Toukotyöt vähenevät.

Minulla on sama kokemus mökin takapihalla. Taistelin ohdaketta vastaan yhden kesän ja sain maan kuohkeaksi, keväällä kylvin porkkanoita ym. Ohdkket pysyivät pois, mutta nokkoset valtasivat koko kasvitarhan kun olin kaupungissa pari viikkoa yhtäjaksoisesti. Eipä tullut mitään enää kitkemisestä, mutta kun syksyllä käänsimme maan, oli penkeissä hienot porkkanarivistöt, hiukan tiukassa vain, kun harvennus oli jäänyt kesken.
Nyt annan olla. Ruohonleikkurilla matalaksi pari kertaa kesässä.

Rikkakasveistahan pääsee eroon syömällä ne ! Peltokorte on rohtokasvinakin käytetty, nokkosesta saa rautapitoista keittoa ja lettuja, vuohenputken ja voikukan nuorista lehdistä salaattia. Horsman nuoret versot ovat kuin parsaa !

Jokainen pihaa ja varsinkin kasvimaata hoitava on kokenut rikkariesan, käynyt tasteluita vaihtelevalla menestyksellä , onnistunut tai antanut periksi. Nurmikko meillä hoituu ahkeralla ruohonleikkuulla, voikukka ei ehdi siementää. Kasvimaan olemme joskus peittäneet mustan muovin alle koko vuodeksi, rikkakasvit tukahtuivat valon puutteeseen . Keväällä kantataan lapiolla kunnolla kukkapenkkien ja nurmikon raja eikä tiheään perennakasvustoon rikat pääse pesiytymäänkään. . Viljelykseni ovat niin pienet, että jaksan kitkeäkin pienet rikat , enkä edes inhoa sitä puuhaa. Mullan möyhennys jyrsimellä auttaa joidenkin rikkakasvien torjuntaan, mutta juurenpalasista lisääntyvät, kuten korte ja juolavehnä, vain innostuvat. Nykyisin käytetään paljon erilaisia katteita, viljelylaatikoita ja -säkkejä, tänäänkin rakennettiin kolmosen puutarhaohjelmassa sellaista kasvitarhaa.

Mennen tullen nyppään ei-toivotun karkulaisen tai päätän, että suikeroalpi saa suikertaa rinnekasvien seassa mielin määrin . Olen tarkka siitä, etten huoli kenenkään toisen puutarhasta kasvia, ennen kuin olen pessyt juuret . Siten säästyn varmemmin myös inhottavilta lehtokotiloilta.

Nautitaan mullan tuoksusta ja kasvun ihmeestä , annetaan myös luonnolle mahdollisuus !

Sinä olet todellinen puutarhan ystävä, Ramoona.
Moni mökkiläinen, kuten minä, ei jaksa lyhyttä mökkiviikonloppua "uhrata" puutarhalle, joten tuo säkeillä peittäminen tuntuu hienolta vaihtoehdolta.
Koska minulla on kaupungissakin puutarhapläntti, joudun rikkaruohosouviin satoi tai paistoi, ja siksi on mökin takapiha saanut palata luonnontilaan. Mökin piha on entinen torpan paikka, joten siinä on tilaa. Kaikki istutukset pitää olla suuria ja näyttäviä, muuten ne katoavat silmistä. Olenkin innostunut pioneista, joita on monta eri lajia. Vaikka niiden kukkimisaika on lyhyt, ovat ne silti muhkeita perennoja myöhään syksyyn, eivätkä tarvitse mitään hoitoa, kunhan kaadetaan kuihtuneet varret pois syksyisin.
Mökki on varjeltunut lehtokotiloista. Jonkin verran on kaupungisssa pihalta löytynyt, Mahtaako siilit syödä niitä? Tai harakat?
En anna pihastani kenellekään taimia, etten vain levitä kotiloita eteenpäin.

Minulla on aina monta projektia menossa. Kasvimaani on noin 10 km:n päässä asunnostani, joten en siellä niin vain käy hoitelemassa. En ole kasvihuonettakaan pystyttänyt, koska sen hoitaminen rajoittaa liikaa vapautta. Helppohoitoisuus on tärkeä asia ja voin sanoa, että rivitalopihani kukkii koko kesän, on ruusuja, perennoja ja siemenistä kasvatettuja kesäkukkia. Ihan mielihyvin ostan kotimaisia juureksia ja vihanneksia. Ajastani käytän paljon ihmissuhteiden vaalimiseen, siihen kuuluu pikkuosana puutarhan hoito kolmessa kohteessa.