä nykyistäkin suurempi. Tee siinä sitten päätöksiä kymmenien vuosien perspektiivillä.
Pitäisikö Suomenkin alkaa kohkaamaan oliiviöljyn ja viinin tuotantoa vastaan koska ne tuhoavat ilmastoa ja ihmisten terveyttä? Puhumattakaan ilmastonmuutoksen kiihdyttämisestä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Missä ovat Carl Haglund, Kaidi ja Kemin plasmakaasutehdas päätös?
Joko päätös pian tehdään.

Vai tekeekö Kotkan UPM ensin puudieseltehtaan, joka valmistaa dieseliä 500 000 tonnia vuodessa.

Kemin Kaidihan tekisi vain 225 000 tonnia vuodessa
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Ruotsin puolella ronkkumassa parempia tukiaisia mitä Ruotsi pystyykin tarjoamaan. Eri tukimuodoillahan tämäkin pyörii. Tämä UPM viritys on paha Kemin suunnitelman kannalta. Jos Haglundista olis kiinni ei taatusti tule Kemiin. Onneksi on vaan omistajien renki.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tukea verovaroista kyllä tarvitaan paljon ja pitkään. Mutta Ruotsista sitä ei taida löytyä Hölmölän tehtaille, vaikka kuinka ruotsia puhuisikin.

Karua luettavaa – Pöyryn raportin mukaan puupohjaiset biopolttoaineet edellyttävät verotukea pitkälle 2030-luvulle

Talous 03.04.2017 Kimmo Lundén

Puupohjaisia biopolttoaineita on pakko tukea 2030-luvulle asti sekoitusvelvoitteista huolimatta, laski konsulttiyhtiö Pöyry valtioneuvostolle laatimassaan raportissa.
Miska Puumala

Suomen puuvarat mahdollistavat nestemäisten biopolttoaineiden tuotannon selvän kasvun nykytasosta. Tekniikka & Talous -lehti luki Pöyry Management Consultingin valtioneuvostolle laatiman raportin biopolttoaineiden tuotannosta ja käyttämisestä. T&T:n uutisen mukaan biopolttoaineiden lisäykset edellyttävät paitsi epäsuoraa sekoitusvelvoitteen kaltaista tukea, vielä päälle tukea veronmaksajilta:

"Jotta tuotantoa voisi syntyä Suomeen, ohjauskeinojen tulisi taata selkeä markkinanäkymä edistyksellisille biopolttoaineille vähintään vuoteen 2030 tai 2035 asti", raportissa kiteytetään.

Painettu Maaseudun Tulevaisuus uutisoi samaisesta Pöyryn raportista 8. helmikuuta 2017: "Nestemäisten biopolttoaineiden tuotannon kasvulla voi olla negatiivisia vaikutuksia sellun valmistukselle ja puupohjaiselle energiantuotannolle. Pöyryn tekemän selvityksen mukaan puupohjaisten biopolttoaineiden tuotannon nouseminen nykytasolta 700 000 tonnilla ohjaisi ainespuuta pois kemiallisesta metsäteollisuudesta sekä sivutuotteita pois energiasektorilta."

Metsäteollisuuden hyvän vireen myötä myös sivutuotepohjaisen bioenergian ja nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoa voidaan kasvattaa, mutta tähän tarvitaan selvityksen mukaan uusia ohjauskeinoja.

Puuta raaka-aineena käyttävien biopolttoainelaitosten kustannukset ovat selvästi korkeammat kuin kilpailevat, jo toiminnassa olevat vetykäsittelyyn perustuvat kehittyneiden biopolttoaineiden valmistusvaihtoehdot.

"Korkeimmillaan tuotantokustannukset ovat olkietanolissa, jota tekniikkaa muun muassa Chempolis edustaa.

Samoihin lukemiin yltää Fischer-Tropsh-diesel, jota kiinalaisomisteinen Kaidi Kemissä kaasuttaisi", T&T kirjoittaa. Perinteiseen dieseliin verrattuna nämä ovat 3–5 kertaa kalliimpia.

Työllisyyden osalta kasvava biopolttoaineiden tuotanto loisi Suomeen noin tuhat työpaikkaa suorasti tuotantoon ja epäsuorasti toimitusketjuun. Kun huomioidaan vähennykset muilla metsäteollisuuden sektoreilla, nettovaikutus jää vain noin 80 henkilötyövuoteen.

Pöyry toteutti selvityksen osana energia- ja ilmastostrategian taustaselvitystä ja valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa.

Tekniikka & Talous 31.3.2017: Puubiopolttoaineita tuettava massiivisesti jopa vuoteen 2035

• Aiheet:
• Pöyry
• biopolttoaineet
• metsäteollisuus
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/karua-luettavaa-pöyryn-raportin-mukaan-puupohjaiset-biopolttoaineet-edellyttävät-verotukea-pitkälle-2030-luvulle-1.183967#nl-1
Ilmianna
Jaa
Niin ja Kaidin Kemin plasmakaasulaitoksella on vielä sellainenkin ongelma, että se maksaa 900.000.000 euroa, mutta se ei toimi. Näinhän kävi Englannissa yksi kolmasosan kokoisella laitoksella Kemin laitoksesta.

Eli Kaidin Kemin laitos tuottaisikin dieseliä 0 tonnia vuodessa.
Ilmianna
Jaa
Pääministeri Juha Sipilä on kaasualan miehiä. Hän sai toimimaan häkäpönttöautonsa El Caminan, niin kyllä se on Kemin kaasutehdas hänelle ja hallitukselle pikkuhomma.

Sipilä: Teemme kaikkemme jalostamohankkeen toteutumiseksi

Metsä 10.02.2016 STT

Pääministeri otti ilolla vastaan tiedon kiinalaisyhtiön suunnitelmista.
Jaana Kankaanpää

Pääministeri ilahtui kiinalaisyhtiön investointiaikeista.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo ottaneensa ilolla vastaan uutiset kiinalaisen bioenergiayhtiön suunnitelmista.

Hän sanoo kuitenkin, että tarkempaa tietoa ei vielä ole siitä, mikä "vakavuusaste" tänään julkistetuilla tiedoilla on. Sipilän mukaan hallitus tekee kaikkensa, että tämäntyyppiset hankkeet toteutuvat.

Pääministeri arvioi biodieseljalostamon sopivan hyvin Kemiin puun saatavuuden näkökulmasta.

Kiinalainen bioenergiayhtiö Kaidi suunnittelee rakentavansa Kemin Ajokseen miljardin euron biodieseljalostamon. Jalostamo käyttäisi pääraaka-aineenaan energiapuuta, korjuutähteitä ja metsätalouden ylijäämiä. Jalostamo olisi ensimmäinen laatuaan niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Hanke tuo toteutuessaan Kemiin rakennusvaiheessa 4 000 työpaikkaa, yhtiö arvioi. Pysyvästi teollisuustyöpaikkoja tulisi noin 150.

• Aiheet:
• Juha Sipilä
• Kemin biojalostamo

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/sipilä-teemme-kaikkemme-jalostamohankkeen-toteutumiseksi-1.138215#nl-1
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Eipä ole lestan suusta tuon jälkeen (10.02.2016) kuulunu Kaidin osalta mitään?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Taitaapi käydä Kaidin tulolle samoin kuin muillekkin Kemmiin luvatuille hankkeille?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Nyt taitaa taitaapi. Taitaja taitaa. Taitaa taitaa. Lumilinna taitaa olla parempi kuin kaiti. Taitaa kadonneen kaikki hevoset Kemistä. Taitaako olla yhtään hevosta keskustassa? Missä taidat nähneesi viimeksi hevosen Kemissä? Miten taitaa olla Keminmaalla? Taitaako olla paremmin?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mitä jos sinne rakennettaisiin ihan perus raakaöljyä käyttävä jalostamo ja unohdettaisiin kaikki he*vetin bio-höpötykset?
Ilmianna
Jaa
Tuskinpa tulee tmähän oli kiinalaisten ympäri maailman järjestämää pr. mainosta itsestään, rttä he pelastavat myös euroopan tulevaisuuden investoinneillaan, ja Suomesta Haglund meni halpaan niin kuin keminkin päätttäjät nähtävästi he saivat jo tarpeeksi ostettua maata, jotakin muuta tarkoitusta varyen, ja näinhän asia taitaa olla.
Ilmianna
Jaa
Carl Haglund Kauppalehdessä: Kaidin investointipäätös Kemin biojalostamosta voi viipyä vielä pitkään

Metsä 11.01.2018 Juha Kaihlanen

”900 miljoonan investointipäätöstä ei tehdä, ennen kuin on kovaa faktaa”, Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Carl Haglund sanoo.

Kiinalaisen Kaidin investointipäätös voi viipyä Kaidi Finlandin toimitusjohtajan Carl Haglundin mukaan vielä pitkään.

”Mitään ei tapahdu, ennen kuin EU on päättänyt uusiutuvan energian direktiivistä, red II:sta. Lainsäädäntö saadaan toivottavasti ulos toisella neljänneksellä", Haglund sanoo Kauppalehdessä ja myös Talouselämässä julkaistussa haastattelussa.

Kaidi aloittaa markkina-analyysin ja laskelmien teon vasta sen jälkeen. Nekään eivät valmistu Haglundin mukaan heti.

”900 miljoonan investointipäätöstä ei tehdä, ennen kuin on kovaa faktaa.”

Viime aikoina Kiinan viranomaiset ovat toppuutelleet isoja ulkomaisia hankkeita, koska investointeja tarvitaan kotimaassa, haastattelussa todetaan. Kemi läpäisi kiinalaisten seulan jo puolitoista vuotta sitten.

Myös EU:n 90 miljoonan euron tuki on selvä. Muuten laitoksen pitää Haglundin mukaan perustua markkinaehtoisuuteen.

Kauppalehden pitkä haastattelu (Kaidista lopussa)
• Carl Haglund
• Kaidi
• Kaidi Finland
• biojalostamo
• red II
• uusiutuvan energian direktiivi

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/artikkeli-1.220538#nl-1
Ilmianna
Jaa
Sanoi pari viikkoa sitten yksi suomalinen merkittävä sijoittaja, ettei ole missään vaiheessa uskonut Kemin Kaidiin. Kemijärven Bioref tämän tietolähteen mukaan toteutuu
Ilmianna
Jaa
Ympäristöprofessori: Äänekosken tehdas on hyvä hiilinieluille, Kaidin Kemin hanke huono

Metsä 12.01.2018 Tampere Hanna Lensu

Raakapuun jalostaminen nestemäiseksi polttoaineeksi on huono hiilinieluratkaisu, sanoo professori Pekka Kauppi.

Suomen puuvaroja voidaan käyttää monenlaisilla tavoilla, mutta kaikki niistä eivät ole kestävyyden näkökulmasta yhtä hyviä.

Ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi Helsingin yliopistosta pohdiskeli tiistaina Puhutaan metsästä -tapahtumassa sitä, pitäisikö Suomen puuvaroja säästää vai käyttää, jotta toiminta olisi kestävää hiilivarastojen näkökulmasta.

Hän korosti, että Suomen metsän säilyvät voimakkaana hiilinieluna vain, jos puuta hakataan ja tilalle tulee uusia, kasvavia puita, jotka käyttävät paljon hiilidioksidia. Hakkuiden lopettaminen olisi hänen mukaansa huono ratkaisu. Vanhassa puustossa kasvu hyytyy ja sen myötä myös hiilen sidonta.

Kauppi otti kantaa myös siihen, pitäisikö hiilenkierron näkökulmasta tavoitella vain pitkäikäisiä puutuotteita.

"Tukista vain osa voi päätyä pitkäikäisiin tuotteisiin. Myös kuitupuun hakkaaminen harvennushakkuissa on järkevää, koska sillä lailla saadaan kasvatettua järeää tukkia."
Hän muistutti, että yhdestä ja samasta puuerästä syntyy sekä pitkäikäisiä että lyhytikäisiä tuotteita ja lisäksi saadaan sähköä ja lämpöä.

”Jos kuitupakkaus korvaa muovipakkauksen, lyhytikäisyydestä ei ole vahinkoa.”
Kauppi otti myös käytännön esimerkkejä hyvistä ja huonoista hiilinieluratkaisuista.
"Äänekosken tehdas on hyvä hiilinieluratkaisu. Se lisää uusiutuvan energian osuutta Suomessa yli kahdella prosenttiyksiköllä."

Lisäksi se tuottaa uusiutuvaa energiaa myös keskitalvella, jolloin energiantarve on suuri mutta esimerkiksi tuulivoimaa saadaan niukasti. Metsä Groupin uusi jättitehdas valmistui Äänekoskelle viime syksynä.

Huonoina hiilinieluratkaisuina hän piti sellaisia, joissa raakapuuta jalostetaan nestemäiseksi polttoaineeksi.

"Prosessi on kallis ja energiahyötysuhde on huono."

Kauppi ei tässä esimerkissä maininnut mitään yritystä nimeltä, mutta kiinalaisyhtiö Kaidin suomalainen tytäryhtiö suunnittelee Kemiin biojalostamoa, joka käyttäisi raaka-aineenaan energiapuuta, hakkuutähteitä ja metsäteollisuuden sivutuotteita. Valmiit tuotteet olisivat uusiutuvaa dieseliä ja bensiiniä.

Toinen huono hiilinieluratkaisu on hänen mielestään kantojen nosto.
"Kustannukset ovat korkeat ja siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä uuden puuston kasvulle."

Autoilussa pitäisi ympäristönsuojelun professorin mielestä aivan ensimmäisenä miettiä sitä, kuinka suurilla ajoneuvoilla teillä huristellaan.

"Tosi helppo asia olisi se, että ajettaisiin kohtuukokoisilla autoilla. Sama koskee myös sähköautoja. Kalliitakin autoja on saatavana vähäpäästöisinä. Sen jälkeen voi miettiä polttoaineratkaisuja."

Puhutaan metsästä -tapahtuman Tampereella järjesti Suomen metsäkeskus.
• Aiheet:
• Kaidi Finland
• Pekka Kauppi
• metsien hiilinielut
• uusiutuva polttoaine
• Äänekosken biotuotetehdas

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/artikkeli-1.220682#nl-1
Ilmianna
Jaa
Kaidi Tegu – Käsitöö veebileht
Ilmianna
Jaa
Carl Haglund kertoo että Suomessa lakkoikeutta pitää rajoittaa uudella lailla.
Lisäksi sunnuntain palkan lisistä pitää luopua ja isompien joukkojen pitää muuttaa työn perässä.

Kiinassa nämä toimivat hyvin.

Ilman näitä Kaidi ei voi investoida Kemiin plasmakaasutehdasta.

https://svenska.yle.fi/artikel/2018/02/09/carl-haglund-berattar-varfor-strejkratten-maste-begransas-och-sondagstillaggen
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
"Ilman näitä Kaidi ei voi investoida Kemiin plasmakaasutehdasta."

Aivan tuhaa asioiden vetjaamista ja todellisten syiden väärentämistä.
Todellinen syy siihen, että kiinalaiset eivät ole alkaneet rakentaa Kemiin biojalostustehdasta, on se, että Kemissä ei ole ainuttakaan homoravintolaa eikä -baaria.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
UPM selvittää suuren biojalostamon rakentamista Kotkaan – kapasiteetti olisi yli kaksinkertainen Kaidiin verrattuna

05.02.2018 Juha Kaihlanen

Miljardiluokan hankkeesta alkaa ympäristövaikutusten arviointi. Biojalostamo käyttäisi kotimaisia metsätähteitä ja rypsin sukuista Uruguaysta tuotavaa Brassica carinataa.
Ville-Petteri Määttä

UPM:llä toimii Lappeenrannassa kapasiteetiltaan noin 100 000 tonnin biojalostamo. Kotkaan mahdollisesti rakennettava biojalostamo olisi kooltaan viisinkertainen.

UPM aloittaa ympäristövaikutusten arvioinnin (yva) kapasiteetiltaan 500 000 tonnin eli 500 miljoonaan litran biojalostamon mahdollisesta rakentamisesta Kotkan Mussaloon.
UPM:n biopolttoaineiden kehityksestä vastaava johtaja Petri Kukkonen sanoo, että suunnittelussa ollaan vasta lähtöviivalla.

Nyt alkavan yva-prosessin arvioidaan kestävän noin vuoden, minkä jälkeen UPM päättää seuraavista askelista. Sen tarkemmin Kukkonen ei tässä vaiheessa arvioi mahdollista investointipäätöstä tai hankkeen etenemisen aikataulua.

UPM:llä toimii Lappeenrannassa kapasiteetiltaan noin 100 000 tonnin biojalostamo, joka tuottaa uusiutuvaa dieseliä mäntyöljystä.

Kotkassa käytettäisiin eri raaka-ainepohjaa ja teknologiaa kuin Lappeenrannan biojalostamossa.

Kotkan biojalostamossa valmistettaisiin kehittyneitä liikenteen polttoaineita useista raaka-aineista.
"Selvitämme useiden uusien kestävien raaka-aineiden, kuten kotimaisten metsätähteiden sekä muiden tähteiden ja jätteiden, käyttöä. Lisäksi testaamme Uruguayssa biopolttoaineiden raaka-aineeksi sopivan Brassica carinatan talviviljelykonseptia. Rypsin sukuisen carinatan öljy olisi yksi mahdollinen raaka-aine Kotkassa", Kukkonen sanoo.
Hän toteaa, että investointiharkintaan vaikuttavat osaltaan myös kansalliset ja EU:n biopolttoaineita koskevat päätökset. EU:n linjausta uusiutuvan energian direktiivistä red II:sta odotetaan kevään kuluessa.

UPM:n mahdollinen Kotkan biojalostamon kapasiteetti olisi yli kaksinkertainen kiinalaisen Kaidin Kemiin suunnittelemaan biojalostamoon verrattuna. Kaidin hankkeen kapasiteetti olisi 225 000 tonnia eli 225 miljoonaa litraa puuperäistä biodieseliä ja -bensiiniä.

Kaidin hanke maksaisi noin 900 miljoonaa euroa. UPM ei tässä vaiheessa paljasta Kotkan suunnitelman kustannusarviota. Kysymys olisi joka tapauksessa miljardiluokan investoinnista.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/artikkeli-1.223362
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Missä viipyy Kaidin Kemin plasmakaasulaitoksen päätös ja tehdas?

Miksi Carl Haglund ei puhu enää mitään asiasta?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Taitaa olla samanlainen hanka kuin Kemmiin suunnitellut muutkin hankeet.
Ilmianna
Jaa
Kemijärvi saa biotuotetehtaansa Rakentaminen alkanee jo ensi kesänä. Kaidin suunnalta on hiljaisuutta. Kemijärvelle tuleva tehdas ja Kaidin haaveilema laitos ovat tuotteiltaan täysin erilaisia ja erilainen on tuotantopohjan kannattavuuskin: Kemijärvelle tuleva tehdas toimii markkinoiden ehdoilla.
Kaidin kannattavuuden takaajana on sama taho kuin kemin matkailuyhtiölläkin: veronmaksajien maksama tuki.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kemissä toivotaan ja haikallaan asiakaslähtöisen kiertotalouden perään.

Nimittäin asiakas otti ja lähti sekä talous kiertää Kemin kaukaa
Ilmianna
Jaa
Kiinalaiset eivät ole tyhmiä. He tuntevat Kemin niin vasemmistolaiseksi,
ettei tänne ole järkevää sijoittaa mitään. Ottavat kaiken irti mitä saavat
ja gubai.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
https://www.metsalehti.fi/uutiset/kemijarvi-tuo-lappiin-puupulan/

Parin metsäherran kommentteja puuvirtojen liikkeestä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Tammikuussa 2018 Haglund sanoi Kauppalehdelle, että investointipäätös voi viipyä vielä pitkään.

”EU-lainsäädäntö uusiutuvasta energiasta saadaan toivottavasti ulos vuoden toisella neljänneksellä, jonka jälkeen Kaidi aloittaa markkina-analyysin ja laskelmien teon. 900 miljoonan euron investointipäätöstä ei tehdä ennen kuin on kovaa faktaa”, Haglund sanoi.

Haglundin tuoreimmat lausunnot osoittavat, että parissa vuodessa bioenergiainnostus on vaihtunut epävarmuuteen.

Yksityiset rahoittajapiirit ovat tehneet omia selvityksiä ja epäilevät nyt investointien kannattavuutta. Epävarmuustekijöitä on liikaa.

Tämä ei koske Suomessa vain Kaidia vaan niitä useita erilaisia biohankkeita, joita on kaavailtu eri puolille maata ainakin kymmenkunta.

Viime vuonna kiinalainen Shenzhen Capital perui osallistumisensa Myllykosken ja Savonlinnan bioetanoli- ja biodiesel-projekteihin, joihin kumpaankin se oli lupautunut alustavasti sadan miljoonan euron summilla.

Konsulttiyhtiö Pöyry selvitti viime vuonna puupohjaisten biopolttoaineiden tuotannon näkymiä Suomessa ja muualla ja tuli tulokseen, että hankkeita on vireillä paljon, mutta niiden kaupallistaminen on lähes pysähtynyt. Näin on huolimatta EU-tuista ja biopolttoaineille suunnitelluista EU:n yhteisistä sekoitevelvoitteista.

Syitä pysähdykseen on lähinnä kaksi: epävarmuus biopolttoaineiden käyttöä ohjaavasta politiikasta sekä öljyn hinnan mataluus ja sen muutokset. Suurissa investoinneissa nämä ovat liian suuria markkinariskejä.

Pöyryn mukaan eteneminen vaatisi ”merkittäviä taloudellisia ohjauskeinoja”, eli erilaisia valtiovallan tukitoimia.

Raportti vertaa biomassapohjaisten biopolttoaineiden tilannetta Suomessa noin vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen tuulienergiassa.

Tuulienergiaa ryhdyttiin rakentamaan vasta, kun niin sanotun syöttötariffin kautta sille myönnettiin yli vuosikymmenen mittaisella kansallisella tukipaketilla miljardien eurojen tuotantotuet.

Biopolttoaineet ovat tukien kannalta tuulivoimaa vaikeampi kohde, koska tuotteet ovat helposti kuljetettavissa eri markkinoille sen mukaan missä saa parhaan hinnan.

”Vapaakauppasopimukset ja EU:n sisämarkkinasäädökset eivät mahdollista ohjauskeinojen vahvaa kytkemistä biopolttoaineiden kotimaiseen tuotantoon ja kulutukseen”, Pöyryn raportti toteaa.

Toisin sanoen tuulivoimatuen tyyppiset kansalliset ratkaisut eivät tule kyseeseen. Tarvitaan vähintään EU-tasolla tehtäviä ohjausmenetelmiä. Niitä edellyttävät myös kansainväliset sijoittajat, jotka eivät lähde tekemään miljardi-investointeja vain Suomen markkinoiden varaan.

Carl Haglund siirtyi Kaidin palvelukseen vuoden 2016 syksyllä.

Fakta
Puu on kallis raaka-aine

Suomessa Neste tekee uusiutuvaa dieseliä jäterasvoista ja -öljyistä ja metsäyhtiö UPM sellun sivutuotteesta mäntyöljystä.

Kiinteän puun käyttöä dieselin valmistuksessa on ennen Kaidiakin moni harkinnut, mutta menetelmää on pidetty vaikeana ja kalliina. Kaidin Kemin-laitoksessa raaka-aineena olisivat ensiharvennuspuu, sahojen tuottama puru ja kuori, metsähake ja sellun sivutuotteet.

EU:n uusiutuvan energian direktiivin kakkosversiossa pyritään uusimaan biopolttoaineiden sekoitevelvoitetta. Suomi ja Kaidi ajaa sitä, että ”uusien, vaikeiden ja kalliiden” teknologioiden tuottamat biopolttoaineet saisivat oman kiintiönsä sekoitettaessa biotuotteita fossiilisiin polttoaineisiin.

Tämä takaisi markkinoita uuden teknologian biotuotteille.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005645817.html?share=d668db5d3d77261c0d66d01dcbb0ecd0

Vastarannan kiisket tiesivät sen

https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/kemin-biodieselhanke-ei-vakuuta-kaasutustekniikan-konkaria-lyttaa-suorin-sanoin-6543956

https://www.tekniikkatalous.fi/ttpaiva/ei-tule-kannattamaan-6544132
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
https://www.iltalehti.fi/talous/201706182200215873_ta.shtml
Ylen selvitys: Sipilän entiset yhtiöt saaneet julkista rahaa yli 30 miljoonaa euroa

Yhteiskunnan "elätti"!
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Mites nyt pääministeri Sipilä

Sipilä: Teemme kaikkemme jalostamohankkeen toteutumiseksi
10.2.2016 | STT

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo ottaneensa ilolla vastaan uutiset kiinalaisen bioenergiayhtiön suunnitelmista. Hän sanoo kuitenkin, että tarkempaa tietoa ei vielä ole siitä, mikä ”vakavuusaste” tänään julkistetuilla tiedoilla on.

Sipilän mukaan hallitus tekee kaikkensa, että tämäntyyppiset hankkeet toteutuvat. Pääministeri arvioi biodieseljalostamon sopivan hyvin Kemiin puun saatavuuden näkökulmasta.

Kiinalainen bioenergiayhtiö Kaidi suunnittelee rakentavansa Kemin Ajokseen miljardin euron biodieseljalostamon. Jalostamo käyttäisi pääraaka-aineenaan energiapuuta, korjuutähteitä ja metsätalouden ylijäämiä. Jalostamo olisi ensimmäinen laatuaan niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti.

Hanke tuo toteutuessaan Kemiin rakennusvaiheessa 4 000 työpaikkaa, yhtiö arvioi. Pysyvästi teollisuustyöpaikkoja tulisi noin 150. Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Pekka Koponen sanoo, että yksi teollisuustyöpaikka loisi metsäteollisuuteen kahdesta kymmeneen työpaikkaa. Satoja työpaikkoja tulisi myös alihankkijoille, etenkin innovaatioteknologiassa.

– Hankkeen kansantaloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Verotulot, joita se muodostaa yhteiskunnalle, on arvioitu noin 200 miljoonan euron suuruisiksi, Koponen kertoi lehdistötilaisuudessa.

Jalostamon lopullinen investointipäätös on tarkoitus tehdä tämän vuoden aikana. Näin rakentaminen voisi alkaa ensi vuonna, ja jalostamo olisi toiminnassa vuonna 2019.

Puu ei lopu
Koposen mukaan Pohjois-Suomesta puu ei lopu kesken, vaikka samaan aikaan myös muut yhtiöt suunnittelevat isoja investointeja. Kemistä 200 kilometrin säteellä on saatavilla 20 miljoonaa kuutiota puumassaa, josta teollisuus käyttää tällä hetkellä noin 14 miljoonaa kuutiota.

– Kuusi miljoonaa kuutiota jää joka vuosi metsään. Jalostamon tarvitsema puumäärä on noin kaksi miljoonaa kuutiota, joten on helppo nähdä, että sitä on riittävästi.

Suurin osa jalostamon tarvitsemasta puusta on tarkoitus hankkia Suomen puolelta.

– Olemme kartoittaneet Ruotsin, se on mahdollistava lisä. Ruotsin puolella energiapuun tukipolitiikka on kuitenkin heikompi, mikä ajaa hankintaa Suomen puolelle, Koponen arvioi.
Jalostamon vaikutukset suunniteltuihin sellutehtaisiin voivat olla välillisiä, arvioi Pellervon taloustutkimuksen PTT:n vt. tutkimusjohtaja Matleena Kniivilä. Hänen mukaansa molemmat voivat käyttää esimerkiksi sahahaketta.

Kniivilä arvelee, että kilpailu voi tuoda hintapainetta, jos jalostamo käyttäisi kuitupuumitat täyttävää puuta. Kaidi Finland sanoo kuitenkin käyttävänsä energiapuuta. Se on pienempää kuin selluun tarvittava puu.

Suomen hallitus pyrkii hallitusohjelman mukaan korvaamaan merkittävän osan fossiilisista polttoaineista biopolttoaineilla. Koposen mukaan tarkoitus on rakentaa myös vientiä.

Ekonomisti: Kaidi vaikuttaa varteenotettavalta

Kaidi vaikuttaa varteenotettavalta toimijalta, jolla on taustat kunnossa, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi. Hänen mukaansa kyse on isosta yhtiöstä, joka on yksi Kiinan energian vihreän kasvun keskeisiä yrityksiä.

Biojalostamohanke nousisi Ajoksen satamaan samalle tontille, jolle turveyhtiö Vapo aikanaan suunnitteli biodieseljalostamoa. Kyseessä on kaikkien aikojen suurin kiinalaisinvestointi Suomeen.
STT

http://www.sss.fi/2016/02/sipila-teemme-kaikkemme-jalostamohankkeen-toteutumiseksi/
Ilmianna
Jaa
Kaidin Kemin biojalostamohanke huuhaata

Kemiin biodiesellaitosta suunnittelevan Kaidin miljardin euron hanke näyttää houkuttelevan suomalaisia hallituksen päättäjiä. Päät on kuitenkin pidettävä kylminä ja otettava kokemukset ja realiteetit mukaan päätöksentekoon.

Kaidi

Metsälehden mukaan (14.10.2016) ”Kemiin biodiesellaitosta suunnitteleva Kaidi on joutunut laittamaan laitokseen suunnitellun teknologian uusiksi.

Kokemuksia muualta maailmasta

Kemiinkin kaavailtu plasmakaasutustekniikka on Tekniikka&Talouden mukaan törmännyt Britanniassa ylitsepääsemättömiin ongelmiin. Amerikkalainen Air Products on sulkenut kaksi jätteistä energiaa plasmakaasutustekniikalla tuottavaa laitosta Englannissa teknisten ongelmien takia. Se on kertonut tehneensä niistä lähes miljardin euron alaskirjauksen. Air Productsin toimitusjohtaja Seifi Ghasemi sanoi alaskirjausta perustellessaan, että yhtiö yritti saada uuden teknologian toimimaan, mutta lopputulos oli pettymys kaikille. Teknologian laitoksiin on toimittanut kanadalainen Alter NRG -yhtiö, jonka Kaidi osti puolitoista vuotta sitten, 2014.”

Samassa lehdessä haastatellun Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Carl Haglundin toteamus, että ”Kaidilla on hallussaan useita eri kaasutusteknologioita, joista Kemin projektissa käytetään monivaiheista kaasutusteknologiaprosessia. Sen keskiössä on paineistettu kaasutus”, ei ole uskottava.

Air Productsin mukaan plasmakaasutus on uutta näin suuressa mittakaavassa, eikä tekniikka toiminut.

Haglundin mukaan plasmakaasutuksesta on käynnissä projekteja Kiinassa ja Vietnamissa. Kaidin koelaitoksella Wuhanissa on kaasutettu biomassaa ja yhdyskuntajätteitä sata tonnia päivässä.

Kemiin on suunnitteilla kuitenkin aivan toisen mittaluokan laitos, jonka kapasiteetti on noin 50-kertainen Wuhaniin verrattuna. Korkeimmillaan kapasiteetti olisi Suomessa noin 5 500 tonnia puuta päivässä. Biopolttonesteiden tuotantomäärä olisi yli kaksinkertaisesti UPM:n mäntyöljystä jalostama määrä. Tämän kokoista plasmalaitosta ei ole vielä toteutettu missään.

Kokemuksia Suomesta

Kemira rakensi 1986–1989 Ouluun kaasutuslaitoksen turveammoniakkitehtaaseen. Siinä oli saksalainen High-Temperature-Winkler kaasutin 140 MW syötöllä noin 35 t/h kuivattua palaturvetta. Se käytti 1951–1963 rakennettua Haber-Bosh ammoniakkisynteesiä tuottamaan ammoniakkia typpilannoitteisiin. Laitosta käytettiin vain kolme vuotta 1989–1991. Sen jälkeen se pysäytettiin lopullisesti, ja siitä syntyi alaskirjattava tappio vastaavasti kuin Englannissa Tees Valleyssa.

Vapo päätti (tiedote 21.2.2014) jäädyttää Kemin Ajokseen kaavaillun biodieseltehtaan suunnittelun. Vapo ja Metsäliitto käynnistivät biodieseltehdashankkeen vuonna 2007. Metsäliitto vetäytyi hankkeesta kesällä 2012. Tavoitteena oli perustaa Kemin Ajokseen tehdas, joka olisi tuottanut noin 150 000 tonnia toisen sukupolven biodieseliä ja sen sivutuotteita metsätähteistä ja rankapuusta. Hanke sai kesällä 2012 EU:lta sitoumuksen 88 miljoonan euron tuesta, mikäli hanke toteutuu.

Sitovien pitkäaikaisten sopimusten aikaansaaminen kariutui toimintaympäristön kasvaneeseen epävarmuuteen.

Asiantuntijoiden kommentteja

Kauppalehden (11.2.2016) mukaan ”Energia-alan konkari Mikko Kara suhtautuu kiinalaishankkeeseen skeptisesti.” Hän oli projektin johtajana Vapon suunnitellessa omaa jalostamoaan Kemiin. Vapo luopui hankkeesta, vaikka EU oli sitoutunut tukemaan sitä 90 miljoonalla eurolla.

Karan mukaan ”poliittinen riski liittyy puun käyttöön raaka-aineena. Biomassan tulevaisuus EU:n ilmastopolitiikassa on yhä epäselvä. EU:ssa ei myöskään ole sovittu sitovista tavoitteista uusiutuvalle energialle liikennepolttoaineissa. Karan mielestä on vaikea nähdä, että Suomi voisi itsenäisesti saavuttaa EU-linjausta korkeamman tavoitteen. ”Jotta raskaan liikenteen diesel-kulutuksesta saataisiin vajaa puolet biodieseliä, tarvitsisimme viisi tällaista tehdasta.  Puuraaka-ainetta ei riitä kaikkiin mitenkään.” ”Kolmas riski liittyy öljyn hintaan. Jotta biodiesel olisi kilpailukykyinen pumpulla, se tarvitsisi suuria tukia.” ”Riskiä on teknologiassakin. Yritys on ilmoittanut käyttävänsä plasmakaasutusta ja Fischer-Tropsch- menetelmää.” ”Pulma on kaasutus eli miten saada raakasynteesikaasua riittävän korkealla käytettävyydellä.”

Tekniikka&Talous (22.4.2016) -lehdessä kokenut kaasutustekniikan asiantuntija, insinööri Kalevi Kuorelahti ei ole vakuuttunut Kaidin Kemin biodieselhankkeen toteutumisesta. ”Investoinnin takaisinmaksuajaksi tarvitaan lähemmäs sata vuotta”. Erittäin korkean lämpötilan plasmakaasutuksesta on hänen mukaansa näyttöä lähinnä jätteen kaasutuksesta ulkomailla, ei biodieselin tuotannosta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Johtopäätelmä

Suomen valtiolla on takanaan yksi epäonnistunut bioprojekti Kemira Oulu ja yksi keskeytetty biodieselprojekti Vapo Kemi.

Onko Suomella perusteita tässä taloudellisessa tilanteessa ja esitetyillä riskeillä ryhtyä rahoittamaan kiinalaisen Kaidin miljardiprojektia, joka ei taloudellisesti toimi missään päin maailmaa. Teknologiakin puuttuu.

Näin makaa Sipilän hallituksen kärkihanke no: 1.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Oikein hyvää argumentointia.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Pääministeri Juha Sipilä kävi viime viikolla Tukholmassa kyselemässä Intian Pääministeriltä kärkihankkeiden perään?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
No kävi varmaan kyselemässä siemen perunan hintoja
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Unelmani on toteutuva. Aah, ihanaa luonto säästyy ja kemiläiset myös. 😍
3
Ilmianna
Jaa
Carl Haglundilta on veto poissa ja sormi suussa. Juoniminen ei onnistunut.

Vaihdetaan Paavo Väyrynen Kaidi Finlandin toimtusjohtajaksi. Kiistämätön juonimisen suomen mestari.
Ilmianna
Jaa
Nyt voi jo varmasti sanoa, että Kaidin kaastustehdas ei lähde käyntiin 2019, niinkuin Kaidin esitteet kertoo. Tuollaisen tehtaan suunnittelun, koneiden valmistus ja rakentaminen vie aikaa selvästä päätöksestä ainakin kolme vuotta
Ilmianna
Jaa
MG Kemin ilmoitus biosellutehtaasta oli viimeinen niitti kaidille. Ei tuota puumäärää
saada ajallaan liikkeelle metsästä vaikka siellä olisikin puuta tarpeeksi. Taitava veto
MG Kemiltä. Son siinä, sanon minä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Jep
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Metsälehti 11.5.2018: Artikkeli " Imperiumi käy vastaiskuun" kirjoittaja Mikko Riikilä. Ote artikkelista: "Finnpulpilla parhaat saumat". "Metsä Fibren ilmoitus pakottaa kiinalaistulokkaat miettimään suunnitelmiaan Pohjois-Suomessa uudelleen. Uusi tehdas Kemissä tietäisi loppua Paltamon Kaicellille ja Kaidin Kemin biopolttoainelaitokselle. Myös Kemijärven rakentamispäätös mutkistuisi."
Saamme sanoa hyvästit Kaidin suunnitelmille.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Pelikenttää ei anneta kiinalaisille jne.......

https://www.metsalehti.fi/artikkelit/ilkka-hamala-kemissa-pysymme/
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
oikein kirjoitti:
Pelikenttää ei anneta kiinalaisille jne.......

https://www.metsalehti.fi/artikkelit/ilkka-hamala-kemissa-pysymme/
Paras talousuutinen kemille aikoihin. Eikä vaadi yhteiskunnan verorahoja kuten kemin matkailukouhotus tai Kaidi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Nyt varmaan kaikille alkaa selvitä ettei se Kaidi tänne tule.
https://www.lapinkansa.fi/lappi/kemiin-miljardin-euron-biopolttoainejalostamoa-suunnitteleva-kaidi-ajautui-talousvaikeuksiin-kiinassa-200947633
Mahtoiko kunta saada edes rahoja myymätään tontista? Ehtonahan oli maa-alueen puhdistus ja uuden tien valmistaminen alueelle. Joten...

PPP
Loossi 67
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
”Mikä pitkittyy se mutkistuu” - tämä vanha sanonta näyttää edelleen pitävän paikkansa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Kemijärvi ja Kemi upotettu. Hyvästi! Nivala hypätköön johonkin järvee,
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Samoin on Paltamon ja Kuopion sellu projektit upotettu. Ei tule Kiinan rahaa.

Kouvolan ja Savonlinnan etanolitehdas hankkeet tyssäsivät noin kaksi kuukautta sitten kun kiinalaiset sijoittajat ilmoittivat vetäytyvänsä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa

Ylläpito on poistanut tästä viestin sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Oho

Kemissäkö ei saa sanoa Kiinassa julkaistun tietolähteiden perustella, että Kaidi konserni on taloudellisissa vaikeuksissa Kiinassa ja asia voi vaikutta Kemin puudiesel hankkeeseen?

On kovempaa sensuuria kuin Kiinassa ja entisessä neuvostoiitossa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
http://keminwww.kemi.fi/d5web/kokous/20183572-5.HTM

Alennusmyynti heh. No onhan se visio tämäkin.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
lisäähenkilökuntaa kirjoitti:
http://keminwww.kemi.fi/d5web/kokous/20183572-5.HTM

Alennusmyynti heh. No onhan se visio tämäkin.
Ei päästä suomen metsäteollsus kiinalaisia sekoittamaan täkäläisiä puukauppakuvioita - saattepa nähdä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
https://yle.fi/uutiset/3-9320538

Ajatella matkailukin pääsee osille ? Että oikein suoria lentoyhteyksiäkin ?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kävin joitakin aikoja sitten Ladallani Oulussa..
Löysin sieltä Halpa Hallista tosi halvalla hienon navikaattorin Ladaani

Se on Ladani mittaritaulun päällä etuikkunalla.
Mutta puolen vuoden yrittämisen jälkeenkään en ole saanut sitä toimimaan. Ei hae satellitteja.

Kävin taas Oulussa ja yritin palautta sen rikkinäisenä kauppaan.

Eivät ottaneet sitä takas eikä rahoja palautettu.

Sanoivat, että se on kaikuluotain!?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Ihme kun et ostanut vatupassia autosi suunnistus instrumentiksi
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Voiko vatupassillakin suunnistaa?

Tosiaan perinteisessä kompassissakin neula liikkuu jossakin nesteessä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Voiko vatupassillakin suunnistaa?

Tosiaan perinteisessä kompassissakin neula liikkuu jossakin nesteessä?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kaidin emoyhtiöllä Kiinassa on loppunyt rahat.

Kaidi ei pysty maksamaan velkaeriään ja sen noteeraus Shenzhenin porssissä on keskeytetty, sekä luottoluokitus romahti.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
Kemin plasmakaasu - biodieseltehdas taitaapi olla jumiutunut lopullisesti.

Kiinalainen ryntäys ulkomaille hidastuu

Kaidin Suomeen suunnittelema jalostamohanke julkistettiin alkuvuonna 2016. Kiinan talouspolitiikassa korostettiin vuosina 2015–2016 voimakkaasti yritysten kansainvälistymistä.

Aiemmin talous kasvoi kaksinumeroisin luvuin ja yritykset kykenivät sulattamaan suuriakin velkataakkoja.

Viimeisen parin vuoden aikana talouskasvu on kuitenkin hidastunut ja yritysten rahoituksen saanti vaikeutunut. Kiinalaisyritysten kansainvälistymisestä puhutaankin nyt pienemmillä kirjaimilla.

Yksi varoittava esimerkki nähtiin viime kesänä, kun kiinalainen rahastoyhtiö vetäytyi suunnitelmista, joiden mukaan se olisi rahoittanut Kouvolaan rakennettavan bioetanolitehtaan ja Savonlinnaan rakennettavan biodieseltehtaan.

https://www.lapinkansa.fi/lappi/kemiin-miljardin-euron-biopolttoainejalostamoa-suunnitteleva-kaidi-ajautui-talousvaikeuksiin-kiinassa-200947633/
Kommentoi
Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ei.hyvältä.näytä kirjoitti:
Kemin plasmakaasu - biodieseltehdas taitaapi olla jumiutunut lopullisesti.

Kiinalainen ryntäys ulkomaille hidastuu

Kaidin Suomeen suunnittelema jalostamohanke julkistettiin alkuvuonna 2016. Kiinan talouspolitiikassa korostettiin vuosina 2015–2016 voimakkaasti yritysten kansainvälistymistä.

Aiemmin talous kasvoi kaksinumeroisin luvuin ja yritykset kykenivät sulattamaan suuriakin velkataakkoja.

Viimeisen parin vuoden aikana talouskasvu on kuitenkin hidastunut ja yritysten rahoituksen saanti vaikeutunut. Kiinalaisyritysten kansainvälistymisestä puhutaankin nyt pienemmillä kirjaimilla.

Yksi varoittava esimerkki nähtiin viime kesänä, kun kiinalainen rahastoyhtiö vetäytyi suunnitelmista, joiden mukaan se olisi rahoittanut Kouvolaan rakennettavan bioetanolitehtaan ja Savonlinnaan rakennettavan biodieseltehtaan.

https://www.lapinkansa.fi/lappi/kemiin-miljardin-euron-biopolttoainejalostamoa-suunnitteleva-kaidi-ajautui-talousvaikeuksiin-kiinassa-200947633/
sitten lukenu aikaisempia julkaisuja samasta aiheesta, kun tuo uutinenkin on jo täällä linkitetty?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14858435/tuleeko-se-kaidi-kemiin#comment-93811011
Kommentoi
2
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Kertokaapas nyt palstan ylläpitäjät ihan selkeäsi, miksi Suomen Pankin virallinen tiedote koskien Kaidin taloutta on sääntöjen vastainen
Ilmianna
Jaa
Hagund hyppäsi pois Kaidi-laivan kyydistä. Seuraavaksi odotellaan kaidin ilmoitusta kemin hankkeen kuoppaamisesta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.244192

Loistavasti menee. Nissinen on sanonut, että Kaidi on sitoutunut Kemin hankkeeseen. Matkailu odottaa kontteihin kiinalaisryntäystä, kun kuulemma kiinalaiset ihmetelleet kuinka halvalla luksusta saa juuri Kemissä. Wuhanin suorat lennot kuulemma tapetilla. Älkää siis hätäilkö. Pitäähän meidän viranhaltijoita uskoa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Wuhanista suorat lennot puubensalla ja Shenzenistä rahoitus
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Suomen Pankin tutkimuslaitoksen viranomaisena antama tiedote koskien Kaidin talousasemaa ei voi olla minkään säännön vastainen.

Päin vastoin se on tarkoitettu tuotavaksi kansalaisten tietoon julkisesti.

Palstan sheriffi tai mikä lie sensuuri kirjoittelee nyt selvästi "läpiä päänsä" ja poistelee viestejä mielivaltaisesti.

Ketä palvellakseen?
Ilmianna
Jaa
Ei se tule.

Sehän tiedetään Suomen Pankissakin ja Naurusaarilla asti.
Mutta ei tiedetä Kemissä, eikä Kaidin rahapulasta saa puhua eikä kirjoittaa Kemissä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Eikä Kemin velkakierteestä ja vippien otosta.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Ei ehdi enää käynnistymään 2019.

Tässä linkissä Carl Haglund laskeskelee Kaidin Kemin tehtaan rahoja, kannattavuutta ja rakennusaikataulua.

https://d3egew7zjohdb1.cloudfront.net/ponIltIpIv-1440515034/talouselama/wo5ehr-Carl-Haglund2.jpg/alternates/LANDSCAPE_720/Carl Haglund2.jpg

Kemiin biojalostamoa suunnittelevan Kaidin toimitusjohtaja Carl Haglund jättää tehtävänsä, kertoo Helsingin Sanomat. Haglund on tällä viikolla ilmoittanut työnantajalleen irtisanoutuvansa.
"Kesän jälkeen Kaidin Suomi-projekti on saatu näillä näkymin minun osaltani menestyksellisesti päätökseen eli hankkeella on sopivat lainsäädännöt ja luvat. Seuraavassa vaiheessa pääosassa ovat ne, jotka osaavat rakentaa tehtaita", Haglund sanoo lehden haastattelussa.

Haglund on entinen europarlamentaarikko, ministeri ja rkp:n puheenjohtaja. Hän aloitti kiinalaisen Sunshine Kaidi New Energy Groupin varatoimitusjohtajana elokuussa 2016. Taustansa ansiosta Haglund oli biojalostamohankkeelle hyvä vetäjä: hän tuntee sen poliittisen prosessin, joka pitkälti määrittelee, kannattaako jalostamoa rakentaa vai ei. EU:n uusiutuvan energia direktiivi eli Red II oli Kaidin näkökulmasta menossa väärään suuntaan, mutta direktiivin sisältö on vuoden aikana muuttunut yhtiön kannalta paremmaksi, Haglund arvioi Helsingin Sanomissa.

"Kaikki viittaa siihen, että tämän lainsäädännön pohjalta bioenergiabisnes voi olla hyvin kannattavaa. – mikään ei viittaa siihen, ettei Kemiin kannattaisi investoida."
Suomeen on suunnitteilla lukuisia sellutehtaita, jotka Kaidin tavoin käyttävät puuta raaka-aineenaan. Kaidin aiemmin tekemien laskelmien mukaan kohtuuhintaista puuta pitäisi riittää, vaikka kaikki suunnitellut hankkeet toteutuisivat.

Tilanne muuttui, kun Metsä Group ilmoitti toukokuussa selvittävänsä uuden sellutehtaan rakentamista tai vanhan tehtaan uusimista Kemiissä. Haglundin mukaan Metsä Groupin tehdas ei ole Kaidille "pelkästään negatiivinen asia".
"Puunhankinta toisi sellaisia puun sivuvirtoja, jotka Metsä Group voisi myydä meille", Haglund arvioi Helsingin Sanomille.

Carl Haglund on toinen Kaidin biojalostamohanketta vetänyt suomalainen. Alkuvaiheessa toimitusjohtajana toimi Spinverse-konsulttiyhtiön toimitusjohtaja Pekka Koponen.

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/hs-carl-halund-jattaa-kaidin-projekti-saatu-minun-osaltani-menestyksellisesti-paatokseen-6727710
Ilmianna
Jaa

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
Meh metsänomistajat ei halutha Kemiin Kiinalaista Kaidia tuhlaamaan meitin metsiä.
Meh raakhennetaan niin suuri uusi sellutehdas, että Kaidhille ei jää muuta kun männynkävyt.
Ilmianna
Jaa
Valtiolta miljoonia tukea lehmänpaskan mädättämiseen metaaniksi. Kepu koko Suomen kehittäminen ja tukipolitiikka on maataloustukea ja piilotettua maataloustukea.

Valiolle energiatukea liikennebiokaasun tuotantoon lietelannasta – Tuotantolaitos Nivalaan
Toimittaja: Jko

24.4.2018

Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi 23.4.2018 tehdyllä päätöksellä Valio Oy:lle 2 925 000 euroa energiatukea Nivalaan rakennettavalle biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitokselle. Laitos tuottaisi lietelannasta biokaasua pääosin liikennekäyttöön.

Valio on kehittämässä uutta biolaitoskonseptia, jossa lietelanta prosessoidaan biokaasuksi ja lannoitejakeiksi. Hankkeessa hyödynnettäisiin uutta vedenerotusteknologiaa. Laitoksella tuotettaisiin yhteensä noin 11,9 GWh biokaasua vuosittain.

Uusiutuvan energian tuotannon ja CO2-päästöjen vähentämisen lisäksi tarkoituksena on myös pienentää merkittävästi maidontuotantoketjun ympäristövaikutuksia. Hakijan mukaan Suomessa syntyy vuosittain 15 miljoonaa tonnia lietelantaa, josta voitaisiin tuottaa noin 500 GWh biometaania vuodessa.

Lähde: TEM

https://www.nykysuomi.com/2018/04/24/valiolle-energiatukea-liikennebiokaasun-tuotantoon-lietelannasta-tuotantolaitos-nivalaan/
Ilmianna
Jaa
Se se on niin, että moaseuvulle pittää äkkiä lisätä valtion avustuksia ja tukirahoja. Nykyset tuet ovat liian pieniä.

Nykyisillä valtion tuilla ei saada valokuituverkkoja valmiiksi ja kunnat joutuvat vaikeuksiin niitä rahoittamisessa.

Moaseuvulla on lehmän lantaa mittaamattomat määrät ja sillä ratkaistaisiin koko Suomen piopolttoaine tarve jos tukija saataisiin riittävästi.

Viime vuona märkyys vei viljasadon ja tänä kesänä kuivuus näyttää vievän sen. Satokorvauksia tarvitaan kiireesti lisää.

Kaupungit ovat saaneet riittävästi jo verorahoja ja etenkin Helsinki. Sen näkkee siitäkin että siellä ovat kaikki talotkin suurempia kuin moasevulla.

Nyt on sitten moaseuvun vuoro
Ilmianna
Jaa
Ei tule ja Haglund on eronnut
Ilmianna
Jaa
Se juna taisi mennä jo. Rahapula on Kaidilla sen verran akuutti että ei taida maailman toisella puolella olevaan hankkeeseen riittää enää rahat tai kiinnostus. Meidän pomot toki sen myöntää vasta kun on pakko.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:
goodbay kirjoitti:
Kemi saa varautua maksamaan takaisin kaidille osan niiden maksamasta tehdastontista. Myös kemin matkailu saa unohtaa kaidin myötä kasvavat matkailijavirrat. Niitähän tuo yhtiö useasti mainosti.
Ei tullut Kaidista kemin talouden pelastajaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Valtionapusäännöt kieltävät tuen antamisen yrityksille, jotka ovat talousvaikeuksissa.
Sama koskee myös EU-tukia.

Nyt kun Kaidi uhkaa ajautua velkasaneerauksen kaltaiseen tilaan maksamattomien velkojen takia, talousvaikeus on selvä.

Sipiläkään ja hallitus ei pysty tätä estettä kiertämään.
Ellei käytetä Kittilän lakikirjaa.

Suomen valtio antanut 4,5 M€
Mitä lie kemin kaupunki antanut?
EU lupasi antaa 88,5 M€
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Kemin matkailu esimerkiksi on ratsastanut surutta Kaidin mahdollisella tulolla. Valtuustoa on pehmitetty rahahanojen löysäämiseksi. On tehty matkoja Kiinaan ja sitten kehuttu kuinka lupaavalta kaikki näyttää. Kaikki turhaan.
Vaikka EU:lta tulikin biopolttoaineille suotuisa päätös niin yksi,ratkaiseva asia on auki: kuinka paljon Suomen veronmaksajien tukiaisia tarvitaan em. polttoaineiden valmistajille jotta tuotanto on kannattavaa?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Kun sellutehdas tulee, hömötiaisen laulu lakkaaKun sellutehdas tulee, hömötiaisen laulu lakkaa
Ilmianna
Jaa
Sipilä: Teemme kaikkemme jalostamohankkeen toteutumiseksi

Metsä 10.02.2016 STT

Pääministeri otti ilolla vastaan tiedon kiinalaisyhtiön suunnitelmista.
Pääministeri ilahtui kiinalaisyhtiön investointiaikeista.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo ottaneensa ilolla vastaan uutiset kiinalaisen bioenergiayhtiön suunnitelmista.

Pääministeri arvioi biodieseljalostamon sopivan hyvin Kemiin puun saatavuuden näkökulmasta.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/sipilä-teemme-kaikkemme-jalostamohankkeen-toteutumiseksi-1.138215#nl-1
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
Poliitikon puhetta. Aikaakin jo kulunut yli kaksi vuotta ja tilanteet muuttuneet useasti. Sipilän puheet voi unohtaa.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Ilmianna
Jaa
27.6.2018 Kaleva

Olli-Pekka Viljakainen on nimitetty Kaidi Finlandin toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään 10. elokuuta. Nykyinen toimitusjohtaja Carl Haglund jättää tehtävän.

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/olli-pekka-viljakainen-kaidin-toimitusjohtajaksi-kemin-hanke-on-uudelle-johtajalle-ennestaan-tuttu/797775/
Ilmianna
Jaa
Tämäkin on niitä kepuleita hankkeita, kuten Talvivaarakin. Kepulit uskoivat kiinalaisen Kaidin satuihin ja lahjoittivat rahamme heille. Herää kysymys maksoimmeko myös sen Haglundin palkan verovaroista kun Kepulla on ollut aina sellaisia lehmäkauppoja. Esimerkkinä pakkoruotsi kouluihimmie 1968 Kepun ja RKP:n lehmäkauppojen johdosta.
Ilmianna
Jaa
Tässä on todellinen Kepun kepulihanke historian lehdiltä.

Valtion yhtiö Kemira Oy rakensi 1980-luvun lopussa tälläisen tehtaan Ouluun tuottamaan turpeesta apulantaa. Se sai varmaan valtion tukirahaakin.

Sen käyttäminen ja apulannankin valmistaminen lopetettiin yllättäen 1990-luvun alussa vähin äänin.

Olisikohan ollut, että se toimi huonosti ja ei kannattanut?
Miten lie?

Pääministeri Juha Sipilä ja maatalousministeri Kimmo Tiilikainen voisivat katsoa Valtion arkistoja ja kysellä kokemuksia tuosta hankkeesta, ennenkuin kovin kiivaasti "tekevät kaikkensa" valtion rahoilla, että Kaidin puudiesel tehdas tulisi Kemiin.

http://images.slideplayer.biz/8/2459163/slides/slide_5.jpg
Ilmianna
Jaa
Perusta uusi puolue pian, joka ajaa ja hommoo uuden biotehtaan Kemin satamaan.
Saat varmasti EU tuet 88,5 M€ Brysselistä.

Kaidi ei osaa sitä tehdä
Ilmianna
Jaa
Bioenergiajätti Kaidi horjuu Kiinassa - pörssistä ulos heittäminen uhkaa

Kemiin biojalostamoa puuhaavan Kaidi Finlandin emokonsernin pörssilistattu tytär Kaidi Eco on pahoissa talousvaikeuksissa.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/bioenergiajatti-kaidi-horjuu-kiinassa---porssista-ulos-heittaminen-uhkaa/k8j26F9A
Ilmianna
Jaa
Kemin miljardi-investointi olisi Äänekosken tehdasta tehokkaampi: "Edellyttäisi, että kauhean monia muita isoja volyyminlisäyksiä ei tulisi"

15.8.2018 Kemi Juhana Simula

Metsä Group selvittää, riittäisikö Kemin uudelle biotuotetehtaalle puuta, mikäli sellainen päätetään rakentaa.

Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren esiselvitys Kemin sellutehtaan uudistamisesta saa lisää kierroksia Äänekosken biotuotetehtaan menestyksekkäästä vuodesta.

Toukokuussa esitelty hanke selvittää Kemin tehtaan uudistamisessa kahta vaihtoehtoa: tehdas joko modernisoidaan osastoittain tai korvataan kokonaan uudella biotuotetehtaalla.
Äänekosken tehdas oli Suomen suurin metsäteollisuuden investointi. Metsä Fibre piti projektin niin budjetissa kuin aikataulussa. Tehdas käynnistyi suotuisaan markkinarakoon, ja sellun hinta kääntyi hienoon mutta odottamattomaan nousuun kattilan lämpenemisen jälkeen.

Kemin jätti-investointi olisi samaa kokoluokkaa Äänekosken kanssa, mutta Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälän mukaan Kemi olisi vielä tehokkaampi.
"Äänekoskesta on jo kulunut aikaa, joten meidän pitää löytää vielä jotain lisää tehostettavaa aikaisemmasta."

Biotuotetehdas tuottaisi valmistuessaan sellua, mäntyöljyä, tärpättiä, tuotekaasua, sähköä, biopellettejä ja biokaasua. Metsäyhtiö odottaa samalla sellupohjaisen tekstiiliteollisuuden heräämistä.

"Suomi ei ole mikään halvan ja nopeakasvuisen biomassan tuottajamaa", Hämälä totesi Kemissä maanantaina. "Meidän investointimme perustuvat suomalaisesta puusta lähtevään arvoketjuun."

Samaan aikaan myös muut toimijat ovat availleet suunnitelmiaan pohjoisen havupuun varalle. Kesäkuussa Stora Enso ilmoitti suunnittelevansa Oulun paperitehtaan muuttamista ja laajentamista pakkauskartonkitehtaaksi.

Biojalostamoita suunnittelevat kiinalaistaustaiset Kaidi Kemiin ja Boreal Bioref Kemijärvelle.

Kaidi tosin käyttäisi biodieselin valmistukseen raaka-aineena lähinnä risuja ja pientä harvennuspuuta.

Neljän suunnitelman keskittyminen samalle alueelle herättää kuitenkin kysymyksen puun riittävyydestä – vaikka kaikki investoinnit eivät toteutuisikaan.
"Jos katsotaan meidän puureserviä, niin ne ovat Lapin läänissä, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa", Hämälä sanoo.

Metsä Groupin metsäosaston piiripäällikkö Jarkko Parpalan mukaan pohjoisen leimikoista on talvisin jopa ylitarjontaa, mutta kesäisin tarve on suurempi. Haasteita asettavat hoitorästit, juurikääpä sekä haastavat korjuukelit.

"Keskimääräinen kuljetusmatka Kemin tehtaalle on 195 kilometriä", Parpala kertoo. "Aiemmin puunhankinta ylsi Keski-Pohjanmaalle asti, mutta Äänekosken tulon myötä alue supistui ja nykyään puita tuodaan Oulun korkeudelta."

Tehtaan tarkka kokoluokka ei ole vielä selvillä. Äänekosken tehtaan kokoinen laitos Kemissä tuplaisi puunkulutuksen nykyisestä 3,1 miljoonasta kuutiosta 6,5 miljoonaan kuutiometriin.
"Jos me suunnittelemme suuren mittaluokan lisäystä, silloin puhutaan kuitupuulisäyksessä yli kolmesta miljoonasta kuutiometristä", Hämälä arvioi.

"Kokonaispuulisäyksessä ottaen huomioon, että nämä Pohjois-Suomen leimikot ovat aika harvoja kuitupuuvaltaisia leimikoita, oltaisiin silloin lähempänä viittä miljoonaa kuutiometriä."

Hämälän mukaan Kemin biotuotetehdas edellyttäisi, että "kauhean monia muita isoja volyyminlisäyksiä ei lyhyellä aikavälillä tulisi", vaikka puuta lapissa riittäisikin.

Kemin vanhentuva tehdas ei voi jäädä laakereilleen. Toisessa vaihtoehdossa sellutehdasta modernisoitaisiin tulevalla vuosikymmenellä vähitellen.

Modernisoitavia osastoja olisivat Hämälän mukaan ainakin soodakattila, kuivauskone ja kuitulinjat.

• Aiheet:
• Kemin sellutehdas
• Kemin uusi biotuotetehdas
• Metsä Group

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsä/artikkeli-1.283761#nl-1
Ilmianna
Jaa
Mitäpä tänne Kemmiin tulis? Vararikko on ainua joka tosissaan kolkuttaa ovella tällä menolla.
Ilmianna
Jaa
Mihinkä perunakuoppaan se Kaidi on piiloutunut. Ei ole kesän akana kuulunut siitä mitään, kuinka hyvin asiat ovat sillä?

Säikähtiköhän se Metsä Groupia.
Ilmianna
Jaa
Kemmiin ei tule mitään muuta lähivuosina kuin lisää pakolaisia jakamaan postia roskalaatikoihin.
1
Ilmianna
Jaa
Talouskurimukseen ajautunutta Kaidia ryhdytään pilkkomaan Kiinassa yhtiön pelastamiseksi

Lapin uutiset 02.07.2018

Vielä keväällä 2016 tunnelma oli toiveikas, kun merilappilaiset kerääntyivät sankoin joukoin Kemin kulttuurikeskukseen kuuntelemaan Kaidin suunnitelmia.

Henripekka Kallio

Kyse on Kaidin keskeisestä tytäryhtiöstä Kaidi Ecologicalista, jonka vakavat talousvaikeudet tulivat ilmi pari kuukautta sitten, kun se ajautui yllättäen maksukyvyttömäksi.
Yritysryppään tilanteesta on ollut niukasti tietoa tarjolla, mutta Kiinasta viime viikkoina tihkuneiden tietojen mukaan talousvaikeudet koskevat myös Kaidin emoyhtiötä Sunshine Kaidi New Energyä.
Viikonloppuna Kiinassa julkaistujen tuoreiden tietojen mukaan Kaidin kriisi on niin vakava kuin pelättiinkin ja yhtiö taistelee eloonjäämisestään.

Rahahanojen kiristys johti kriisiin
Kaidi Ecological julkaisi perjantaina tukun uusia tietoja tilanteestaan. Yhtiö kirjasi viime vuodelle syvästi tappiollisen tuloksen ja se pysyi tappiolla myös kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Yhtiö joutui tekemään viime talvena isot alaskirjaukset keskeneräisistä voimalaprojekteistaan, mikä selittää syvää kirjanpidollista tappiota.

Tilannetta pahentaa voimakkaan negatiivinen kassavirta. Yhtiön kassa paloi alkuvuonna vielä nopeammin kuin se teki kirjanpidollista tappiota. Jos luottohanat ja muut pääoman lähteet sulkeutuvat, maksukyvyttömyys on tällaisessa tilanteessa vain ajan kysymys.
Kiinalaisen talousjulkaisu Caixin Globalin mukaan yhtiö syyttää velkaongelmistaan liian nopeaa laajentumista juuri ennen kuin Kiina alkoi kiristää luottomarkkinoitaan.
Uusien taloustietojen lisäksi Kaidi Ecological ilmoitti perjantaina saaneensa markkinavalvojilta joukon moitteita siitä, miten se on hoitanut asioitaan. Yhtiön viimeisessä pörssitiedotteessa kerrottiin, että sen hallituksen puheenjohtaja Li Linzhi jättää tehtävänsä.

Hallituksen puheenjohtaja lähti

Kiinalaisen talousjulkaisu Caixin Globalin mukaan Kaidi Ecologicalin tilintarkastaja ei suostunut allekirjoittamaan yhtiön perjantaina julkaisemia taloustietoja.
Shenzhenin pörssi ilmoitti tämän jälkeen, että yhtiön osakkeella käydään maanantaista alkaen kauppaa enää rajoitetusti. Samalla annettiin varoitus, että yhtiön osake saatetaan vetää pois pörssistä.

Yhtiön osakekurssi luisui pörssissä maanantaina pörssin poikkeustilanteessa salliman maksimimäärän eli viisi prosenttia.
Kiinassa pörssi puuttuu kaupankäyntiin osakkeilla matalammalla kynnyksellä kuin Suomessa ja muissa kehittyneissä talouksissa.

Löytyykö apu valtio-omistajasta?

Kaidi Ecological yrittää ratkaista kriisinsä järjestelemällä yhtiön velat, varat ja pääomat uuteen uskoon.

Yhtiö aikoo entistä pontevammin etsiä ostajia tuuli-, vesi- ja hiilivoimaloilleen sekä vielä rakenteilla oleville voimalaitoksilleen, jotta se saisi niistä täytettä tyhjään kassaansa. Yhtiö aikoo jatkossa keskittyä pääliiketoimintaansa eli sähkön tuottamiseen biomassaa polttamalla.

Yhtiö yrittää myös neuvotella lainojaan uusiksi ja sopia järjestelyistä, joissa velkojat saavat lainoistaan vastineeksi yhtiön omaisuutta.

Kaidi Ecologicalin mukaan yhtiön uudelleenjärjestelyjen ohjaksissa on emoyhtiö Sunshine Kaidi, ja neuvotteluissa on mukana varainhoitoyhtiöitä, joiden taustalla on valtio-omistusta. Caixin Global kertoo omien lähteidensä perusteella, että Kiinan hallinto on ainakin jollain tasolla mukana keskusteluissa yhtiön tilanteesta.

Valtio- omisteisten yritysten on ollut yksityisiä helpompaa saada rahoitusta Kiinassa, kun tilanne luottomarkkinoilla on kiristynyt.

Samaan aikaan kun Kaidin hallitus neuvottelee uudelleenjärjestelyistä, se kehottaa yrityksen toimivaa johtoa kääntämään kaikki kivet yhtiön tilannetta helpottavien konkreettisten ratkaisujen löytämiseksi.

https://www.lapinkansa.fi/lappi/talouskurimukseen-ajautunutta-kaidia-ryhdytaan-pilkkomaan-kiinassa-yhtion-pelastamiseksi-201048409/
Ilmianna
Jaa
27.8.2018 Valitus Vaasan hallinto-oikeuteen Kaidi Kemin jätevesiluvasta

Vesilupa hakemuksen mukaisilla lämpöhäviö ja jäähdytysvesimäärillä Perämeri ei sitten ainakaan jäädy enää talvella.

Kemiin tulee Suomen suurin talviuimala.

http://www.kemi.fi/wp-content/uploads/2018/08/122-2018.pdf
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
1 VASTAUS:
pääseepähän sitten talvellakin purjehtimaan. Siinäpä vasta turistirysä, kun aasialaiset ja muut arabirikkaan pääsee kokeileen purjehdusta parinkympin pakkasessa
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Tuleeko se Kaidi Kemiin?

Onko yhtään asia edennyt ja onko mitään näkyvää tullut? En usko että se tulee Kemiin koko tehdas. Puuta voivat Suomesta kuskata junarataa pitkin Kiinaan, mutta niin, että rahdit radan varteen maksaa Suomi ja siitä vievät Venäjän kautta Pohjois-Kiinaan. Venäjän läpi on halpa kuljettaa ja tuottaa markkinoilla se tuote.

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta