kun puhuessaan hänen kätensä pyörivät kuin tuulimyllyn siivet. Juuri katsoin aamulla telkkarista kuin eräs haastateltava heilutteli käsiään joka suuntaan ja jokaisen kommentin päätteeksi. Siinä voi vieressä istuva ihminen saada ns. turpaansa.
Ehkä minäkin opettelen kyseisen tavan kommunikoida.????????????????
Ehkä minäkin opettelen kyseisen tavan kommunikoida.????????????????
Vastaukset 23
Vanhimmat
Taisipa olla Ella Kanninen.
Half past Italy
H.
Tunnistan tyypin. Tämä tuntemani oli niin rauhatonkin kuin olisi tuli takapuolen alla. Suunvuoroa oli turha odottaa.
Nojoo
Monet puhuu juu käsillään, mun mielestä se sinällään hyvä, tulee enenpi vivahdetta puheeseen. Noh, suomalaiset koittaa olla väkisellä jäykkiä. mutta monet ammatikseen puhuvat kyllä käyttävät käsiään.
Enenpi jotenkin ärsyttää ilmeilijät. Siis jos vääntelee naamaa kovin paljon, tahtoo mennä komedialliseksi ja se sitten syö huomiota ite asiasta.
Ai niin. Vissiin noissa esiintymistaidon koulutuksissa opetetaan aika paljon elehtimistä. Aina ku joku nuori ilmaantuu johonkin hiton telkkarin arvuutteluohjelmaan, net pitää käsiä aika paljon yhdessä, mutta kyynärpäät heiluu kuin kanalla. JA ilmeilijänä huvittaa joku noista ennustustelkkarin mammoista. Se heiluttelee käsiään ja vääntelee naamaansa ällistyttävässä määrin. Mä jotenkin aatellut, että kun se komediaa vääntää jutuissaankin, sama tehdä pilailuohjelmaa kunnolla.
=DW=
Kyllä tuo kropan kieli onmeillä jäyhempää ja karumpaa kuin etelän ihmisillä jotka usein puhuu melkein koko kehollaan. Minäkin käytän jonkun verran käsiäni kun selitän jotain asiaa, ikäänkuin tehostamaan kommunikointia. Hirmuinen vatkaaminen on tietysti rasittavaa ja kuormittaa aisteja, mutta ei se jäyhä hiljakseen haastaminenkaan ole mikään ihanne....alkaa pää nuokkua katsojalla ja kuuntelijalla kesken esityksen varsinkinjos aihe ei ole kauhean kiinnostava
En nähnyt ohjelmaa. Etelä-eurooppalaisilla on vilkkaampi tempperamentti. Siellä köytetään käsiä ja ääntä, että tullaan kuulluksi. Jos oli Ellasta kyse, niin kuin mainittiin, on hän omaksunut italiaisten tavat.
Italialaisten puheesta on osa ilmehtimistä. Halataan, pussataan jne. Moni suomalainen on moisesta kipsaantunut. Ollaanhan me konserteissakin hiirenhiljaa. Kyllä elehtimisestä huomaa, onko se luonnollista vai esittämistä.
Suomalaiset ovat tosi harras turpakiinni kirkkokansaa ja muuksi he eivät muutu. Kipsi soluissa jo syntyessään. Kaikki muu elehtiminen on teeskentelyä.
Totta. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa reipastahtisemmissa konserteissa kun solisti tai muusikko pyytää osallistumaan, tulemaan mukaan, mutta suomalainen istuu penkissä kuin tatti eikä edes taputa, läpsytä käsiä tahdissa.
Itse huomasin selvästi sen kuinka ihmiset tykkäävät puhujasta joka näyttää kuulijoille aika ajoin
"keskaria". Kokeili tätä kerran ja pidin 3 minuutin puheen ja näytin "keskaria" 5 kertaa. Valtavat aplodit salissa. Että semmosta.
Mahdatko tarkoittaa Emilia Vuorisalmea, aloittaja, jonka kuva näkyy ainakin minun koneellani tuossa viestien vierellä.
En tiedä, mitä tuo elehtiminen hänestä kertoo, mutta ainakin hänen sanomansa hukkuu tuon huitomisen alle. Jokin viestintäkurssi taitaa tosiaan olla käytynä. Ehkä hänen täytyy vakuuttaa olevansa pätevä. Kaunista ihmistä kun usein epäillään älyn ja pätevyyden puutteesta...
Sanoma ei tietenkään huku huitomisen alle kenelläkään muulla kuin sillä, joka keskittyy huitomisen ihmettelemiseen eikä kuuntele sanomaa. Elekielellä yleensä tehostetaan sanomista ja sanomaa ja elehtiminen kertoo enemmänkin siitä, että kertoja eläytyy kerrottavaansa kokonaisuudessaan eikä vain anna suun pulputtaa.
anna-kaisa hermunen
muita en tiedä koska hänen kautensa jälkeen en ole katsonut televisiosta kuin uutiset
Jaa-a, ainakaan heiluttelijalla ei ole nivelreuma., jos kerran hyvin kääntyy ja irtoaa. Kyllä mieluummin katson kätten heiluttelijaa kuin henkilöä, jolla on kädet ristissa tai Napoleon-asennossa tai kätöset kylkiä pitkin. Niistä voi jo lukea yhtä sun toista, ja ahtistua kovinkin tiukkakäden puolesta. Tietysti, jos kovin huitoo, kertoohan sekin jonkin asteen ahtistumisesta. Ei kuitenkaan lentoon lähtenyt?
Me suomalaiset taidetaan olla vähän joko - tai -tyyppiä eli mennään äärilaidasta toiseen. Kun on sitä kaikenlaista ahdistusta. Jospa vain sulkisit silmät ja kuuntelisit ääntä. Television ihmemaailmasa sekin on mahdollista. Enemmän olen törmännyt katsomisissa liikkumattomiin pökkelöihin eli jännityksestä jäykkiin. Leinita aikoinaan elehti aika lailla ja sai siitä huomautuksia.
On se niin italialaista, että piirrellään loput sanat ilmaan, mitä suu ei ehdi ulos työntämään. Vaikka paljon niitä tulee suustakin, mutta eihän siltäkään voi mahdottomia vaatia.
Tässä kylällä oli aika paljon italialaisia 70-luvulla, jotka olivat tulleet tänne porsliinitehtaille töihin. Iltaisin kulkivat suurina joukkoina tuolla teillä ja kaduilla. Kyllä siinä polotus kuului ja kädet heilui. Ei kaikilla etelä-eurooppalaisilla ihan se sama huitova tyyli ole vaikkakin vilkkaampia ovatkin kuin pohjoismaalaiset.
Paljon täällä on italialaisten jälkeläisiä nytkin, mutta vaikuttaa niinkuin he olisivat oppineet vähän hillitsemään sitä huitomista kuin olemattomia hyttysiä hätistellen.
Suomaliset elehtivät vähemmän kuin italot, ja espanjalaiset. Kohtuullinen käsien liike antaa elävyyttä, mutta liika huitominen voi kieliä hermostumisesta ja ylivirittyneisyydestä. Pakkaa adrenaliinia vereen. On se niin että hermostunut ei pysy paikoillaan, samoin kuin toisilla paikalleen jumittunut jäykkä patsasolemus.
Joskus on suorialöhetyksiä joissa juontajilla on muistilappuina kortteja. Kokematon juontaja saattaa huitoa joka sanan lähettääkseen kortilla kameraan päin.
Voisitko selventää mitä toinen virkkeesi, jossa ei ole mitään järjeä, tarkoittaa.
Yritän. Eli joka kerta, kun juontaja sanoo jotain, hän heilauttaa sitä korttia kameraan päin. Ikään kuon antaakseen pontta sille sanalle.
Eritoten Satu Tuomisto nousi Nut mieleeni. En muista ohjelman nimeä, juontajaparina oli mies.
Kuvittelisin että aika luonnollinen ilmiö jos on kädessä jotakin ja varsinkin jos se on siinä puhumisen tai juontamisen avuksi. Myös uutislähetysten avustajat ulkomailla levittelivät käsiään sanomistensa tueksi tässä joitakin aikoja sitten. Onkohan se tapa laantunut, ihan kuin metkoja käden heilautuksia ei enää olisi ollut. Ne näyttivät joskus koomisilta kuivissa uutisaiheissa.
Muistui mieleeni Hilla Blomqvist joskus vuosikymmeniä sitten. Hänet oli laitettu lukemaan urheilu-uutisia. Jokainen suoritus oli eri arkilla. Aina kun hän vaihtoi arkkia hä nuolaisi sormea, se nauratti silloin.
Ajattelisin, että sen lapun heiluttelu on ohjelman mainostamista.
Että varmasti nyt kaikki huomaa, että tämä ohjelma on nyt. menossa.
Jos lie niska- tai olkapäät jotenkin jumissa tai kipeät
- mulla ainaki ollu työkavereita, jotka etukäteen ilmoittanu että älä ihmettele
- samalla kun puhun nykyhetken tilanteen, pidän pikajumpan että kärsin ajaa esm automatkan kotiin työvuoron jälkeen.
Ilmaisuntehostaminen käsillä kertoo taiteellisesta luonteesta, ja temperamenttisesta.
Tällaiset on innokkaita halaamaan. Aiemmin yritin vältellä moisia tilanteita, mutta nyt olen luovuttanut. Ei niille mitään mahda.
Taitaa naisilla tuo elehtiminen olla yleisempää, jos lienevät muutoinkin tunteellisempia.
Tietenkin se elehtiminen telkkarissa, kun ei ole itse läsnä tilanteessa, niin siihen huitomiseen voi kiinnittää enemmän huomiota kun live-tilanteessa.