Muutamia kysymyksiä rullapurjeista. Toivottavasti tietäjät osaa auttaa:
1. Miten rullalle menevä isopurje vaikuttaa veneen suorituskykyyn?
2. Onko rullapurjeen muoto erilainen, kuin normi purjeen (latat tietysti puuttuu)?
3. Onko rullapurjeen käyttöikä lyhyempi kuin normipurjeella kun ei ole lattoja?
4. Miten rullapurje toimii reivattuna?
5. Onko jotain mitä pitäisi tietää rullapurjeista?
(eli kyse siis mastoon sisään rullattavasta isopurjeesta)
Isopurje rullalla
RullaatiRullaa
34
1812
Vastaukset
- Matkapurjehtija
Laskee hiukan suorituskykyä, pystylattoja on ahvenselkä yleensä pienempi, käyttöikä pitempi, toimii reivattuna ihan hyvin. Ison pinta-ala vähän pienempi kuin normaalipurjeen.
Etuna mukava purjeen käsittely ja nopeus satamamanöövereissä.
Jos ei tarvi puristaa viimeisiä solmun osia vauhdista, mukavuus korvaa menetetyt solmun osat.
Ikäihmisenä enkä kyllä muutenkaan kallistuisi normaalin isopurjeen puolelle. - kilpa.purjehtija
Pinta-ala ei ole vähän pienempi, eikä suorituskyky laske hiukan. Muutokset ovat tuntuvia molempien suhteen. Ilman lattoja ahvenselkä muuttuu negatiiviseksi ja pinta-ala kutistuu vielä enemmän. Kolmas selkeästi muuttuva asia on purjeen muoto, rullaiso leikataan litteäksi , jotta se rullautuisi. Paraneva ominaisuus on tietenkin helppous. Missä omat painotukset menevät, on jokaisen oma asia. Helppous ei kuitenkaan tule ilmaiseksi purjehdusominaisuuksien suhteen, menetys on usein enemmän kuin solmun kymmenyksiä tai muutamia asteita nousukulmissa.
Missä lie menee ikäihmisen raja, mutta minulla se rullaison suhteen on vielä kaukana. Toisaalta olen vasta muutaman vuoden ollut eläkkeellä. - NavigareVivereEst
Taisi tuossa tälläkin oleelliset: rulla on helppo mutta hieman hitaampi. Jos hankit rullaison, opettele kunnolla heti alusta lähtien sen rullaustekniikka. Väärin rullattuna sen saa pahasti jumiin. Mutta kun sen rullaa oikein ei ongelmia tule.
- vertailukohta
Tuosta "hieman hitaampi"-jutusta voisi kertoa esimerkin. Yksi omaa kymmenen jalkaa isompi tuttu vene oli odotetun verran nopeampi. Sen iso vaihtui rullaisoksi useammin kuin kerran sen on todettu hidastuneen oman veneen tasolle. Mikään muu siis ei muuttunut kuin se isopurje. Tietenkin joissain olosuhteissa muutos on ollut pienempi.
- timppa01
Meillä on rullapuomi. Se ei vaikuta purjehdusominaisuuksia huonontavasti (purje on sama lattapurje kuin alkuperäinen) saa reivattua helposti ja purjeiden pakkausjumppa jää pois. Ei ole jäänyt jumiin mutta jos jäisi niin korjaustyöskentely tapahtuu käden ulottuvilta. Miinuspuolena on hinta ja se että purje pitää nostaa ylös aina kuten normaalikin - mastossa olevahan nostetaan kerran kesässä.
- Hörkki
Rullapuomeja yritettiin käyttää joskus 70-luvulla, mm. Hallberg Rassyn vanhoissa malleissa on pyörivä puomi jonka ympärille purje rullataan. Tietysti teknologia on kehittynyt, mutta miten suurin ongelma raivatun purjeen kanssa on hoidettu, eli miten alaliikki kiristetään reivatussa purjeessa? Purjetta on vaikea latistaa vain rullan ympäri kierittämällä.
- ajan.muistava
Hörkki kirjoitti:
Rullapuomeja yritettiin käyttää joskus 70-luvulla, mm. Hallberg Rassyn vanhoissa malleissa on pyörivä puomi jonka ympärille purje rullataan. Tietysti teknologia on kehittynyt, mutta miten suurin ongelma raivatun purjeen kanssa on hoidettu, eli miten alaliikki kiristetään reivatussa purjeessa? Purjetta on vaikea latistaa vain rullan ympäri kierittämällä.
60-luvulta peräisin ollutta ja vielä 70-luvulla käytettyä viritelmää kutsuttiin rullareiviksi ja se oli vallalla oleva reivijärjestely. Nykyisen mittapuun mukaan se oli todella kehno. Joskus 70-luvun lopulla keksittiin parantuneiden kangasmateriaalien myötä nykyiset järjestelmät. Uudemmat rullapuomit ovat aivan eri juttu. Ei rullapuomi ongelmaton ole, mutta ongelmat ovat toisia kuin rullareivissä olleet.
- timppa01
Hörkki kirjoitti:
Rullapuomeja yritettiin käyttää joskus 70-luvulla, mm. Hallberg Rassyn vanhoissa malleissa on pyörivä puomi jonka ympärille purje rullataan. Tietysti teknologia on kehittynyt, mutta miten suurin ongelma raivatun purjeen kanssa on hoidettu, eli miten alaliikki kiristetään reivatussa purjeessa? Purjetta on vaikea latistaa vain rullan ympäri kierittämällä.
Alaliikki kiristetään rullaamalla. Köysi vain vinssille ja kiristetään. Hyvin toimii. Jalus oltava löysällä tällöin ja jaluksen kiristys sitten lopuksi.
- Anonyymi
ajan.muistava kirjoitti:
60-luvulta peräisin ollutta ja vielä 70-luvulla käytettyä viritelmää kutsuttiin rullareiviksi ja se oli vallalla oleva reivijärjestely. Nykyisen mittapuun mukaan se oli todella kehno. Joskus 70-luvun lopulla keksittiin parantuneiden kangasmateriaalien myötä nykyiset järjestelmät. Uudemmat rullapuomit ovat aivan eri juttu. Ei rullapuomi ongelmaton ole, mutta ongelmat ovat toisia kuin rullareivissä olleet.
Eikös alaliikin voisi näissä vanhoissa rullapuomeissa klristää samaan tapaan kuin lentävällä alaliikillä varustetut isopurjeetkin, rullataan purjetta alas reivireikien tasalle, ja köyttä reikiin, ja kiristetään?
- Ei_koskaan_enään
Kovalla tuulella ison tuulessa lepattavan rullapurjeen reivaaminen maston sisään (vaikka vene piissä) on senlaadun kokemus mikä kannattaa kokeilla ennen hankintapäätöstä. Perinteinen isohan tulee melkein itsestään alas kun vaan vapauttaa nostimen.
- 36ft
Paljonkos on kova tuuli? Ei meillä ole ollut mitään ongelmia 10-15 m/s tuulessa reivaamisen kanssa, tuota kovemmassa tuulessa ei ole enää reivattu koska purje jo oikeassa koossa. Z-Spar riki. Kulussa pystynyt yleensä reivaamaan.
- 407
Olen aina jotenkin tuota rullaisoa karsastanut. Mutta, pakkomyöntää että se alentaisi jossain kohtaa purjehtimiskynnystä. Tuo rullapuomi olisi kyllä asia joka kiinnostaisi.. Kuinka paljon sille tulee hintaa, meillä puomin E-mitta on 5,4m.
- Joakim1
Pari huonoa puolta, joita ei vielä ole mainittu:
Mastoa ei voi taivuttaa tavallisen tapaan eli isopurjeen muotoa ei voi säätää lainkaan yhtä hyvin. Kevyeen ei saa riittävää pussikkuutta ja/tai kovaan riittävää latistusta.
Headboardia ei voi olla eli vaikka purjeessa olisi pystylatat, ahvenselkää on huomattavasti vähemmän purjeen yläosassa, jossa sillä on suurin merkitys.
Rullamasto on merkittävästi painavampi ja reivattu purje jää ylös. Tämä vaikuttaa merkittävästi veneen vakavuuteen ja voi pahimmillaan tehdä veneestä merikelvottoman avomerelle.
Isopurjeen ahvenselällä on valtava merkitys veneen suorituskykyyn, erityisesti vastaisilla tuulensuunnilla. Lataton isopurje johtaa negatiiviseen ahvenselkään ja sen vaikutus vauhtiin on todella merkittävä, paljon suurempi kuin pinta-alaerosta voisi luulla.Tämä ei liity varsinaisesti rullapurjeisiin, mutta tuli mieleen, kun mainitsit ahvenselän. Onko näkemystä, tekevätkö tänä päivänä purjemaakarit ahvenselän purjeeseen oletuksena?
Itselläni on 35-jalkaisessa isopurje ilman ahvenselkää, Ikää purjeella on alle 10 vuotta, en muista nyt tarkasti. Suomalainen purjeentekijä, jolta pyydettiin matkapurjehdukseen kestävää purjetta.- ilman_muuta
10-14 kirjoitti:
Tämä ei liity varsinaisesti rullapurjeisiin, mutta tuli mieleen, kun mainitsit ahvenselän. Onko näkemystä, tekevätkö tänä päivänä purjemaakarit ahvenselän purjeeseen oletuksena?
Itselläni on 35-jalkaisessa isopurje ilman ahvenselkää, Ikää purjeella on alle 10 vuotta, en muista nyt tarkasti. Suomalainen purjeentekijä, jolta pyydettiin matkapurjehdukseen kestävää purjetta.Ilman muuta vakiona purjeeseen tehdään ahvenselkää. Kilpapurjeeseen säännön sallima tai mahdollistama määrä, matkapurjeeseen pienempi. Tuo "mahdollistama" liittyy lattojen pituuteen ja takastaagiin tarttumiseen. Vain ahvenselän maksimointi vaikuttaa purjeen käyttöikään ja edelleen latat vaikuttavat. Kateissahan on maailman sivu käytetty suunnilleen nykyisten fat-head purjeiden kaltaisia purjeita monen läpilatan tukemina.
- Joakim1
10-14 kirjoitti:
Tämä ei liity varsinaisesti rullapurjeisiin, mutta tuli mieleen, kun mainitsit ahvenselän. Onko näkemystä, tekevätkö tänä päivänä purjemaakarit ahvenselän purjeeseen oletuksena?
Itselläni on 35-jalkaisessa isopurje ilman ahvenselkää, Ikää purjeella on alle 10 vuotta, en muista nyt tarkasti. Suomalainen purjeentekijä, jolta pyydettiin matkapurjehdukseen kestävää purjetta.Mitä tarkoittaa ko. tapauksessa "ilman ahvenselkää"? Ei lainkaan ahvenselkää, jopa ilman lattoja vai hyvin maltillinen ahvenselkä?
Ei kai hyvä purjemaakari tee tuollaista valintaa keskustelematta asiasta ensin asiakkaan kanssa. Kilpapurjehtijoille tehdään lähes aina niin suuri ahvenselkä kuin sääntö sallii tai on vielä jotenkin toimiva takastaagin kanssa. Omissa veneissäni myös matkapurjeissa on ollut varsin reilusti ahvenselkää, mutta ko. purjeet eivät ole olleet minun veneeseen ostamia. Itse en kyllä kelpuuttaisi matkapurjetta hyvin pienellä ahvenselällä, mutta ehkä ei välttämättä tarvitsisi olla aivan maksimikaan.
Unohtui vielä mainita yksi merkittävä huono puoli rullaisosta. Etuliikin kireyttä ei voi säätää reivatusta purjeesta. Rullapuomissa tämä ongelma siirtyy puomiliikkiin ja perinteisessä rullapuomissa myös kiki jää pois. Joakim1 kirjoitti:
Mitä tarkoittaa ko. tapauksessa "ilman ahvenselkää"? Ei lainkaan ahvenselkää, jopa ilman lattoja vai hyvin maltillinen ahvenselkä?
Ei kai hyvä purjemaakari tee tuollaista valintaa keskustelematta asiasta ensin asiakkaan kanssa. Kilpapurjehtijoille tehdään lähes aina niin suuri ahvenselkä kuin sääntö sallii tai on vielä jotenkin toimiva takastaagin kanssa. Omissa veneissäni myös matkapurjeissa on ollut varsin reilusti ahvenselkää, mutta ko. purjeet eivät ole olleet minun veneeseen ostamia. Itse en kyllä kelpuuttaisi matkapurjetta hyvin pienellä ahvenselällä, mutta ehkä ei välttämättä tarvitsisi olla aivan maksimikaan.
Unohtui vielä mainita yksi merkittävä huono puoli rullaisosta. Etuliikin kireyttä ei voi säätää reivatusta purjeesta. Rullapuomissa tämä ongelma siirtyy puomiliikkiin ja perinteisessä rullapuomissa myös kiki jää pois.En ainakaan muista, että ahvenselästä olisi edes keskusteltu. On tietysti silti mahdollista, että puhuttiin, mutta minä annoin maakarin tehdä oman ammattitaitonsa pohjalta.
Minä väittäisin, ettei ahvenselkää tuossa purjeessani ole vaan se on puhdas suorakulmainen kolmio. Neljä läpilattaa siinä kuitenkin on.
Tämä jäi askarruttamaan minua kerran aiemmin, kun keskustelimme purjepinta-aloista; sinä taisit silloin sanoa jotain sellaista, etteivät valmistajien speksaamat purjealat pidä paikkaansa, koska niissä ei ole otettu ahvenselkää huomioon. Silloin vain en ehtinyt asiaa tarkemmin kommentoida.10-14 kirjoitti:
En ainakaan muista, että ahvenselästä olisi edes keskusteltu. On tietysti silti mahdollista, että puhuttiin, mutta minä annoin maakarin tehdä oman ammattitaitonsa pohjalta.
Minä väittäisin, ettei ahvenselkää tuossa purjeessani ole vaan se on puhdas suorakulmainen kolmio. Neljä läpilattaa siinä kuitenkin on.
Tämä jäi askarruttamaan minua kerran aiemmin, kun keskustelimme purjepinta-aloista; sinä taisit silloin sanoa jotain sellaista, etteivät valmistajien speksaamat purjealat pidä paikkaansa, koska niissä ei ole otettu ahvenselkää huomioon. Silloin vain en ehtinyt asiaa tarkemmin kommentoida.No niin, joudun hieman korjaamaan itseäni. Katselin vkl vähän tarkemmin sitä isopurjetta ja totesin, että kyllä siinä täytyy hieman ahvenselkää olla eli aivan suora ei linja alakulmasta toppikulmaan ole. Ei sitä oikeastaan edes näe, mutta eihän purje voisi käännöksessä ottaa lainkaan kiinni takastaagiin, jos ahvenselkää ei yhtään olisi ja kyllä se vähän hipaisee.
- Joakim1
10-14 kirjoitti:
No niin, joudun hieman korjaamaan itseäni. Katselin vkl vähän tarkemmin sitä isopurjetta ja totesin, että kyllä siinä täytyy hieman ahvenselkää olla eli aivan suora ei linja alakulmasta toppikulmaan ole. Ei sitä oikeastaan edes näe, mutta eihän purje voisi käännöksessä ottaa lainkaan kiinni takastaagiin, jos ahvenselkää ei yhtään olisi ja kyllä se vähän hipaisee.
Takastaagi tuskin on ylhäällä aivan kiinni purjeen ylävahvikkeessa ja alhaalla lienee varsin selvä rako puomin pään ja takastaagin välissä. Jos siis saat purjeen osumaan takastaagiin, purjeessa on aika paljon ahvenselkää.
Tässä on FG36:n rikipiirros, josta näkee hyvin ko. asian tyypillisessä 80-luvun veneen tapauksessa. http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=6295
Joissain veneissä hekki toki saattaa olla selvästi lähempänä puomin päätä, mutta kyllä tuossa aina on kymmeniä senttejä, jotta puomi ei tartu löysällä olevaan hekkiin. Joakim1 kirjoitti:
Takastaagi tuskin on ylhäällä aivan kiinni purjeen ylävahvikkeessa ja alhaalla lienee varsin selvä rako puomin pään ja takastaagin välissä. Jos siis saat purjeen osumaan takastaagiin, purjeessa on aika paljon ahvenselkää.
Tässä on FG36:n rikipiirros, josta näkee hyvin ko. asian tyypillisessä 80-luvun veneen tapauksessa. http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=6295
Joissain veneissä hekki toki saattaa olla selvästi lähempänä puomin päätä, mutta kyllä tuossa aina on kymmeniä senttejä, jotta puomi ei tartu löysällä olevaan hekkiin.Sanoisin tuota epätyypilliseksi 80-luvun veneeksi :) Sillä perusteella, että takastaagin alakiinnityspiste on noin kaukana perässä, selvästi peräkaiteen ulkopuolella. Väittäisin, että huomattavasti tyypillisempi on peräkaiteen tasosta tai vähän edestäkin lähtevä kiinnitys.
Mutta tämä johti minut etsimään oman veneeni "viralliset" mitat ja havaitsin, että isopurjeen kooksi ilmoitetaan useita neliöitä isompi luku kuin P- ja E-mittojen perusteella laskettava luku. Tämä johti edelleen ajattelemaan, että a) ahvenselkä on jo spekseissä mukana ja b) että toisin kuin taannoisessa keskustelussamme annoit ymmärtää, todennäköisesti venevalmistajien tai erilaisten taulukoiden ilmoittamat isopurjeen koot ovat aika lähellä totuutta ainakin cruiser-veneissä.- se.tyypillinen
10-14 kirjoitti:
Sanoisin tuota epätyypilliseksi 80-luvun veneeksi :) Sillä perusteella, että takastaagin alakiinnityspiste on noin kaukana perässä, selvästi peräkaiteen ulkopuolella. Väittäisin, että huomattavasti tyypillisempi on peräkaiteen tasosta tai vähän edestäkin lähtevä kiinnitys.
Mutta tämä johti minut etsimään oman veneeni "viralliset" mitat ja havaitsin, että isopurjeen kooksi ilmoitetaan useita neliöitä isompi luku kuin P- ja E-mittojen perusteella laskettava luku. Tämä johti edelleen ajattelemaan, että a) ahvenselkä on jo spekseissä mukana ja b) että toisin kuin taannoisessa keskustelussamme annoit ymmärtää, todennäköisesti venevalmistajien tai erilaisten taulukoiden ilmoittamat isopurjeen koot ovat aika lähellä totuutta ainakin cruiser-veneissä.Joakim on kyllä lähempänä totuutta tyypillisen 80-luvun veneen rikin suhteen. Peräpeilit olivat silloin IOR-säännön luoman muodin mukaisesti sellaisia kuin FG36:ssa ja takastaagi yleensä lähti keskeltä peräpeiliä. Rattiohjauksen yleistyessä piti vielä takastaagi saada pois ruorimiehen pään tieltä. Yksi esimerkki tyypillisistä on omakin veneeni, joka muutoin yksin kappalein tehtynä on kaikkea muuta kuin tyypillinen.
se.tyypillinen kirjoitti:
Joakim on kyllä lähempänä totuutta tyypillisen 80-luvun veneen rikin suhteen. Peräpeilit olivat silloin IOR-säännön luoman muodin mukaisesti sellaisia kuin FG36:ssa ja takastaagi yleensä lähti keskeltä peräpeiliä. Rattiohjauksen yleistyessä piti vielä takastaagi saada pois ruorimiehen pään tieltä. Yksi esimerkki tyypillisistä on omakin veneeni, joka muutoin yksin kappalein tehtynä on kaikkea muuta kuin tyypillinen.
Racereissa tuo voi ollakin ollut tyypillinen. Mutta ei se ollut valtavirta 80-luvullakaan.
Ja kukonjalka oli aika yleinen ratkaisu takastaagissa silloinkin.- Joakim1
10-14 kirjoitti:
Racereissa tuo voi ollakin ollut tyypillinen. Mutta ei se ollut valtavirta 80-luvullakaan.
Ja kukonjalka oli aika yleinen ratkaisu takastaagissa silloinkin.Tuossa ei ole erityisen oleellista onko takastaagi viistossa peräpeilissä vai "kaiteiden juuressa", vaan se, että puomin päästä ja varsinkin purjeen kulmasta on aika pitkä matka takastaagiin eli ilman ahvenselkää ei purje käy lähelläkään.
Tässä muutama 80-luvun matkavene:
http://www.hallberg-rassy.com/yachts/previous-models/hallberg-rassy-352/
http://www.maestroboats.fi/M35/m35.html
http://www.bolina.it/schede-di-barche/bavaria-350
Ehkä sinun veneestäkin löytyy vastaava kuva, josta tarvittava ahvenselkä on helppo hahmottaa?
Purjeiden pinta-aloja ilmoitetaan hyvin monella tavalla kolmiosta hyvin suureksi oletettuun ahvenselkään ja jopa fatheadiin saakka. Samalle veneellekin löytyy useita eri tietoja riippuen lähteestä. Ei edes ole olemassa mitään "standardia" miten purjeiden pinta-ala lasketaan.
- Matkapurjehtija
Rullaisossa käytetään kyllä pystylattoja ja näin saadaan myös ahvenselkää purjeeseen.
Keskustelussa huomaa, että monella ei ole kokemusta rullaisosta sitäkin enemmän näkemystä.- Suuntaa_antavasti
Samaa mieltä. Viides vuosi menossa ja vauhtia on mukavasti piisannut. Helppous on meille vauhdin viimeisiä rippeitä tärkeämpää. Onneksi on molempia, voi valita mieleisensä. Jos vaan pääsee kokeilemaan rullaisoa, niin kannattaa kokeilla.
- SYDefyr
Muutama huomio rullamastosta.
Näyttää kestävän hyvin yli 30000NM 4 Atlantin ylitystä WB huollossa todettiin edelleen käyttökelpoiseksi.
Reivatessa ei tartte muuttaa kursia ja mahdollista reivata istuinkaukalosta.
Reivaus voi tehdä portaatomasti jolloin aina oikeakokoinen purje.
Reivauksen helpouden takia tule tehty ajossa.
Reivatessa paljon, ylimääräinen purje maston sisällä eikä lepata puomin kyljessä esim. meillä purje ulkona 1,5m ( tuuli 22-27ms Atlantilla )
Purje pysy reivatessa puomissa loppuun asti. Ei nouse kuten genua.
Käytänössä matkapurjehduksessa ei nopeus eroa huoma. Luokassa ARC 2013 3 ja 2014 1 ARC E. Bermuda - Horta 2014 ja 15 1.
Edellisessä veneessä normaalit yhden köyden pikareivit en vaihtaisi takaisin.
Terveisin Alf- Joakim1
Ei varmasti ole suurta nopeuseroa ARC:n tapaisissa hyvin avotuulivoittoisissa kisoissa, joissa vielä ajetaan koneella ne pätkät, joissa tarve purjeen teholle olisi suurin ja lopusta merkittävä osa spinnulla tai niin kovassa tuulessa, että purjealaa on tarpeeksi. Varmasti myös rullamasto on huomioitu ko. kisan tasoituksissa. Tilanne olisi varmasti kovin erilainen kryssikisassa tai lomapurjehdittaessa Suomen ja Itämeren tuulissa.
- SYDefyr
Joakim1 kirjoitti:
Ei varmasti ole suurta nopeuseroa ARC:n tapaisissa hyvin avotuulivoittoisissa kisoissa, joissa vielä ajetaan koneella ne pätkät, joissa tarve purjeen teholle olisi suurin ja lopusta merkittävä osa spinnulla tai niin kovassa tuulessa, että purjealaa on tarpeeksi. Varmasti myös rullamasto on huomioitu ko. kisan tasoituksissa. Tilanne olisi varmasti kovin erilainen kryssikisassa tai lomapurjehdittaessa Suomen ja Itämeren tuulissa.
ARC ei huomioi rullaiso mitenkään tasoitus luvuissa.
Vuoden 2013 ylityksessä meillä ei ollut viellä spinnua genakeri kyllä. Konella ajettiin vaan pläkässä.
Takasin tulessa v2014 vaihtelevat kelit eikä käytetty konetta ollenkaan.
- RullatiRullaa
Mitä tämä suorituskyky heikkenemä käytännössä LYS luvussa tarkoittaa? Onko se luokkaa -0,01?
- Eiriitä
Latattomalla rullaisolla varmaan ainakin -0,1
- Joakim1
Eiriitä kirjoitti:
Latattomalla rullaisolla varmaan ainakin -0,1
Vaikea arvioida tarkemmin, koska kyse on pienemmästä pinta-alasta, muuttuneesta sivuprofiilista ja rullaamisen 3D-muotoon aiheuttamasti rajoitteista. Kokeilin veneeseeni laittaa lievästi negatiivisen ahvenselän VPP:ssä. Pinta-ala tippui 41->33 m2 (kolmioala 34,5 m2). Vauhti tippui ympyräradalla ilman spinnua kevyessä tuulessa 4-5 %, keskituulessa 2% ja kovassa tuuless 1%. VPP olettaa optimaalisen purjemuodon enkä laittanut maston kasvaneen painon tuomaa heikentynyttä oikaisevaa momenttia, joten todellisuudessa ero on suurempi. Tuskin kuitenkaaan -0.1 LYS-luvussa!
- ariel371
Olen muutamaan otteeseen ollut miehistössä Jeanneau Sunrise 34 veneessä jossa on maston sisään rullattava isopurje. Samaan seuraan kuuluu tuon veneen sisarvene jossa on läpilatoitettu normaali isopurje. Tällaisissa genoaveneissä isopurjeiden suorituskykyjen eroja ei huomaa oikein lainkaan jos tuulta on riittävästi. Kevyessä kelissä eroa on enemmän, mutta rullaisovene on silti yllättävän menevä. Kovemmassa kelissä eroa ei ole mielestäni yhtään.
Tällaisissa pienveneissä rullan tuomat edut ovat melko olemattomat, normi-isokin on helppo. Jossain 40 jalan kohdalla ja siitä ylöspäin rullaiso on mukavuustekijä, mutta vain jos mekanismi pelaa virheittä. 83 neliön purjeilla yksin seilatessani arvostan paljon sitä että ison saa pudotettua alas parissa sekunnissa silloin kun sen joutuu tekemään pikaisesti vaikkapa satama-altaassa aallonmurtajan suojassa. Laakeriratsastajat mahdollistavat tuon. Rullaiso vaatii sisäänkelatessa huomionsa ja sen kelaaminen kestää paljon kauemmin kuin ison pudotus.
Riippuu paljon veneen koosta, veneen tyypistä, käyttötarkoituksesta ja miehistön määrästä sekä motivaatiosta mikä kannattaa valita.
Bavariaan, HR:ään, NC:hen, perus-ranskiksiin jne. rullaiso kun vene menee yli 37 jalan. Fokka -Hanseen, isompiin Firsteihin, vikkelämpiin Elaneihin ym. sitten ne tavalliset purjeet. - Anonyymi
Ovatko rullamastot muuttuneet noin 30:ssä vuodessa oleellisesti, ja voiko niitä vanhoja päivittää paremmaksi kohtuuhuntaan mikäli niissä oli puutteita?
- Anonyymi
Vanhoissa ei näytä olevan olevan lainkaan lattoja. Mahtuukohan noihin pystylatoitettu purje? Rullamasto tuntuisi turhalta koska isopurje on niin helppo nostaa ja pudottaa puomille kiinnitettävään säilytyspussiinsa. Onkohan tuollainen vanha reef-in masto kuinka helposti muutettavissa tavalliseksi mastoksi?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sosiaaliturvasäästöt kohdentuvat usein samoihin ihmisiin useampaan kertaan
ja ihmisiä putoaa kiihtyvällä tahdilla toimeentulotuelle eli köyhien määrä kasvaa eksponentiaalisesti Suomessa. https:3751860Olisiko sinulla mitään toiveita?
Miten sinä toivoisit minun sinua lähestyvän? Mitään mitä olisi tosi hyvä tietää ennen sitä? Jos ei sen kummempia, niin491577Miksi toisten toiveet ahdistavat teitä?
Kertokaapa miksi toisen ihmisen toiveet mahdolliselle kumppanilleen ahdistavat niin kovasti? Oletatko, että hän vaatii j2081270- 841056
En nii kui tiiä yhtään
Mikä suussa kiehtoo, vaikka kaiken pitäisi olla ihan hyvin! Mä niin haluaisin nähdä sut:)58918Oletko kertonut tästä
Meidän oudosta jutusta kenellekään? Olen kertonut ystävälleni, että olet saanut minut sekaisin…, mutta tästä hän ei tied48712- 67711
Homouden synti
Kerrotaan faktoja alkuun. On olemassa vain kaksi sukupuolta ja aviolIiitto on vain ja ainoastaan miehen ja naisen välin256707Turun tunnin juna toteutetaan
Köyhiltä viedään mutta tunnin juna Turkuun viedään läpi. Puhaltakaa PS nyt tämä poikki! https://www.hs.fi/politiikka/ar101678- 46640