Uskaltaisiko?

Tämä on siis kysymyksen tasolla, ei toteutettuna tekona.

Minusta ei pitäisi tehdä vauvaa "salaa". Jos mies on kantanaan esittänyt, että ei halua vauvaa, niin silloinhan pettää sitä miestä.

Tietysti vois viedä juonen pitemmälle, esittää itsekin hämmästynyttä, väittää että pillerit petti jne. Mutta loppuviimeiseksi käteen jää petos, jonka itse sydämessään tietää. Voiko parisuhteeseen tuoda sellaisen käärmeen ilman seurauksia? Näitä kannattaa kysellä itseltään.

Ja tietysti aina pitää kysyä itseltään, teenkö nyt niin niinkuin haluaisin itselleni tehtävän? Sillä periaatteella ratkaisee 99% hankalista kysymyksistä:) Siinä sitten ratkeaa se, onko riittävän kypsä ihminen kuuntelemaan itseään ja oman sydämen erehtymätöntä ääntä.

Olikohan tää nyt moralisointia...? Taisi olla, no sori, tämmöisiä vaan tulee tavalliselle tallaajalle mieleen.

Itselläni on kokemus siitä, että mies ei halua lasta. Painin samanlaisen kysymyksen äärellä, mietin että jos vaan juksaisin miehen vaikka kännissä sänkyyn ilman kumia ja katottais sitten jälkeenpäin miten käy. Mutta sitten ajattelin sitä lasta ja että minun tuleva suloinen lapseni ansaitsisi kyllä isän, joka on alusta asti odottanut ja toivonut lasta. Mietin, miten miehen rakkaus riittäisi lapselle, joka ei ollut oikein tervetullut. Tämä ratkaisi silloin kysymyksen.

Myöhemmin olen sitten kypsynyt näkemään asian "moraalisen" puolen ja olen todella iloinen, etten silloin moiseen ryhtynyt. Mieskin osoittautui pettäjäksi ja erosimme onneksi ennen kuin lapsia tuli. Nyt kuumeilen yhdessä ihanan miehen kanssa, joka toivoo kovasti meille lasta minun kanssani:)

Tässä taustalla nimenomaan on sellainen tappaus, että mieheni ex teki niin. Ja aborttihan siitä tuli ja maanpäällinen h..vetti.

Mielstäni lapsen hankintaan täytyy olla yhteinen päätös.
Jos noin vaan jätä pillerit pois, petät siinä miehesi luottamuksen ja tunnet syyllisyyttä.
Jos "juonesi" paljastuu miehelle, hänen on vaikea luottaa tämän jälkeen ja hän kohdistaa vihan tunteensa myös lapseen.
Voihan käydä niinkin että mies on onnensa kukkuloilla tullessaan isäksi mutta olisiko itselläsi silloinkaan rehellinen olo.

Eli en suosittele edes harkitsemaan pillerien jättämistä pois, ilman että toinen osapuoli on tietoinen asiasta.

lapsellesi huolehtivan ja välittävän isän niin sinuna en jättäisi pillereitä pois ilman yhteistä päätöstä. Ja mielestäni se on myös moraalisesti väärin. Mutta koita lämmitellä miestä vähitellen lapsen saantiin...jospa se siihen lopulta taipuisi.

eikös lapsen pidä olla kummankin yhteinen päätös.. minusta on ainakin kamalan itsekästä alkaa juonimaan miehen seläntakana ja tekemään ratkaisuja jotka vaikuttaa suuresti myös toisen ihmisen elämään. jos mies ei halua todellakaan vielä lapsia, eikä ole valmis. Niin kyllä sen verta pitää toista kunnioittaa, ettei ala väkisin hankkimaan lapsia. Vaan odottaa josko se mies siitä lämpenee ajan kanssa. jos ei niin sitten miehen vaihto, mutta väkisin ei kannata..

mutta älä sitten mene itkemään tuonne Odotus-puolelle, kuinka miehesi ei huomioi sinua raskausaikana tai ole innoissaan tulevasta vauvasta. Kyllä lastenhankkiminen on molempien osapuolien välinen asia. En halua moralisoida, mutta luulempa ettet kauheasti tukea saa miehesi suunnalta jos teet tuollaista hänen selkänsä takana.

Jos todella yh:ksi haluat niin siitä vaan! Tunnen erään naisen, joka huijasi erästä miestä kertomalla, että syö e-pillereitä, koska nainen niin´halusi omaa lasta.
Nyt säälin miestä, joka maksaa tahtomattaan elatusmaksuja naisen valheiden takia. Ja vielä enemmän säälin lasta, joka ei koskaan pääse nauttimaan oman isänsä rakkaudesta. Kuinka raakoja jotkut vauvakuumeiset naiset voivat ollakaan.

Musta sun kannattaa nyt vaan yrittää lämmitellä sun miestäs lapsen hankinnalle. Pakottamisesta ei hyvä seuraa. Toivotaan että sun miehesi kypsyy aikanaan lapsi-ajatukselle.