Navigaatio

merkintälaskulla

Kuka seillaa vielä paperikartalla ja merkintälaskulla?

36

944

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • paperikarttamies

      paperikartalla, mutta laskut jää kyllä jonkun muun tehtäväksi.

      Plotterilla pääsee kyllä helpommalla, mutta pidän tuota ihan hauskana ajankuluna. On mulla Navionics tms padilla, mutta eipä sitä juuri tule käytettyä. N

      • KeepItSimple59

        Minäkin edelleen paperikartalla, noin 100-120 päivää merellä kausi. Plotteria en edes omista, tutkan ja muutaman GPS:n kyllä.


      • Kylmäkinkerkiää
        KeepItSimple59 kirjoitti:

        Minäkin edelleen paperikartalla, noin 100-120 päivää merellä kausi. Plotteria en edes omista, tutkan ja muutaman GPS:n kyllä.

        TYöttömillähän sitä aikaa riittää koko kesäksi.


    • VäsyTrolli

      Kuka vielä aloittaa väsyneen navigointitrollauksen Suomi24:ssä?

    • Itse seilaan veneellä

      • Puos

        Ei uskois


      • Gertrudsedät eivät ole uskonasioita.


      • niinpä.on
        Gertrudsetä1 kirjoitti:

        Gertrudsedät eivät ole uskonasioita.

        Se on totta, kerttulia ei usko kukaan.


    • Navigointivastaava

      Karttasarjoista voisi tehdä A5-kokoisen kirjan. Samalla tapaa kuin oli ennen kartastot autoilijoille. A5-koko voittaisi tabletin mennetullen luettavuudellaan auringossa ja karttasivulta toiselle siirtyminen olisi helppoa . Kirjan käyttöliittymäähän on hellpo käyttää vaikka sateessa rukkaset kädessä.

      • ajatuksenaloistava

        Tällainen oli venemessuilla helmikuussa. Ja vielä säämkestävälle muoville printattuna. Hinta oli sellainen, että laitoin varoen takaisin hyllyyn.


      • GT-kartasto
        ajatuksenaloistava kirjoitti:

        Tällainen oli venemessuilla helmikuussa. Ja vielä säämkestävälle muoville printattuna. Hinta oli sellainen, että laitoin varoen takaisin hyllyyn.

        Turhaa sellainen muovittaminen on. Paperisena kirjan painokustannukset jäisivät varmaan euron pintaan. Aineistohan on ilmainen. Kyllä se paperiversio kesän kestää ja seuraavaksi kesäksi voisi ostaa uuden. 10 euroa muutaman vuoden välin ei olisi iso investointi.

        Vertailun vuoksi onhan tuo euroopan tiekartaston hinta suolanen
        http://www.kauppa.autoliitto.fi/Euroopan-tiekartasto2016


      • Näinköhän kysyntää juuri olisi? Lähes kaikki käyttävät plottereita ainakin "lähinavigointiin" ja reittisuunnitteluun ja yleiseen katseluun isompi koko (vähintään A4) on kätevämpi, koska näkee isomman alueen kerralla.

        Aloitus tuntuu trollilta. Mutta oma arvaukseni on, että hyvin, hyvin harvassa ovat ne, jotka ainakaan Itämerellä merkintälaskua viitsivät harrastaa ellei ehkä joskus harjoituksen vuoksi. Varmaan aina se yksi löytyy :) Todennäköisesti kuitenkin oma tapani tai sen muunnelmat ovat hyvinkin yleisiä eli paperikartta on käden ulottuvilla ja siitä vilkaistaan välillä vähän "tulevaisuutta" mutta varsinainen ajo ja kivien & viittojen väistely nojaa plotteriin.


      • TS36
        10-14 kirjoitti:

        Näinköhän kysyntää juuri olisi? Lähes kaikki käyttävät plottereita ainakin "lähinavigointiin" ja reittisuunnitteluun ja yleiseen katseluun isompi koko (vähintään A4) on kätevämpi, koska näkee isomman alueen kerralla.

        Aloitus tuntuu trollilta. Mutta oma arvaukseni on, että hyvin, hyvin harvassa ovat ne, jotka ainakaan Itämerellä merkintälaskua viitsivät harrastaa ellei ehkä joskus harjoituksen vuoksi. Varmaan aina se yksi löytyy :) Todennäköisesti kuitenkin oma tapani tai sen muunnelmat ovat hyvinkin yleisiä eli paperikartta on käden ulottuvilla ja siitä vilkaistaan välillä vähän "tulevaisuutta" mutta varsinainen ajo ja kivien & viittojen väistely nojaa plotteriin.

        Paperikarttoja edelleen tarvitsen. Edellisen Vene- lehden artikkelissa oli painotettu karille ajojen korvauksien lisääntymisestä vakuutusyhtiöiden mukaan. Itse uskon siihen syyksi nimenomaan plottereiden ominaisuuksien huonon tuntemisen.

        Muutama vuosi sitten en osannut pelkästään plotterilla suunnistaa oikeaan paikkaa. Oli kaivettava paperikartat esille, jotta kokonaisuuden pystyy hahmottamaan. Syy oli se, että plotteri jätti luodot piirtämättä vähinkin laajemmaksi zoomattaessa. Ne ja muut yksityiskohdat tulivat näkyviin vasta sellaisella zoomauksella, jossa niissä olesuhteissa olisi näytön reunaan purjehdittu parissa kolmessa minuutissa.


      • svenskitOSAA
        ajatuksenaloistava kirjoitti:

        Tällainen oli venemessuilla helmikuussa. Ja vielä säämkestävälle muoville printattuna. Hinta oli sellainen, että laitoin varoen takaisin hyllyyn.

        Ruotsin kartat on jotenkin pinnoitettua paperia ja sään kestävämmät...


      • onko.kukaan
        10-14 kirjoitti:

        Näinköhän kysyntää juuri olisi? Lähes kaikki käyttävät plottereita ainakin "lähinavigointiin" ja reittisuunnitteluun ja yleiseen katseluun isompi koko (vähintään A4) on kätevämpi, koska näkee isomman alueen kerralla.

        Aloitus tuntuu trollilta. Mutta oma arvaukseni on, että hyvin, hyvin harvassa ovat ne, jotka ainakaan Itämerellä merkintälaskua viitsivät harrastaa ellei ehkä joskus harjoituksen vuoksi. Varmaan aina se yksi löytyy :) Todennäköisesti kuitenkin oma tapani tai sen muunnelmat ovat hyvinkin yleisiä eli paperikartta on käden ulottuvilla ja siitä vilkaistaan välillä vähän "tulevaisuutta" mutta varsinainen ajo ja kivien & viittojen väistely nojaa plotteriin.

        Kuinkahan moni mahtoi edes 40 v sitten oikeasti merkintälaskulla mennä Itämerellä. Eihän sillä matkalla tarvitse välittää pituuspiirien muutoksesta. Aika ajoin se hehtaaripyssyllä, eli radiosuuntimalla tehty paikannus, ruksi karttaan ja siitä suuntakorjaus, jos tarpeen. Siis periaatteessa aivan kuten kiintopisteiden näkyvissä ollessakin. Tuli merkintälasku aikanaan opeteltua ja vieläkin sen matemaattisesti helposti hallitsee. Ei vain koskaan käytännössä käytetty.


      • NavigareVivereEst
        onko.kukaan kirjoitti:

        Kuinkahan moni mahtoi edes 40 v sitten oikeasti merkintälaskulla mennä Itämerellä. Eihän sillä matkalla tarvitse välittää pituuspiirien muutoksesta. Aika ajoin se hehtaaripyssyllä, eli radiosuuntimalla tehty paikannus, ruksi karttaan ja siitä suuntakorjaus, jos tarpeen. Siis periaatteessa aivan kuten kiintopisteiden näkyvissä ollessakin. Tuli merkintälasku aikanaan opeteltua ja vieläkin sen matemaattisesti helposti hallitsee. Ei vain koskaan käytännössä käytetty.

        Kyllä vaan. Avomerellä aina merkintälaskulla radiosuuntiman avustamana. Saaristossa aika harvoin tarvittiin merkintälaskua, lähinnä vain sumussa.


      • onko.kukaan
        NavigareVivereEst kirjoitti:

        Kyllä vaan. Avomerellä aina merkintälaskulla radiosuuntiman avustamana. Saaristossa aika harvoin tarvittiin merkintälaskua, lähinnä vain sumussa.

        Taisi menetelmä kuitenkin olla enemmän merkintälaskun graafinen ratkaisu käytössä, eikä varsinainen merkintälasku. Kartalle siis piirrettiin kuljetut suunnat ja matkat, ei laskettu koordinaatteja departuurien yms. perusteella. Koordinaatit sitten mitattiin kartalta tarpeen mukaan. Uskoisin sinunkin käyttäneen tätä menetelmää.


      • NavigareVivereEst
        onko.kukaan kirjoitti:

        Taisi menetelmä kuitenkin olla enemmän merkintälaskun graafinen ratkaisu käytössä, eikä varsinainen merkintälasku. Kartalle siis piirrettiin kuljetut suunnat ja matkat, ei laskettu koordinaatteja departuurien yms. perusteella. Koordinaatit sitten mitattiin kartalta tarpeen mukaan. Uskoisin sinunkin käyttäneen tätä menetelmää.

        Aivan oikein. Nimenomaan kartalle piirreltiin viivoja ja sen mukaan tiedettiin sijainti. Ei laskettu koordinaatteja taulukkolaskentaohjelmalla tai muilla funktiolaskimilla tai edes sen ajan paperisilla taulukoilla.


      • onko.kukaan
        NavigareVivereEst kirjoitti:

        Aivan oikein. Nimenomaan kartalle piirreltiin viivoja ja sen mukaan tiedettiin sijainti. Ei laskettu koordinaatteja taulukkolaskentaohjelmalla tai muilla funktiolaskimilla tai edes sen ajan paperisilla taulukoilla.

        Noinhan me kaikki tehtiin silloin. Tuo on "merkintälaskua", ei niinkään merkintälaskua.


      • Eli_ei_täällä
        onko.kukaan kirjoitti:

        Noinhan me kaikki tehtiin silloin. Tuo on "merkintälaskua", ei niinkään merkintälaskua.

        Se on merkinnänpitoa, ei "merkintälaskua".

        Merkintälaskua tarvitaan, kun lähtöpaikan ja saapumispaikan väliltä puuttuu karttalehtiä, ollaan avomeriolosuhteissa eikä merkintöjä sijainnista voi siksi karttalehdelle tehdä.


    • Kartalla_

      Käytän paperikarttoja, enkä ole koskaan tehnyt merkintälaskuja. Aika-ajoin voin varmistaa sijaintini katsomalla kapula-gps:stä vain koordinaatit jolloin näen heti paperikartalta missä olen. Sitten jos joku kivi joudutaan sivuuttamaan läheltä, niin voin käyttää vivoitintakin. Ne gps-koordinaatit näen kapulan lisäksi kännykästänikin. Paperikartalla saa laajemman kuvan ympäristöstään kuin plotterin ruudulta.

      • inhimillinen.virhe

        Onkohan ketään ap-aikakuden ja ensimmäisten gps:ien käyttäjää, joka ei olisi tehnyt virhettä koordinaattien viemisessä kartalle tai kartalta reittipisteeksi. Isot virheet tietenkin huomasi heti, mutta pienet virheet olivat vaarallisia.


      • Laajakuva

        Paperikartalla pysyy kryssiessä hyvin kartalla jo kaukana edessäpäin vältettävistä kivikoista, ja paperikartalla on helppo suunnitella kaukaa seuraava venda etukäteen. Plotterikarttaa edestakaisin zoomatessa taas kivet katoavat laajemmassa kuvassa. Plotterien käyttämisen yleistyminen on varmaan osaltaan vähentänyt juurikin kryssimistä.


      • Micce52__
        inhimillinen.virhe kirjoitti:

        Onkohan ketään ap-aikakuden ja ensimmäisten gps:ien käyttäjää, joka ei olisi tehnyt virhettä koordinaattien viemisessä kartalle tai kartalta reittipisteeksi. Isot virheet tietenkin huomasi heti, mutta pienet virheet olivat vaarallisia.

        Meillä on saariston ulkopuolella ( Ahvenanmerellä, Suomenlahdella, Ruotsista Saksaan mennessä jne.) tapana merkitä paikka kartaan tasatunnein. Olemme vuorotelleet ruksin tekemisessä juuri siitä syystä, että virheestä jäisi kiinni. Kerran, pari kesässä yksi "tuntiruksi" on epäilyttävän lähellä/kaukana edellisestä, ja syynä on kipparin tai förstin erehdys.

        Eipä tuosta avomerellä ole harmia, mutta rantaa lähestyttäessä etenkin sumussa voisi käydä ikävästi.


      • just.toisin
        Laajakuva kirjoitti:

        Paperikartalla pysyy kryssiessä hyvin kartalla jo kaukana edessäpäin vältettävistä kivikoista, ja paperikartalla on helppo suunnitella kaukaa seuraava venda etukäteen. Plotterikarttaa edestakaisin zoomatessa taas kivet katoavat laajemmassa kuvassa. Plotterien käyttämisen yleistyminen on varmaan osaltaan vähentänyt juurikin kryssimistä.

        Asia tuskin voisi enemmän päinvastoin olla. Plotteri näyttää trackin, jonka perusteella on helppo nähdä, minne seuraava venda vie ja helpottaa oleellisesti kryssimistä. Normaalisti zoomaus kerran edestakaisin riittää, jos edes sitä tarvitaan. Zoomauksen voi hyvin pitää sillä tasolla, jossa riittävä määrä dataa on näkyvissä.


    • applix

      Paperikartta aina käsillä yleistilannekuvan antajana.
      Plotteri myös käytössä, yleensä seuraavan n. 5 minuutin navipäätösten tietolähteenä.

    • netoikeat

      Merimiehet.

    • merkintälaskulla

      Hienoja kommentteja kaikilta,tämä on vain kiva lisä purjehdukseen.

    • Kaikkitavatkäytössä

      Kyllähän sitä tulee karttoja kateltua. On mulla plotterikin ja pitemmät reitit katon kotikoneella kuntoon ja lataan plotteriin, mutta yhtä hyvin käsissä pysyy kartta ja aina on kiinnostanut myös taivaankappaleilla navigointi. Veneilyyn kuuluu mulla paljon perinteistä rakentamista ja perinteisiä menetelmiä, tai ainakin haluan niihin perehtyä.

    • Ämveemarin

      Navigoin kiintopisteiden mukaan, yleiskuva tulee isosta paperikartasta, kännykän ilmainen merikarttaohjelma on tukena. En tosin kulje avomerellä. Myös maalla autoillessa pyrin löytämään kohteeseen ilman navigaattoria, aivot tarvitsevat harjoitusta, se on ihan tutkittu juttu. En halua olla pelkän elektroniikan avulla kulkeva zombie, navigointi on osa veneilyä.

    • vanhatappi

      Paperikartalla perinteisesti mennään. Karttaplotteri tosin varmistaa sijaintia. Paperikartan ylivoimaisuus on iso näkymä, jolloin kokonaisuutta hahmottaa paremmin.

    • Simrad

      Itse kopioin a3 kartat frendiltä, onhan noista kiva suurempia kokonaisuuksia katsella, etenkin iltaisin. Kaikki kartat on kivoja tutkia, mutta joo, eipä tuolla tuulessa paperilla mitään tee, 12 tuuman simrad on niin kätevä & helppo.

      • kunnon_kartat

        Kopiopaperikartoilla ei tuulessa mitään teekään, mutta paksulle materiaalille painetut alkuperäiset kartat toimivat ja kestävät ihmeen hyvin ja pitkään jopa kastumisiakin.


      • 12 tuuman Simrad vie 3 ampeeria sähköä. Toivottavasti sulla on isot akut.


    • LLink5

      Minulla on avomerellä ollut tapana katsoa sijainti parin kolemen tunnin välein plotterista, merkitä sijainti ja suuntimaviiva kolmeksi neljäksi tunniksi eteenpäin siitä paperikartalle. On muuten paljon havainnollisempaa ja helpompaa kun plotterin suuntavektoreilla leikkiminen.

      Jonkin sortin merkintälaskua kai sekin.

    • ParempiToistaanVai

      Paperiset on aina esillä vaikka plotteri käynnissä, olen kersasta saakka(-70) tottunut paperisiin karttoihin, joista tosiaan saa mukavamman yleiskuvan, kun pienestä 12 tuuman plotterista. Ja mukavaa ajankulua tylsän purjehduksen aikana plarailla karttaa ja katsoa sopivia linjoja mistä mennään matalikkoja ja kiviä väistellen.

      En hankaa mitenkään "nykyisiä" systeemejä vastaan, päinvastoin olen aina hommailut vehkeitä kun niitä on markkinoille tullut, mutta ne ovat vain apuvälineitä, kute laitetta avattaessakin pitää kuitata, että on asian ymmärtänyt...ilmeisesti kaikki ei ymmärrä sitä vaikka laite sen kertoo kipparille!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sosiaaliturvasäästöt kohdentuvat usein samoihin ihmisiin useampaan kertaan

      ja ihmisiä putoaa kiihtyvällä tahdilla toimeentulotuelle eli köyhien määrä kasvaa eksponentiaalisesti Suomessa. https:
      Maailman menoa
      391
      2072
    2. Olisiko sinulla mitään toiveita?

      Miten sinä toivoisit minun sinua lähestyvän? Mitään mitä olisi tosi hyvä tietää ennen sitä? Jos ei sen kummempia, niin
      Ikävä
      54
      1747
    3. Miksi toisten toiveet ahdistavat teitä?

      Kertokaapa miksi toisen ihmisen toiveet mahdolliselle kumppanilleen ahdistavat niin kovasti? Oletatko, että hän vaatii j
      Sinkut
      215
      1408
    4. Mitä tuntemuksia

      sinulle tulee, kun hän ilmestyy näköpiiriin? Vaihtelevatko ne?
      Ikävä
      87
      1130
    5. T mies missä oot

      T mies pääsetkö lähtemään sieneen villasukat tein sulle 💕🐶
      Ikävä
      72
      1043
    6. En nii kui tiiä yhtään

      Mikä suussa kiehtoo, vaikka kaiken pitäisi olla ihan hyvin! Mä niin haluaisin nähdä sut:)
      Ikävä
      58
      968
    7. Turun tunnin juna toteutetaan

      Köyhiltä viedään mutta tunnin juna Turkuun viedään läpi. Puhaltakaa PS nyt tämä poikki! https://www.hs.fi/politiikka/ar
      Perussuomalaiset
      125
      951
    8. Oletko kertonut tästä

      Meidän oudosta jutusta kenellekään? Olen kertonut ystävälleni, että olet saanut minut sekaisin…, mutta tästä hän ei tied
      Ikävä
      50
      899
    9. Homouden synti

      Kerrotaan faktoja alkuun. On olemassa vain kaksi sukupuolta ja aviolIiitto on vain ja ainoastaan miehen ja naisen välin
      Luterilaisuus
      256
      813
    10. huono vai hyvä juttu

      Miten ulkopuoliset reagoisivat jos olisit kaivattusi kanssa yhdessä....?
      Ikävä
      50
      744
    Aihe