Nuo viattomat hetket huoneesi hämärässä.
Pitkät, päivettyneet pojan käsivartesi ympärilläni.
Niihin ilta-aurinko ripustautui verhojen välistä,
kuin kultaiset suortuvat.
Hiekan tuoksu ihollasi.
Kaikki nuo loputtomat kesäillat.
Sinä olit silloin kaikkialla.
Olit suonissani,
nimesi kulki kynäni musteessa.
Sen suloinen sointu.
Joskus kuvittelin
lapsellisella,
onnellisella tavalla,
ettei unohdus koske meitä.
Pitkät, päivettyneet pojan käsivartesi ympärilläni.
Niihin ilta-aurinko ripustautui verhojen välistä,
kuin kultaiset suortuvat.
Hiekan tuoksu ihollasi.
Kaikki nuo loputtomat kesäillat.
Sinä olit silloin kaikkialla.
Olit suonissani,
nimesi kulki kynäni musteessa.
Sen suloinen sointu.
Joskus kuvittelin
lapsellisella,
onnellisella tavalla,
ettei unohdus koske meitä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
... miten ihana runo! Aivan uskomattoman kauniita kielikuvia! *aivan myyty*
kaunis!!!