Bordercollie

Kyllä olet. Tekemässä virheen. Pentuaika vielä menee ihan kivasti, mutta kun vuosi tulee täyteen, alkaa ongelmat. Silloin lenkit vähintään á kaksi tuntia ja näitä kaksi kertaa sekä lisäksi tunnin aamu- ja iltapisulenkit. Eikä tässä vielä kaikki, koirasi tullee kaipaamaan paimennusta, johon se on luotu. Ellei kotitilaltasi löydy lampaita tai lehmiä tai kanoja paimennettaviksi, joutuvat ihmiset sijaiskärsijöiksi, samoin lähiseutusi muut koirat. Ja voin vakuuttaa että kun koira pääsee siihen tilaan, siinä alkaa olla jo aikamiehenkin olkavarret koetuksella. Voin vakuuttaa tämän siksi, että tällä seudulla jossa asun, niitä bordereita on kaksin kappalein(ilman mainittua palvelustehtävää) ja molemmat on kuvailemani kaltaisia. Ei, ei koirissa sinänsä vikaa ole, mutta se paimenvietti on vain niin uskomaton. Ja tuo piirre ei niistä lähde edes ajan kanssa kouluttamalla. Näistä kahdesta toinen on jo 7-vuotias ja toinen kolme(joka on ikä jolloin oma koirani rauhoittui), eikä vieläkään merkkejä kummassakaan että rauhoittuisivat. Hirveä ooka vaan käydä toisten koirien päälle, tappelemaan. Neuvoni on: älä ota ellet ole salilla nostanut vähintään sata kiloa rautaa ja juossut vähintään puolimaratoonia jotta pystyt pitämään koirasi hanskassa.

Ei bordercollie noin paljon liikuntaa tarvitse. Mistä moinen käsitys johtuu? Itselläni on 2 bordercollieta ja belgi. Belgi on näistä se joka tykkää juosta, juosta, juosta, mutta bortsut juoksee aikansa ja rauhoittuvat välillä jopa kävelemään. Ne tykkäävätkin enempi aivotyöstä, ongelmanratkaisusta, uusien temppujen opettelemisesta.
Toki nekin parin tunnin lenkin heittävät päivittäin ja harrastavat agilityä, tokoa ja kesällä vesipelastusta. Vanhempi bortsu on paimenlinjainen, mutta meillä ei ole mahdollisuutta paimennusta harrastaa. Sen verran ollaan kokeiltu, että kyllä siitä siihen olisi. Joten ilman paimentamistakin bortsu voi elää kunhan sillä on muuta aktiviteettia.

Bordercollie on kyllä yleensä luonteeltaan sopuisa eikä rettelöi toisten koirien kanssa, ainakin omani ovat hyväluontoisia. Poikkeuksiakin näemmä löytyy, mutta itse en tunne yhtäkään rähjääjää.
Jos tuota häiriöpaimentamista pelkää niin kannattaa valita koiraksi ns näyttelylinjainen bordercollie, näillä ei ole paljon, tai joiltain puuttuu kokonaan, tuo paimenominaisuus.

Bordercollie on monesti aika herkkä/pehmeä luonteeltaan (myös kovempiakin yksilöitä on linjoista riippuen). Sille ei saa tiuskia, karjua eikä menettää malttiaan. Eikä kohdella kovalla kädellä vaan oltava varma, johdonmukainen ja oikeudemmukainen. Se lukee omistajansa tunnetiloja hyvin herkästi ja huomaa jos omistaja on huonolla tuulella tai jännittynyt, silloin se saattaa paineistua eikä kykene tai halua työskennellä ohjaajansa kanssa. Joten kovin äkkipikaiselle henkilölle rotu ei sovi.
Rotu on ihastuttava monimuotoisuudessaan. Turkin laatuja ja värejä on monia. On pitkäkarvaista, puolipitkäkarvaista ja ihan lyhyelläkin karvalla olevia. Korvat voivat olla kärjistään taittuneet tai pystyt, myöskin toinen korva voi olla pysty ja toinen taittunut.
Käyttötarkoitustakin varten on eri linjoja, eli näyttelylinjaiset, paimenlinjaiset, työlinjaiset ja näiden sekoitukset eli sekalinjaiset. Kannattaa selvittää itselleen minkälaista koiraa etsii ja kysellä eri kasvattajilta. Monet kasvattajat ei myy bordercollieta kotikoiraksi tai ensimmäiseksi koiraksi.

Aussieista ei minulla ole kovin monen koiran kohdalta kokemuksia, mutta mielestäni aussiella on hiukan enempi vartioimiskäyttäytymistä. Haukkuherkempi.
Omat bordercollieni ovat sisällä rauhallisia, makailevat omissa oloissaan.( Belgi taas ei päästä minua silmistään vaan seuraa joka paikkaan varjona kannoilla.)
Itsekkin pähkäilin jossain vaiheessa bortsun ja aussien välillä. Molemmat rodut kiehtoi ja ei niiden välillä kovin suurta eroa olekkaan. Bortsu on rakenteeltaan hiukan keveämpi ja agilityn takia valitsin sen. Käyttölinjaisista aussieista löytyy myöskin sporttimalli ja joskus on todella vaikea äkkiseltään erottaa kumpi rotu on kyseessä jos ei ole lyhythäntäinen.

Bortsu on työkoira, sille ei riitä pari kertaa silloin tällöin harjoittelu tokoa tai agia. Se vaatii aivotyötä, säännöllistä harrastamista. Pelkällä lenkkeilyllä saat aikaan vain erittäin energisen ongelmakoiran.

Bortsu on hieno koira ja super nopea sekä älykäs! Ainoa vaan, että siitä on tullut haluttu ja haettu tuonteina ties mistä. Kentällä näkyy maanisia ja hermostuneita koiria. Mutta, kun se piti saada kerta kaikilla huipuillakin on sellainen <3
Suosittelisin mieluiten ensi roduksi ennen bortsuun siirtymistä pk collieta tai schapendoesia. Molemmissa riittää noviisillekin moottoria ja osaavat kuitenkin rauhoittua vapailla. Sitten kun taitoa tulee lisää ja kentällä olleita tunteja niin ottaisin bortsun :)