...ihana mies.
Toinen hänen lapsistaan asuu meillä. tokaluokkalainen, toinen äidillään 7-luokkalainen. Alusta asti olen saanut mieheltäni täydet valtuudet olla toinen aikuinen tässä perheessä. Olemme kyllä koko ajan olleet samaa mieltä kasvatus-asioista, niistä ei ole koskaan 2v aikana ollut mitään kismaa, olemme siinä (kin) mielessä kuin yksi ja sama.
Olen nauttinut täyttä kunnioitusta päätöksistäni, jotka koskevat hänen lapsiaan, tosin myös itse kunnioitan heitä.
Tokaluokkalainen pitää minua ilmeisen luotettavana ja rakkaana.
7-luokkalainen oli ekan puoli vuotta ihan ok. mutta äitinsä systemaattisen manipuloinnin vaikutuksesta on nyt kääntänyt vihamielisesti selkänsa meidän perheelle.
Jos näissä kiperissä tilanteissa olen sanonut tosi pahasti mieheni exästä tai isommasta lapsesta, hän asiallisesti puntaroi tilannetta, ja välillä on samaa mieltä ja viisaasti hiljaa kun purkaudun, välillä hän saattaa "ojentaa" jos olen hieman liian kärkevä....
Tunnen yleensä olevani se ykkönen, vaikka molemmat lapset olisivatkin täällä. Tietenkin mieheni on enemmän silloin suuntautunut heihin, mutta sen hänelle suon, sillä hän ei kuitenkaan koskaan ole lähtenyt paapomis-linjalle, vaan on aina noudattanut järkevää ja oikeudenmukaista rakantavaa isän roolia.
Nautin hänen rakkaudestaan ja pyrin myös osoittamaan sen hänelle monin eri tavoin. Olen onnellinen miehestäni, ja tästä pienestä perheestäni.
Toiseen vaakakuppiin sitten tulee kaikki se paska, mikä tuolta ex-vaimolta tänne suoltaa.. siinäkin olemme kyllä hyvin yhteneväisellä linjalla.
Toinen hänen lapsistaan asuu meillä. tokaluokkalainen, toinen äidillään 7-luokkalainen. Alusta asti olen saanut mieheltäni täydet valtuudet olla toinen aikuinen tässä perheessä. Olemme kyllä koko ajan olleet samaa mieltä kasvatus-asioista, niistä ei ole koskaan 2v aikana ollut mitään kismaa, olemme siinä (kin) mielessä kuin yksi ja sama.
Olen nauttinut täyttä kunnioitusta päätöksistäni, jotka koskevat hänen lapsiaan, tosin myös itse kunnioitan heitä.
Tokaluokkalainen pitää minua ilmeisen luotettavana ja rakkaana.
7-luokkalainen oli ekan puoli vuotta ihan ok. mutta äitinsä systemaattisen manipuloinnin vaikutuksesta on nyt kääntänyt vihamielisesti selkänsa meidän perheelle.
Jos näissä kiperissä tilanteissa olen sanonut tosi pahasti mieheni exästä tai isommasta lapsesta, hän asiallisesti puntaroi tilannetta, ja välillä on samaa mieltä ja viisaasti hiljaa kun purkaudun, välillä hän saattaa "ojentaa" jos olen hieman liian kärkevä....
Tunnen yleensä olevani se ykkönen, vaikka molemmat lapset olisivatkin täällä. Tietenkin mieheni on enemmän silloin suuntautunut heihin, mutta sen hänelle suon, sillä hän ei kuitenkaan koskaan ole lähtenyt paapomis-linjalle, vaan on aina noudattanut järkevää ja oikeudenmukaista rakantavaa isän roolia.
Nautin hänen rakkaudestaan ja pyrin myös osoittamaan sen hänelle monin eri tavoin. Olen onnellinen miehestäni, ja tästä pienestä perheestäni.
Toiseen vaakakuppiin sitten tulee kaikki se paska, mikä tuolta ex-vaimolta tänne suoltaa.. siinäkin olemme kyllä hyvin yhteneväisellä linjalla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.