Miten jaksaa?

Tuntuu, että en jaksa enää kauaa. Koulussa ulkonäköäni haukutaan ja kotona vanhemmat riitelee. Kaikki ahdistaa... Harrastukset eivät enää kiinnosta. Olen niin kyllästynyt kaikkeen. Omaan rumaan naamani, idiootteihin koulussa, tähän yhteiskuntaan, joka on kuin yksi suuri pudotuspeli. Siihen, ettei mikään innosta eikä tunnu miltään. Sanotaan, että kyllä se menee ohi, mutta epäilen asiaa. Tuskin maailma muuttuu, yhtäkkiä kaikki hyväksyttäisiin ja ongelmat katoaisivat. Vanhemmat ja muut oppilasta hönkäilevät niskaani. Vertaan itseäni koko ajan muihin. Ahdistun kaikesta. En saa mistään apua. En vain halua olla täällä. Olisi niin helpottavaa vain vetää naama täyteen lääkkeitä ja nukahtaa pois. Mitä muuten tapahtuu, jos karkaa kotoa? Olisin todella kiitollinen, jos joku jaksaisi vastata...
360
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Hei

Kelle tahansa voi tapahtua se mikä sinulle: kaikki tuntuu kaatuvan päälle ja oikein mikään ei kiinnosta. Susta varmaan tuntuu epäreilulta että tää kaikki tapahtuu juuri sulle. Joitakin voi vähän helpottaa ajatus että monella muullakin on samat ongelmat kohdattavanaan.

Maailma ei tässä tilanteessa oikein auta. Kun vertaa itseään muihin, näkee itsensä huonompana. Kyllästyminen lisääntyy.

Mulle tuli tästä yks biisi mieleen: "Mut hei sä oot loistava ja vaikka sä oisit arempi, tehdään tästä maailmasta piirun verran parempi. "

Sulla on lupa tuntea niin ettet jaksa mitään.
Sä saat menettää kiinnostuksesi harrastuksiisi ja ahdistua. Se ei tee susta yhtään huonompaa ihmistä. Tärkeää on myös huomata, että se ettet jaksa oikein mitään ei johdu siitä, että olisit laiska. Päinvastoin vika ei ole sinussa. Olosi ja ahdistuksesi on monen asian summa, joista kaikkiin et ole voinut vaikuttaa.

Kysyt otsikossasi miten voi jaksaa:
-Muiden tuella ja avulla voi oppia taas jaksamaan. Jossain vaiheessa itselläkin voi olla jo niin paljon voimia, että voi alkaa kehittämään itseään. Ennen apua on normaalia, ettet jaksa mitään. Sinun ei siis tarvitsekaan jaksaa. Melkein kuka tahansa tulisi yhtä kyllästyneeksi ja jaksamattomaksi siitä kaikesta mitä olet kokenut.

Sanoit, että epäilet että ahdistuksesi menisi ohi.
-Ilman, että mikään muuttuu ei ahdistus välttämättä menekään ohi. Sen sijaan jos esimerkiksi saisit hyvää apua ja tukea, niin tulos voisi olla toinen. Kannattaa myös muistaa, että joskus kuvaamasi olotilaan voi kuulua itsessään se, että usko tilan paranemiseen heikkenee.

Sanoit, ettet saa mistään apua. Mitä kaikkea apua olet yrittänyt tähän mennessä saada?

En lähde arvioimaan mitä kaikkia seurauksia kotoa karkaamisesta voi olla, mutta moniahan niitä voi olla. Ja harvoin niitä voi tietää kaikkia etukäteen. Minusta se, että olet valmis karkaamaan kotoa osoittaa kuitenkin että olet valmis tekemään jotain saavuttaaksesi helpotusta tähän kamaluuteen. Samalla tavalla sinua voidaan auttaa saavuttamaan tämä helpotus.

Miten?
-kouluterveydenhoitaja/psykologi ja kuraattori
-https://sekasin247.fi/ (yks helppo tapa aloittaa)
-nuorten puhelimet
-mannerheimin lastensuojeluliiton sivut
-kuntasi terveyskeskus

Tämä kuulostaa ehkä hieman tyhmältä, mutta se, että ongelmasi tuntuvat sinusta vaikeilta voittaa, ei tarkoita että ne oikeasti olisivat sellaisia. Tietenkään kukaan itseäsi lukuunottamatta ei voi tietää kuinka paha olo sinulla on. Mutta tästä huolimatta monia voidaan auttaa. Ahdistuksella ja muilla mielen hyvinvointia heikentävillä tekijöillä on tapana ruokkia epätoivoa. Ja kun sinua hieman autetaan niin myös sinäkin voit auttaa itseäsi. Yksin sinun ei tarvitse aloittaa ongelmiesi ratkaisemista. Sitä varten on muut ihmiset.

Tsemppiä :)

Äänestä
  • Kiitos, kun jaksoit vastata! Ja kiitos hurjasti avusta!

    Äänestä

Lähde maailmalle. Aloitat uuden elämän jossain toisessa maassa ja älä ota elämää niin vakavasti.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jäääääääää kirjoitti:

Tuntuu, että en jaksa enää kauaa. Koulussa ulkonäköäni haukutaan ja kotona vanhemmat riitelee. Kaikki ahdistaa... Harrastukset eivät enää kiinnosta. Olen niin kyllästynyt kaikkeen. Omaan rumaan naamani, idiootteihin koulussa, tähän yhteiskuntaan, joka on kuin yksi suuri pudotuspeli. Siihen, ettei mikään innosta eikä tunnu miltään. Sanotaan, että kyllä se menee ohi, mutta epäilen asiaa. Tuskin maailma muuttuu, yhtäkkiä kaikki hyväksyttäisiin ja ongelmat katoaisivat. Vanhemmat ja muut oppilasta hönkäilevät niskaani. Vertaan itseäni koko ajan muihin. Ahdistun kaikesta. En saa mistään apua. En vain halua olla täällä. Olisi niin helpottavaa vain vetää naama täyteen lääkkeitä ja nukahtaa pois. Mitä muuten tapahtuu, jos karkaa kotoa? Olisin todella kiitollinen, jos joku jaksaisi vastata...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu