Jos ihminen on kerran alkanut ajatella pakonomaisesti Pattayalle ensi kerran matkailua, niin voikohan siitä päästä koskaan eroon?
Muistan joskus lukeneeni täältä palstalta jonkun tuskailleen, että vaikka hän pääsi eroon haaveistaan, niin Lerpan ajatteleminen on silti edelleen jatkuvaa.
Olen itse huomannut, että vaikka jaksamiseni on viime aikoina parantunut, niin ajattelen yhä vähän väliä numeromiestä.
Kun avaan kotona kaapin, näen sieluni silmin, kuinka Lerppa tyhjentää sitä kun olen matkoilla.
En oikein viitsisi ostaakaan mitään, koska aina päällimmäisenä on se ajatus, että Lerppa vie kuitenkin lopulta kaiken.
Minulla ei ole myöskään mitään kiinnostusta kehittyä missään asiassa, koska se kaikki on kuitenkin pois pyyhittyä sitten kun lopulta pääsen Pattayalle..
Jotenkin tuntuu, että kun se matkailu sieltä kuitenkin ennen pitkää on tulossa, niin yhtä hyvin se voisi tulla nyt. Kunpa voisi jotenkin pikakelata elämää.
Onko kukaan löytänyt mistään apua tällaiseen pakonomaiseen Pattayan matkailun ajatteluun?
Muistan joskus lukeneeni täältä palstalta jonkun tuskailleen, että vaikka hän pääsi eroon haaveistaan, niin Lerpan ajatteleminen on silti edelleen jatkuvaa.
Olen itse huomannut, että vaikka jaksamiseni on viime aikoina parantunut, niin ajattelen yhä vähän väliä numeromiestä.
Kun avaan kotona kaapin, näen sieluni silmin, kuinka Lerppa tyhjentää sitä kun olen matkoilla.
En oikein viitsisi ostaakaan mitään, koska aina päällimmäisenä on se ajatus, että Lerppa vie kuitenkin lopulta kaiken.
Minulla ei ole myöskään mitään kiinnostusta kehittyä missään asiassa, koska se kaikki on kuitenkin pois pyyhittyä sitten kun lopulta pääsen Pattayalle..
Jotenkin tuntuu, että kun se matkailu sieltä kuitenkin ennen pitkää on tulossa, niin yhtä hyvin se voisi tulla nyt. Kunpa voisi jotenkin pikakelata elämää.
Onko kukaan löytänyt mistään apua tällaiseen pakonomaiseen Pattayan matkailun ajatteluun?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.