Eli pankki tarjoaa mahdollisuutta sijoittaa erinäköisiin rahastoihin riskin siedon mukaan, mutta sitten myös on tällä palstalla mainostettuja kuten Nordnet tai Seligson jne. Mitä kautta nyt kannattaa lähteä liikkeelle ja miksi? Eli mitä etuja/haittoja missäkin vaihtoehdossa varmuudella on.
Pankin tarjoamat rahastot vs muut
amatööri123
5244
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kun osakerahastoista puhutaan, niin pankki tarjoaa enimmäkseen ns. aktiivisia rahastoja. Niissä rahastonhoitaja etsii mielestään hyviä sijoituskohteita ja sijoittaa niihin, tietenkin rahaston sijoitusstrategia huomioiden. Useimmat Seligsonin rahastot ja esim. Nordnetin superrahastot ovat ns. passiivisia rahastoja. Niissä rahastonhoitaja ei tee mitään päätöksiä sijoituskohteesta, vaan sijoitukset ovat koko ajan tietyn osakekorin (indeksin) mukaisia. Indekseissäkin tapahtuu kyllä muutoksia, mutta huomattavasti vähemmän ja harvemmin (esim. OMXH25-indeksiin kuuluu Helsingin pörssin 25 suurinta firmaa tietyillä painotuksilla).
Pankeillakin on kyllä jonkin verran myös indeksirahastoja, mutta syystä taikka toisesta ne ovat yleensä selvästi kalliimpia kuin vaihtoehtoiset tuotteet. Suomalaisista pankeista ainoastaan Handelsbankenin indeksirahastot kilpailevat hinnoillaan Seligsonin kanssa. Nordean ja OP:n indeksirahastot ovat lähes tuplasti kalliimpia. Superrahastot ovat tietysti hinnoiltaan ihan omassa luokassaan, mutta se johtuu vain siitä, että Nordnet maksaa niiden kustannukset omasta pussistaan (kyseessä markkinointi/sisäänheittotuotteet).
Sitten on vielä indeksirahasto vs indeksi-ETF -ero. ETF on pörssinoteerattu rahasto, ja sen hallinnointi on huomattavasti halvempaa kuin tavallisella rahastolla. Sen vuoksi erityisesti yleisiin indekseihin sijoittavat ETF:t ovat usein hallinnointikuluiltaan vielä halvempia kuin indeksirahastot.
Tämä osakepuolelta. Korkorahastoissa on periaatteessa ihan samantyyppiset erot. Lisäksi pankit panostavat kovasti yhdistelmärahastoihin, jotka ovat helppoja tuotteita niille, jotka eivät osaa tai halua vaivata omaa päätään sijoitussalkun rakentamisessa.
ETF:stä vielä sen edun mainitsen, että koska niillä käydään kauppaa markkinoillla, on niihin sijoittaminen nopeampaa ja vaivattomampaa kuin varsinaisiin rahastoihin.
Kyllähän ne kivijalkapankkien rahastot taitavat useimmiten olla kilpailukyvyttömiä, mutta toki jos helppoutta, vaivattomuutta ja turvaa arvostaa ja kyse pienehköistä summista, niin saattavat toimia. Ja poikkeuksia saattaa löytyä, siis kilpailukykyisiäkin hintoja, riippuu varmaan myös pankin kokonaispaketista.
Yhdistelmärahastoissa taitavat kulut olla vielä kovemmat. Siis aika pitkän pennin yleensä säästää ostamalla itse halpaa osakeindeksi etf:ää ja haluamassaan suhteessa korko-etf:ää kaveriksi. Tuolloin saa ihan itse määrittää korkojen osuudenkin.
Tuossa kun mainitset pari kertaa koroista niin tarkoitatko näitä pankin talletuskorkoja jotka ovat melkein nollassa vai jotain muita? Ilmeisesti kuitenkin vähäriskisempiä kuin osakesijoitukset.
"Koroilla" tarkoitetaan yleensä esim. valtiolainoista tai yrityslainoista koottuja korkorahastoja. Tavallisen sijoittajan näkökulmasta talletustili vastaa lyhyen koron sijoitusta, ja myös lyhyen koron rahastoissa käytetään talletuksia osana sijoitussalkkua.
Korkorahaston riskisyys riippuu sijoituskohteista, ja se toisaalta näkyy myös tuotto-odotuksessa. Turvallisena kohteena pidetään esim. Saksan valtionlainoja, mutta eipä niistä saa paljon mitään tuottoakaan. Toisesta ääripäästä löytyvät sitten erittäin riskiset ö-luokan yrityslainat.
Myös sijoituskohteiden "pituus" vaikuttaa riskisyyteen, eli sijoitetaanko esim. 2 kuukauden vai 10 vuoden lainoihin. Tässä kohtaa tulee vastaan myös korkosijoitusten arvon reagointi markkinakorkojen muutoksiin: Markkinakorkojen noustessa olemassa olevien korkosijoitusten arvo laskee, ja korkojen laskiessa korkosijoitusten arvo nousee. Mitä pidemmästä lainasta on kyse, sen voimakkaammin se reagoi markkinakorkojen muutokseen.
Näin.