Hain eroa miehestäni, koska halusin elämältäni jotain aivan muuta. Ero oli melko vaikea, sillä olin löytänyt uuden miesystävän jo ennen kuin ero laitettiin vireille. Tämä suhde ei kuitenkaan kestänyt ja olen nyt elänyt lasten kanssa yksikseni kohta neljä vuotta. Muutama miessuhde on ollut.
Exäni löysi melko pian eron jälkeen itselleen uuden naisystävän ja he ovat asuneet nyt yhdessä kolme vuotta. Aluksi en ajatellut koko asiaa, mutta nyt minua on alkanut häiritsemään se, että exälläni on suhde.
Lapset viihtyvät heidän luonaan ja tuntuvat pitävän äitipuolestaan, äitipuoli suorastaan mielistelee heitä. Minua ärsyttää, että tuo lapseton nainen leikkii perhettä minun lapsillani.
Tiedän, että tämä voi kuulostaa omituiselta, koska itsehän eroa hain, mutta tunteilleni ei voi mitään. Onko muilla samanlaisia kokemuksia?
Exäni löysi melko pian eron jälkeen itselleen uuden naisystävän ja he ovat asuneet nyt yhdessä kolme vuotta. Aluksi en ajatellut koko asiaa, mutta nyt minua on alkanut häiritsemään se, että exälläni on suhde.
Lapset viihtyvät heidän luonaan ja tuntuvat pitävän äitipuolestaan, äitipuoli suorastaan mielistelee heitä. Minua ärsyttää, että tuo lapseton nainen leikkii perhettä minun lapsillani.
Tiedän, että tämä voi kuulostaa omituiselta, koska itsehän eroa hain, mutta tunteilleni ei voi mitään. Onko muilla samanlaisia kokemuksia?
Vastaukset 113
Vanhimmat
erosit koska haluat elämältä jotain muuta. Miksi itkeä sitä tänne?
Minä halusin eron miehestäni enkä todellakaan ole pahoillani että joku sen juopon on huolinut.Sääliksi vaan käy uusi nainen,hänellä on nimittäin edessä kaikki se paska joka minulla on jo takana.
Niin, ellei mies ole muuttunut.
Tai heillä on yhteinen päämäärä, halu.
No en todellakaan halunnut provosoida. Minkä ihmeen vuoksi?
En nyt vain voi mitään sille, että jos mies olisi pysytellyt vapaana, olisi meillä ehkä uusi mahdollisuus.
Mutta ei näköjään tästä sen enempiä.
Tuo on turhaa toiveajattelua ! Tuskinpa teillä mitään uutta mahdollisuutta olisi tai tulisi, vaikka ex-miehesi olisi "vapaaksi" jäänytkin !!
Yrität nyt vaan löytää vihollisen, tämmöinen kuin miehen uusi vaimoke on hyvä kohde siihen. Ellei häntä olisi, me olisimme ... ja plaaplaa. Ellei häntä olisi, exä katsoisi lapsia ja tulisi meille synttäreille ja vaihtaisi minun autooni renkaat ja plaaplaa..
Ellei häntä olisi, exäni olisi minun hyppysissäni, minun pompotettavana, minun käyttettävissä minun tarpeisiini. Joopajoo.
En usko, että kukaan normaalin itsetunnon omaava palaa takaisin, ainakin jos ja kun ero on lähtenyt tuolla tavalla kuin sinulla. Että on jo uusi katsottuna. Olet siis pettänyt. SINÄ halusit eron! Ja sitten kuvittelet, että ex-mies jäisi itkemään sinun perääsi!
Sinun unelmasi hajosivat. Exäsi taas on rakentanut itselleen ainakin sinun silmissäsi hyvän elämän ja olet kateellinen hänelle ja mustasukkainen "äitipuolelle".
Äitipuolena olen kohtuullisen varma, ettei tämä uusi nainen leiki kotileikkiä sinun lastesi "kustannuksella", eikä edes mielistele. Olen varma, ettei hän kävele sinun ylitsesi ja kuvittele korvaavansa sinua, äitiä.
Hän vaan haluaa olla mukana lasten elämässä sen ajan kun he isällään ovat, koska hän on osa myös isän elämää. Ei häntä voi kaappiin laittaa tapaamisten ajaksi !! Hän myös näkee vaivaa ja haluaa olla mukava. Olisit iloinen, että "äitipuolella" ja lapsillasi menee hyvin, se on lasten etu!
Entäs, jos äitipuoli inhoaisi lapsiasi! Sekö sinusta se hyvä ratkaisu olisi????
Olet itse tehnyt ratkaisun elämäsi suhteen. Halusit eron lastesi isästä. Teit virhearvioinnin kun kuvittelit, että pettämällä aloitettu suhde kantaisi tai että kumppani luottaisi sinuun, pettäjään.
Nyt sinun on jatkettava elämääsi tästä mitä sinulla on.
Turha tuijottaa taaksepäin ja itkeä kaatunutta maitoa. Pyyhi pöytä ja jatka eteenpäin. Ole iloinen lastesi ja exäsi puolesta. Ja hanki itsellesi elämä.
Olipa kiukkuista tekstiä!
Lapset ovat MI-NUN. Kai minulla on sanansa sanottavana siihen, kenen kanssa he viikonloppujaan viettävät. Olen ainakin niin kuvitellut, koska MINÄ olen ne lapset SEN miehen kanssa synnyttänyt. Siis MINÄ, ei tuo miehen uusi.
Uskonkin, kuten joku toinen sanoi, että voisimme palata yhteen, ellei tuota uutta naista (joka nyt on vielä hankkiutunut raskaaksi) olisi ja ellei hän pitäisi entistä miestäni niin tiukassa otteessaan. En usko, että keskustelu hänen kanssaan tuottaisi tulosta, tuskin hän syrjään väistyisi.
Siis nainen hankkiutui raskaaksi. Mikäs oli miehen osuus?
Väkisellä pakotettu tähän hommaan, niinkö? Sillä tavallako teidänkin lapset alulle saatettiin? Hankkiuduit raskaaksi?
Mistä ihmeestä voit tietää exäsi ja hänen nykyisen vaimonsa elämästä ja sen sisällöstä??!! ´
Kuuntele itse itseäsi, olet kauhean kateellinen ja katkera. MIKSI????
SINÄ halusit erota?! SINÄ !
Ja nyt miehellä on elämä, sinulla ei . Ja sekös vituttaa!
TOivottavasti et kippaa kjatkeruuttasi lastesi päälle.
Miehelläni on jo kaksi lasta, en usko, että tuo uusi lapsi on mitenkään hänen projektinsa.
Monet uudet puolisot (naiset) kyllä näköjään kiirehtivät tekemään niitä lapsia, vaika olen sitä mieltä, että jos ottaa itselleen perheellisen miehen niin ei kannattaisi odottaa kovin paljon, koska tällä miehellä on jo perhe entuudestaan ja siitä pitäisi ensisijaisesti huolehtia.
Jos omia lapsia haluaa, kannattaa valita sellainen, jolla niitä ei jo entuudestaan ole.
Halusin erota, koska mies ei silloin tarjonnut minulle sellaista elämää kun halusin.
Nyt hän on näköjään muuttunut ja uskon, että nykyään pystyisimme parempaan elämään. Se mikä minua vaivaa on se, että tuo uusi nainen ehti väliin. En voi olla miettimättä, miten paljon hyvää elämää meillä voisi nykyään olla.
Haluaisin jakaa mielipiteitä sellaisten kanssa, jotka ymmärtävät samanlaisia tunteita. Ainoastaan sellainen voi ymmärtää, joka on itse äitinä samanlaisessa tilanteessa.
minulla on 3 lasta entuudestaan ja miehellä 1.
Ja mieheni haluaa lisää vielä, vaikka se
"ensimmäinen" perhekin on huolehdittavana.
Siis mikä perhe? Silloin kun exänsä halusi eron
hajosi tuo perhe, mieheni ymmärsi yskän ja aloitti uuden elämän. Ja haluaa lapsen minunkin kanssani, ei täällä ainakaan kukaan hankkiudu raskaaksi.
Mieheni tehtävä on huolehtia ja rakastaa lastaan, muttei hänen mistään entisestä perheestä kuulu huolehtia.Ja lapsi on aina tervetullut meille, vaikka kokonaankin,sen verran kurjaa hänellä on kun Äitinsä vaan kierii itsesäälissä ja maalailee lapsellekin omituisia kuvia siitä, jos Isä tulisi takaisin ja tuo eron alulle laittanut Äiti (jonka uusi suhde myös kariutui...) kinuaa Isää takaisin koko ajan.
Halutaankohan nykyään eroa liian heppoisin perustein, kun monet naispuoliset exät täällä uikuttaa surkeuttaan, miehet sen sijaan pysyvät miehinä ja jatkavat elämäänsä.
Siis: halusit erota, koska miehesi ei tarjonnut sinulle sellaista elämää kuin halusit. Nyt miehelläsi on sellainen elämä, jota sinäkin aikoinaan halusit ja nyt haluat miehen takaisin.
Entäpäs, jos se mies ei siltikään pysty sinun kanssa samanlaiseen, tavoittelemaasi, elämään, jota hän siis nyt elää??
Entäs, jos tämä sinunkin kaipaama elämä miehelläsi onnistuu vain ja ainoastaan tämän uuden naisen kanssa? Tai ainakin niin, ettei se onnistu sinun kanssasi?
Kyse ei siis olekaan vain ja ainoastaan exästäsi, vaan siitä kumppanista, jonka kanssa tämä mies elää.
Ymmäristkö mitä tarkoitan?
Täällä on paljon eronneita äitejä, yksinhuoltajia, uusperheellisiä. Minäkin olen sellainen. Olen kuitenkin aika tavalla erilaisella näkökannalla kanssasi.
Minusta sinun pitäisi keskittyä olemassaolevaan elämään, eikä haikailla menneen perään. Ei pitäisi havitella itselleen parisuhteessa olevaa miestä. Ja sellainen exäsi nyt on. Hän on mies, kumppani, toiselle. Ei sinulle.
Perhe, perheesi? Se on sinä ja lapset. Lasten isä ei siihen enää kuulu. Siitä pitäisi lähteä. Ja tämä kaikki ihan ystävyydellä.
Olen hyvin samankaltaisessa tilanteessa kuin exäsi. Hän ei ollut tyytyväinen pitkään liittoomme, ihastui toiseen ja erosi. Puhui lasten parhaasta, mutta itseään vain ajatteli.
Ei se uusi onni kauaa kestänyt, ja sen jälkeen on toinenkin vakavahko suhde hänellä ollut. Erosta on vain 1,5 v.
Olen nyt vajaan vuoden seurustellut uuden kumppanin kanssa, jolla on 1 lapsi entuudestaan. Olen hyvin tyytyväinen elämäntilanteeseeni. Aluksi vastustin eroa jyrkästi, mutta enää en haluaisi palata entiseen.
Olen muuttunut, ja siihen on vaikuttanut sekä ero että uusi kumppanini. Exäni sen sijaan ei mielestäni ole muuttunut/kehittynyt juuri lainkaan; yhtä vaikea ihminen on kuin ennenkin. Hän on suhtautunut nihkeästi siihen, että lapseni tapaavat uutta kumppaniani (vaikka itse hän esitteli edellisen miehensä lapsille -lue: vei kotiin yöksi- vaivaisen parin vko tuntemisen jälkeen). Tuntuu pelkäävän, että lapset pitäisivät hänestä, ehkä jopa enemmän kuin hänestä.
Miksi pitää pelätä? Sehän on lapsille vain hyväksi, että isän uusi puoliso tulee hyvin toimeen heidän kanssaan. Eihän se ole äidiltä pois - lapsilla on aina vain yksi äiti. Mietipä, jos exäsi kumppani inhoaisi lapsianne ja käyttäytyisi heitä kohtaan ikävästi.
Kirjoitit, että lapsesi ovat SINUN. No, biologisesti ajatellen kyllä, mutta ei se anna heihin mitään omistusoikeutta.
Ei exäsi kumppani ole ehtinyt mihinkään "väliin"; tehän erositte ja exäsi oli vapaa mies. Ota vastuu ratkaisustasi, elä omaa elämääsi ja anna exäsi elää omaansa.
Vaikuttaa, että sinun on ollut vaikea päästä eronne yli. Suosittelen lämpimästi eronneille tarkoitettua Fischer-seminaaria, joita järjestävät esim. Kirkon perheneuvonta ja Väestöliitto. Se ei ole terapiaa, vaan tietopohjaista ryhmätyötä, jossa käydään läpi tavanomaisimmat, vaikeat eroon liittyvät tunteet ja vaiheet. Ainakin kirkon seminaari (10 viikkokokoontumista) oli vieläpä maksuton. Se oli paras ajallinen satsaus, minkä olen koskaan tehnyt.
sä voit olla noin TYHMÄ..ei mikään ihme että miehelläsi on jo uusi. Jos hän olisi halunnut muuttua sinun kanssasi niin hän olisi sen tehnyt.
Exäsi haluaa tarjota sille uudelle sellaisen elämän mitä hänellä ei ollut sinun kanssa.
Mieti olisiko sinussa vikaa....jos miehesi ei olisi halunnut tätä uutta naista elämäänsä hän olisi nyt sinun kanssa.
Tosta aiemmasta viertistä sain idean. Hankkiudu miehellesi raskaaksi, niin aivan varmasti saat hänet takaisin. Kolme yhteistä lasta, niin ei se mies voi olla tulematta ja jättämättä perhettä pulaan. Aivan varmasti teille alkaa uusi alku.
Olisit onnellinen että ex-miehesi on löytänyt rinnalleen puolison joka hyväksyy teidän lapsenne!
Olisiko sitten parempi jos tuo nainen olisi vittumainen ämmä joka ei voisi sietää lapsiasi? Sitten itkisit täällä kuinka paha nainen syrjii ja kohtelee kaltoin lapsiasi? Niinkö?
Jokaiselle lapselle on rakkain se oma vanhempi olipa hän millainen hyvänsä. Rikkautta on se jos lapsen elämässä on muitakin turvallisia aikuissuhteita.
Todennäköisesti teidän suhteestanne ei olisi mitään tullut kuitenkaan. Oletko ajatellut että miehesi hyvät puolet ehkä tulevat esiin oikean kumppanin rinnalla?
etköhän ole ihan itse soppasi keittänyt. kuullostaa kovin mustasukkaiselta puheelta. olen samaa mieltä, että saat olla tyytyväinen koska uuden naisen ja lastesi välit ovat hyvät. Ei kukaan halua sinulta lapsia viedä. Tosin voit omalla käytökselläsi karkoittaa lapset luotasi jos lapsille tai lapsien välityksellä koitat kostaa exlle pahaa oloasi.
Katso peiliin ja MIETI missä meni vikaan...
???
liitto on aina kahden kauppa. menee taas kerran peilin eteen ja miettii...
mies on muuttunut???? ihminen on eri ihmisten kanssa erilainen... niin metsä vastaa kuin sinne huutaa...
hankkiutunut raskaaksi?Haha.Ihan sinun kiusaksesiko?
voi v...Siis miehesi ei voi mielestäsi haluta lisää lapsia uuden kumppaninsa kanssa kun hänellä niitä jo sinun kanssasi on?Sinä olet itse hajottanut sinun perheesi!!!Miksi ihmeessä mietit vielä exäsi asioita ja vielä tuollaisia mitkä eivät todellakaan sinulle kuulu!
Sellaista ne tekevät kun miehen perheestä vievät, ettei vain mene takaisin. Siinä sitten miehellä vähän ajan päästä maksamista, kun lapsia on lähes tusina kaikki eri naisten kanssa. Vapaat naiset kun ei osaa sitoutua.
siis tässä tapauksessahan miestä ei oltu kyllä viety yhtään mihinkään...Miksi pitäisikään mennä takaisin?
Jos nainen itse haluaa erota,eikö miehellä ole oikeutta uuteen kumppaniin ja oikeus tehdä lisää lapsia?
ITSE jätit!!
sun OMA vikahan tää kaikki on. Anna nyt miehesi elää omaa elämäänsä älä ruikuta sitä että ITSE pilaset kaiken.
taidat vain olla katkera siitä että omat virityksesi eivät toimineen ja miehesi on onnellinen. Käsittämätöntä ensin haluta eroa ja sitten ajatella että ehkä me saadaan tää vielä toimimaan. Sun ajatuksen juoksussa ei oo päätä eikä häntää... Mene itseesi.
Oikeastaan en kaipaa sinun kommenttejasi. Täällä on onneksi riittävän monta, jotka osaavat asettua hieman toisenkin ihmisen asemaan.
Jahas toinenkin Minna!
Minä Minna olen sitä mieltä kuin alussakin, että kolmas se on usein joka avioliiton rikkoo. Taistele vain jos siltä tuntuu, miehesi kuuluu sinulle,onhan teillä ensimmäiset yhteiset lapsetkin. Onnea.
Siis tämä ämmähän kertoi ITSE HEITTÄNEENSÄ MIEHENSÄ PIHALLE, koska hänellä oli uusi suhde.
Onko tämä kaikki nyt siis "Surullisen tytön" ex-miehen uuden puolison vika?
tyhmä mutta sunlaiselta kyrvän nuolijalta on turha odottaa toisenlaisia kommentteja.
Vittu että oot paisti, taidat olla aikaslailla mielisairas.
ajattelet sairaassa mielessäs vain omaa hyvinvointiasi
ja mustasukkaisuuttasi. Lapset EIVÄT OLE sinun he ovat
itsenäisiä ihmisiä et sinä heitä omista. vitun pahvi.
voihan elämän kevät!!!ja sun jutut eiku paranee.ihan oikeasti,mieti ny vähän...huh,huh,sun ajattelu tapaa.muutkin voi saada lapsia sun miehen kanssa kun sä ja yhteisestä päätöksestä ja RAKKAUDESTA,,,SIIS tämä uusi puoliso.koita kestää ja elä omaa elämääsi,sul sillo helpompi olla...ja muillakin....
Niin makaa kuin petaa.
Niin niittää kuin kylvää.
On aivan oikein sinulle, miten lopulta kävikään.
Todella hienoa, että ex-miehesi on löytänyt oikean naisen elämäänsa ja on onnellinen, ja lapsetkin viihtyvät kivasti tämän mukavan naisen huomassa.
sinä se olet kuitenkin lapsiesi äiti ja kyllä ne lapset sen tietävät. ei se mielistely kauaa tehoa.
Mistä tiedät vaikka tämä huorintekijä-äiti tulkitsee katkeruuksissaan mielistelyksi sen mikä on vain aitoa vilpittömyyttä ja avoimuutta, ja tämä nainen pitää lapsista aivan luonnollisella ja aidolla tavalla - ymmärtäen myös sen kuka on äiti.
Sehän on normaalia että pitkään aviossa olleet joskus tuntevat turhautumista tai vapauden kaipuuta.
Minusta sinun kannattaisi puhua ex miehesi kanssa varsinkin jos tunnet vielä jotain häntä kohtaan ja hän sinua, jos voisitte vaikka aloittaa uudestaan jo lastenkin takia. Taistele miehestäsi, kyllä keinot siihen aina keksii.
Voi olla että eron aikana tunteet vain syvenivät ja uusi elämä koittaa teille. Kysy ihmeessä, äläkä jää miettimään sitä itseksesi. Se ei selviä kuin kysymällä.
Kerro myös lapsille, miten sinusta tuntuu pahalle, että he ovat siellä vieraan ihmisen kanssa.
Sulla ei ole mitään syytä tuntea huonoa omaa tuntoa vaikka itse eroa haitkin. Ihmiset tekevät aina virheitä, isoja ja pieniä. Tuumasta toimeen, toivotan paljon onnea!
Ahaa. Tällä äitylillä on siis oikeus alkaa perheenrikkojaksi???
Onko sinulla oikeus rikkoa jonkun entisen poikaystäväsi (jonka kentis olet aikoinaan jättänyt) perhe?
Mielenkiintoinen suhtautumistapa.
Joo!!! Kannattaa ehdottomasti sanoa lapsille, että tuntuu kauhean pahalta kun lapset menevät isän luo -ja hankaloittaa tällä tavalla tapaamisia!
Se on oikea tapa: ellei äiti kykene kantamaan vastuuta tekemisistään ja omista tunteistaan, kannattaa EHDOTTOMASTI kaataa ne lasten niskaan!
Kaikki muuttuu hyväksi, kun lapsille tulee jumalaton lojaliteettikriisi ja heillä on kauhean syyllinen olo siitä, että käyvät isän luona.
Sitä on vanhana mukava muistella!
Olen joskus puhunutkin, mutta mieheni sanoi, ettei hän kaipaa entisiin aikoihin, koska hänellä on uusi elämä.
Entinen mieheni ja hänen uusi saavat kesällä yhteisen lapsenkin. Myös se tuntuu pahalta, sillä se lapsi on minun lasteni sisarpuoli, mutta minulla ei ole siihen mitään oikeutta.
Toisaalta tiedän senkin, että jossain vaiheessa heilläkin tulee suhteeseen se huono päivä ja ehkä mieheni olisi silloin valmis ottamaan minut takaisin.
Voi ihme että olet lapsellinen !!
Oma ja mieheni tapaus voisi olla sinun tapauksesi, ei kuitenkaan ole. Eroja on nimittäin.
Miehen exä nakkasi miehen ulos. Pitkään savusti, mies lopulta lähti.
Me tapasimme, minä ja mies.
Exä soitteli ja pyyteli vaihtamaan autoon renkaita, katsastamaan autoa, katsomaan lapsia silloin kun se hänelle sopi, ja niin edelleen. Riitaisin tapaamissopimuksen päätteeksi exä pyysi autokuyyti tältä ex-mieheltään. Mies vastasi että ei kiitos, hänellä on nyt vakituinen ja vakava suhde.
Nainen otti pultit. Fiksuna ihmisenä ja rakastavana äitinä hän kippasi sen lasten kautta ja lasten päälle. Lapsilla oli aika vaikeaa sitten tulla tapaamiselle äidin kaikenmaailman painokelvottomat kommentit taakkanaan.
EHKÄ hänkin kuvitteli että mies olisi kuitenkin hänen käytettävissään. EHKÄ hän kuvitteli, että ajan oloon mies alkaisi vinkua takaisin.
Hän heitteli puolihuolimattomasti tuota samaa: kun menee huonosti, niin sittenpä näkee se uusikin, sitten tulee ero...
Vaikka meille ero tulisikin, tämä mies ei exänsä luo palaa.
En usko, että sinunkaan miehesi luoksesi palaa. Turhaan ulvot hänen peräänsä. Sinä nakkasit hänet pihalle, hän rakensi itselleen sellaisen elämän kuin halusi, hän on nyt löytänyt ihmisen, joka ei ailahtele kuin tuuliviiri.
Miehesi on fiksu. Hän elää tässä päivässä. Hänellä on nyt uusi elämä, ei hän sinua enää kaipaa. Hänellä on nyt hyvä elämä. Vaikeuksia on hyvässäkin elämässä., mutta niistä selvitään, mennään eteenpäin, eikä uikuteta exän syliin. Niinkuin sinä teet.
Miksi sinulla pitäisi olla "oikeus" näiden kahden ihmisen lapseen?????? Sukulaisuussuhde tähän lapseen on sinun ja exäsi lapsilla. Ei sinulla. SINUN MIEHESI ei saa uutta lasta, vaan sinun entinen miehesi, exäsi, ja hänen vaimonsa saavat lapsen ja sinulle se ei kuulu pätkääkään. Se ei ole sinun elämäsi.
Exäsi on elämässäsi mukana vain siksi, että sinulla on yhteinen lapsi/lapset hänen kanssaan ja miltään muulta osin tämän miehen nykyinen elämä ei sinulle kuulu. Keskity omaan elämääsi.
Mietihän vähän kommettejasi.
Voitko tosiaan väittää, ettei miehesi entinen merkitse miehellesi mitään. Hänhän on kuitenkin miehesi lasten ÄITI. On aina ollut ja tulee aina olemaan, halusit tai et. Sinä et voi tätä asiaa muuttaa.
Sitä kautta miehesi ex tulee olemaan aina lähellä miestäsi ja hänellä on aina tuossa perheessä oma paikkansa, riippumatta siitä, minkä vuoksi ero tuli.
Kun asiaa tarkastelee lasten näkökulmasta ei tarvitse arpoa, keitä perheeseen kuuluu. Lasten silmissä perhettä ovat isä ja äiti ja ne lapset. Ei siinä äitipuolilla ole sellaista perheenjäsenen oikeutta. Varsinkaan niin kauan kuin lasten oma äiti on elossa.
Ei siinä tarvi entisen vaimon olla perheenrikkoja! Jos molmmilla ex:iilä on tunteita jäljellä, niin se jo sanoo, että rakkaus ei ole loppunut, ja hyvin se voi herätä henkiin.
Suhteen lämmittelyn voi aloittaa vaikka kutusmalla kahville, tai kutusmalla isä lasten synttäreitä juhlimaan tms. illanviettoon, kyllä tapoja on joilla lähestyä.
En sanonut että lapselle pitää sanoa että tuntuu pahalta jos he menevät isän luo. Äidistä tuntuu pahalta se että se uusi naikkonen häärää siellä silloin kun lapset sinne menevät. Se on ihan ymmärrettävää.
Mutta ajattele miten iloiseksi lapsetkin tulisivat jos perhe olisi taas koossa, ja perhe-elämä ennallaan.
Kyllä se nykyinen nainen lapsineen pärjää, löytää pian uuden ukon ja saapahan tuntee millaista on elää lapsen kanssa yksin. Tsemppiä ja pidän peukkuja! Rohkeutta peliin!
Siis, oletko sinä aivan järjetön vai provoatko huviksesi???
Alkuperäinen kirjoittaja on ITSE hajoittanut perheen, siis pettänyt ja sitten jättänyt miehensä ja hakenut eroa TOISEN miehen vuoksi.
Nyt ap. mankuu entistä takaisin ja syyttelee miehen nykyistä vaimoa, vaikka eihän tämä nykyinen ole mitenkään siihen eroon syypää!!
Ja sinä olet sitä mieltä, että nykyisen vaimon pitäisi jotenkin saada tietää, miltä tuntuu hoitaa lasta yksin!!!
Oletkohan nyt ymmärtänyt kaiken aivan oikein?
Kyllä minä voin väittää, ettei exä enää eron jälkeen merkitse mitään. Exä kuuluu menneisyyteen. Joskus häneen on ollut hyvinkin rakastunut, joskus hänen kanssaan on ollut hyvin onnellinen, on tehty yhdessä sitä ja tätä, mikä silloin aikoinaan on ollut mukavaa ja tärkeää ja merkityksellistä.
Mutta sitä ei enää ole, eikä sitä tule, eikä sitä saa takaisin, eikä sitä haluakaan enää.
Ero on aikoinaan ehkä ollut kipeä asia. Mutta siitäkin pääsee yli.
Kuten yhteisen elämän muistot, myös eron kipu on vain pelkkä muisto.
Elämää mennään eteenpäin.
Minä en ole exäsi uusi.
Minulla on lapsia edell. liitosta, ja EI, lasten isä ei enää eron jälkeen merkinnyt minulle mitään. Ei ollut enää mitään semmoista tunnetta, minkä pohjalle olisi voinut pariduhetta rakentaa.
Toivoin, että hän olisi vain onnellinen omassa elämässään ja että tapaamiset yms. isän velvoitteet hän hoitaisi hyvin. Ja että yhteistyö tapaamisten suhteen sujuisi hyvin, ihminen ihmiselle. Ei muuta.
Mieheni exä ON lastensa äiti. Mieheni on lapsilleen isä. Minulla ei ole mitään aikomustakaan tätä asetelmaa muuttaa. Minä en pyri äidin enkä isän paikalle. Minulla ei ole oikeuksia, ei velvollisuuksia. Olen mukana lasten viikonloppuelämässä niin paljon kuin itse haluan. Mutta tämä on muös minun kotini. Elämääni kuuluu tämä mies, ja hänen lapsensa. Näin se vain on, ja tämän kanssa yritellään opetella elämään.
Mieheni exä ei kuulu minun, meidän elämäämme. Hän kuuluu lastensa elämään.
Lapset muodostavat perhekäsityksensä ihan eri tavalla kuin me aikuiset kuvittelemmekaan. He piirtävät perhepotrettiin myös meidän yhteisen lapsemme. Kun he piirtelevät meillä, perhepotreteissa ei ole heidän biologista äitiä, siinä on nämä ihmiset, jotka täällä ovat.
Äidillään ja koulussa, kun piirustukset päätyvät äidille kotiin, kuvissa esiintyy varmaan aivan eri ihmiset.
Omat lapseni piirsivät pienenä isänsä mukaan perhepotrettiin. MINULLE sillä ei ollut tunnelatausta, lapsille oli.
Olen erillinen ihminen, kuten lapsenikin ovat. Emme ole sama, meidän tunteemma jotain ihmistä kohtaan ei ole sama. Lapset rakastavat vanhempiaan, he voivat myös tykätä monista muistakin ihmisistä. Omat lapseni kyllä tykkäsivät ko vasti isänsä uudesta "äitipuolesta". etunimellä he häntä kyllä kutsuivat, kuten mieheni lapset minua.
Vaikka lasten biologinen vanhempi kuolisikin, tätä paikkaa ei kukaan toinen aikuinen voi viedä. En minä ainakaan havittelekaan, enkä kuvittele että jotenkin korvaava olisin, JOS mieheni exä, hänen lastensa äiti, kuolisi. TAI JOS lapset muuttaisi meille asumaan.. En olisi heille äiti silloinkaan, mutta aikuinen ihminen tässä huushollissa kuitenkin, kuten nytkin.
No juuri sen takia! Kaikki me teemme virheitä joskus isoja ja joskus pieniä! Jotkut virheet ovat korjattavissa jotkut eivät. Ja tämä kuuluu niihin korjattaviin!
Ihminen osaa pyytää anteeksi ja ihminen saa anteeksi!
Kukaan meistä ei ole täydellinen, ja virheet kuuluvat elämään.
Jos tämä kirjoitaja on huomannut tehneensä virheen, hän yrittää korjata sitä, ja uskonpa että ei ole mitään syytä jättää yrittämättä.
Jos se ei onnistu, sitten se ei onnistu, mutta aina pitää yrittää.
Ja kyllä se nykyinen ymmärtää ajan kanssa jos ei muuten. Onhan se ensimmäinen perhe kuitenkin aina tärkein ja muistoja täynnä. Toinen perhe on sitten edellisen korvike, joka perustetaan, jotta jaksaisi elämässä eteenpäin. Surun ja muistojen peitto!
etkös ole vähän säälittävä kun roikut exässä.
itse olet tiesi valinnut ja entinen miehesi on löytänyt uuden naisen joka näyttää sopivan miehellesi.mikä tarve sulla on rikkoa hyvä suhde.luuletko että se mies palaa takaisin sun luo jos sotket välit.tuskinpa.olet itse halunnut eron paremman toivossa kun et sitä mieheltäsi saanut.Nyt miehesi tarjoaa sitä toiselle naiselle-ja se ilmeisesti harmittaa.mutta eikö se kerro jotain.Omalla avomiehellä on lapsia kaksi kappaletta samanlaisen pipipään kanssa kun sinä mutta silti haluaa elää mun kanssa ja suunnitellaan lapsia.Hänen lapset ovat meillä hoidossa niin lapset viihtyvät meillä ja alkukankeuksian jälkeen ovat oppineet muuten huomaamaan oman öidin manipuloimisen ja luovat oman suhteen meidän olemiseen.Jos lapsesi viihtyvät exäsi luona eikö se kerro että heillä on hyvä olla.vihoviimeinen keino on alkaa käännyttää lapsia toista vanhempaa vastaa ja tämän puolisoa.Kerron kipeän totuuden:se kääntyy sua itseäsi vastaan loppujen lopuksi.Lapset huomaavat asioita eivätkä ole tyhmiä.Jospa ottaisit elämän omiin käsiisi ja siirtyisit eteenpäin etkä roikkuisi menneessä toivoen.Äkkiä huomaat että olet edelleen yksin..vanha ja hyvin katkera.
Musta kertoo ja pitäisi kertoa kaiken se että HE perustavat perheen.Ovat vakavissaan suhteessaan ja exäsi on jättämässä lopullisesti taakseen suhteen sun kanssa ja sitoutuu nyt tähän uuteen naiseensa.eihän unohda lapsia sinun kanssa -hän unohtaa sinut.
Miten omien lasten äidin voisi unohtaa? Minusta tuo on aika järjetön vaatimus. Olen itsekin eronnut ja minulla on uusi mies, mutta kuten nimim. Minna sanoi, se alkuperäinen perhe on kyllä minä, entinen mieheni ja yhteiset lapset.
Siis minä olen sen perheeni jo perustanut, ja nykyinen mies on lähinnä aikuinen kaveri, seurustelukumppani. En voi ajatellakaan, että hän voisi olla jotain enemmän kuin lasteni isä, ex-mieheni on.
"Siis minä olen sen perheeni jo perustanut, ja nykyinen mies on lähinnä aikuinen kaveri, seurustelukumppani. En voi ajatellakaan, että hän voisi olla jotain enemmän kuin lasteni isä, ex-mieheni on."
Hieno periaate! Oikea asenne!! Sano tämä nykyiselle miehellesi ja katso mitä tapahtuu... :)
kerro meille kanssa miten käy.
Missä olen sanonut että olen eronnut?
Kumma kun aikuiset ihmiset eivät osaa lukea, mutta kommentoivat asioita joista ei tiedä!
Tuossa jo näkyy tyhmyys, kun tahallaan ymmärretään väärin.
Mitään ei tiedä ja mitään ei tapahdu ellei yritä ja tässä tapauksessa kannattaisi yrittää. On otettava tunteista selvää. Kuten sanoin virheistä oppii.
Virheet kuuluvat elämään, ja ilman niitä ei olisi mitään miksi sitä etsiä, jos se olisi itsestään selvyys.
Jaa. Sinun mielestäsi pian syntyvän vauvan pitäisi kärsiä isättömyydestä vain siksi, että isän entinen muija päätti aikoinaan erota ja nyt päättääkin haluta entisen miehen takaisin, kun yksi kyrpä lakkasikin kiinnostamasta.
Minkähän pahan tämä vielä syntymätön lapsi on tehnyt, ja minkä pahan on tehnyt tuo miehen uusi vaimo, joka ei ole ollut millään tavalla eroon syyllinen?
"...Olen itsekin eronnut ja minulla on uusi mies, mutta kuten nimim. Minna sanoi, se alkuperäinen perhe on kyllä minä, entinen mieheni ja yhteiset lapset.
Siis minä olen sen perheeni jo perustanut, ja nykyinen mies on lähinnä aikuinen kaveri, seurustelukumppani. En voi ajatellakaan, että hän voisi olla jotain enemmän kuin lasteni isä, ex-mieheni on."
Näin siis SINUN tapauksessasi, ja näin oli varmasti tämän huorintekijän ja hänen miehensäkin ajatusmaailma ja ideologia heidän avioliiton satamaan purjuhtiessaan - vielä kun perheidyllin "täydensivät" kaksi lasta. Sitten siis tapahtui kuten tapahtui, ja äiti päätti särkeä perheen, arki ei maistunutkaan, ja hän halusi maistaa "elämää", ja testata viehättävyyttään, mikä aluksi toikin -ah!- niin upean pätemisen tunteen, niin upean hienon tunteen perhearkeen verrattuna, että se veikin lopulta mukanaan. Kohtalokkain seurauksin.
Miehesi haluaa pitää yhteisten lastenne takia sinuun asialliset välit. Hänellä on uusi mukava vaimo, hänen elämänsä nainen, joka kunnioittaa häntä, ja uusi pienokainenkin tulossa vielä täydentämään heidän yhteistä perheonneaan. Miehelläsi on nyt hänen arvoisensa elämä, mihin kuuluvat tietenkin myös sinun ja hänen yhteiset lapset, jotka ovat miehelle varmasti yhtä rakkaita kuin hänelle kohta syntyvä uusi perheenjäsen. Sinä olet hänelle vain entinen vaimo, vaimo joka särki hänen perheensä ja unelmansa silloin kun kaiken yhteisen piti olla teillä vielä edessäpäin. Nyt hänellä on uusi onnellinen perhe ja uudet unelmat, mitkä hän on totisesti ansainnut. Katkeruus, mikä kirjoituksissasi miehesi nykyelämää kohtaan paistaa, ei pelasta mitään. Yritä sinäkin vaan jatkaa elämääsi omaan suuntaasi. Miestäsi on turha takaisin haikailla, naurettavan ja katkeran kuvan vain näin toimiessasi tulet itsestäsi antamaan.
Kenenkään ei pitäisi kärsiä, mutta tässä kärsii nyt ne ensimmäisen perheen lapset? Miksi se on oikein?
Kuten sanoin, ihmiset tekevät virheitä, ja tämäkin virhe on asioita jotka voi korjata! Eroaminen ei ole aina peruuttamatonta, monet menevät uudelleen yhteen ja naimisiin.
Elämä ei ole aina oikeudenmukainen, mutta täytyy aina tehdä niinkuin sydän sanoo, ja ajatella aina ensin omaa onnea. Kuka on niin hölmö, että jos on mahdollisuus saada onni takaisin, jättäisi sen käyttämättä vain sen tähden, että "loukkaisi" toista. Kyllä joka asiassa täytyy ajatella lähinnä itseään, eikä olla nynny!
Millä tavalla ne lapset kärsii? Eivätkö ne lapset kärsineet äidin huoraamisesta?
Akkahan itse kertoi, että lapset tykkäävät kovasti isän uudesta vaimosta ja kaikki menee isän luona hyvin. Minkä takia äidin pitää nyt päästä tämä onni rikkomaan vain siksi, ettei jaksa kantaa vastuuta OMISTA tekemisistään???
Juu. Itseään tämäkin muija ajatteli, kun lähti toisen miehen matkaan ja hajotti perheen. Ja nyt taas akka ajattelee itseään, kun haluaa hajoittaa toisenkin perheen.
Tosi kiva ihminen!
No mitäpä tuosta huolimaan. En todellakaan usko, että entinen mies tuollaista akkaa takaisin ottaa. Johan tuolle nauraa naurismaan aidatkin.
No just! Missä vaiheessa tämä äiti oli sanonut että on huorannut? Juuri tälläisiä tyhjiä asioita lukutaidottomat ihmiset viljelevät.
Tiedätkö ylipäätänsä mitä tarkoittaa virhe? Tiedätkö mitä tarkoittaa anteeksi pyytäminen tai katumus? Ellet, ota sanakirja, ja kommentoi vasta sitten!
Kyllä se voi olla paljon mahdollistakin että huolii.
Sille me kaikki pidetään lujasti peukkuja toivotaan onnea, eikös vain? Hyvä, sitä minäkin.
Missäkö on kertonut? Ihan ensimmäisessä viestissään kertoo, että harrasti rinnakkaissuhdetta toisen miehen kanssa ja haki sitten eroa. :-)
Nyt nyt vikisee, kun vituiksi meni ja entinen mies on paljon onnellisempi.
Ja mitä anteeksiantoon ja katumukseen tulee, niin saahan sitä katua ja anteeksipyydellä, eri asia on, saako. :-)
Ei se anteeksipyyntö ole mikään automaatti, että ensin saa tehdä mitä lystää ja sitten vain korjataan kaikki sillä, että pyydellään anteeksi.
Mies todennäköisesti arvonsa tajuttuaan poistuu perheestä jossa hän on vähäpätöinen ulkopuolinen...
EIköhän sinun kannattaisi trollata jossain aivan muualla ja jättää tämä palstatila asialliselle keskustelulle?
Mihin uskonlahkoon kuulut? Sie oot kyl iha höppänä :)
Taitaapi olla surullinentytön apunimerkki tämä nimim. Minna, millä näin henkeen ja vereen itseään täällä puolustaa.
En ole todellakaan hän. Olen vain hänen kanssaan samoilla asia linjoilla. Tekisin itse hänen tilanteessa niinkuin olen kirjoittanut. Itse en luovuttaisi missään nimessä. Toivon surulliselle onnea.
Mies ei mistään hinnasta ota entistä akkaansa takaisin.
Varsinkin kun tämä nimim. surullinen tyttö on niin helvetin tyhmä!
Nimimerkki pitäisi olla tyhmä tyttö, sen verran
kilahtaneita juttuja päästelee suustaan!
ex-miehellesi enää mitään, jos raukka niin luulet!
Lapsilla on äiti ja se on valitettavaa, että joutuu joskus tekemisiin, mutta joku luulee vielä olevansa tärkeä on silkkaa paskapuhetta.
Sinulla ei ole enää perhettä, mihin kuuluu lasten isä. Perheesi on lapset ja sinä.
Äitipuolella ei ole mielestäsi perheenjäsenen oikeutta. Että olet yksinkertainan. Uusi vaimo ole mikään lastesi äitipuoli, ja täysin normaalin perheenjäsenen veroinen sinunkin lapsille silloin kun he vierailevat isänsä luona.
Heillä on perhe, kun syntyy vauvakin. Sinulla EI!
Ex-miehellesi ei varmaan ole tullut edes mieleen, miettiä yhteen palaamista.
Mutta kerro hänelle ihmeessä tunteistasi, niinkun täällä joku neuvoi. Saavatpahan ainakin hyvät naurut!
Halusin itse aikoinani kolmatta lasta mieheni kanssa ja hän lupasi, että ehkä joskus tulevaisuudessa, koska nuo kaksi olivat vielä niin pieniä. Tuolloin hän ei ollut halukas.
Nyt hän tekee lapsen tämän toisen naisen kanssa. Eikö tämäkään saisi tuntua pahalta, koska hän tavallaan pettää lupauksensa siinä??????????
En siis usko, että tuo kolmas lapsi olisi mieheni projekti, koska hänen mielestään aikoinaankin kaksi lasta riitti.
Tarkoitat kai ette saa vaimoasi enää takaisin? Siinä on ero.
On hyvä aina lohdutaa itseään sillä ettei ottaisi takasin, ettei jätetyn osa tunnu niin pahalta.
Toivotat onnea alkuperäiselle. Sitä täällä kaikki toivoo, kaikille.
Mutta se onni ei tule sillä, että uikuttaa exää takaisin, yrittää hajoittaa exän nykyisen perheen ja haikailee menneeseen. Se ei tule sillä, että kivttelee ja unelmoi älyttömiä.
Onni omaan elämään tulee vain ja ainostaan kun tekee jotain itse itsensä eteen. Tämä nainen on tehnyt: hän halusi jotain parempaa. Sen sijaan että hän olisi pyrkinyt siihen silloisen miehensä kanssa, hän petti miestään ja halusi erota ja rikkoa itse sen perheensä ja kuvitteli että se parempi elämä on tämän uuden kanssa.
Ei ollut. Ero tuli. Se harmittaa.
Ja entäs mies: sen sijaan että olisi uikuttanut ja jäänyt paikoilleen, alkoikin elää elämäänsä ja löysi uuden kumppanin, jonka kanssa on tulossa yhteinen lapsi, ex-mies on onnellinen, rakastunut, hän saa uuden kumppaninsa kanssa lapsen.
Ja sekös vituttaa.
Miksi kummassa tämä alkuperäinen ei tee itse samoin: ala elää omaa elämäänsä, etsi onnea siitä mitä on nyt on.
Ei, hän haikailee menneen perään,hän haluaa rikkoa vielä toisenkin perheen.. toivottavasti ei onnistu.
Ei kukaan tervejärkinen mies palaa takaisin pettäjä-vaimon luo !
Joo. Tottahan nyt sentään kuka tahansa ottaisi pettävän akan tai väkivaltaisen ukkonsa takaisin.
Miksi et vaihda maisemaa ja jätä tätä palstaa asialliselle keskustelulle?
miehesi varmasti muistaa kenestä ero on lähtöisin ja syyn miksi.Luuletko että hän pystyy unohtamaan mitä on tapahtunut ja uhraamaan nyt sen mitä on tällä hetkellä.Suuret luulot itselläsi.Lapsiaan rakastaa mutta se ei tarkoita että rakastaisi sinua.Hän rakastaa uutta naistaan joten hyväksy se.
Ilmeisesti ne päivät kun lapset viettävät miehesi ja hänen perheensä kesken ja sinä olet yksin on saanut sinut noin katkeraksi.
Tuollainen vanhojen lämmittely ja menneisyydessä eläminen-thats life.Olet tehnyt elämässä suuren väärän valinnan vuosia sitten ja so....sinä maksat siitä nyt.Olisit miettinyt aikoja sitten kummalla päällä kannattaa ajatella ylä vai alapäällä ja sen mukaan tehdä ratkaisuja.Täydet sympatiat saa miehesi ja hänen perheensä.
Jos kuvittelet että miehesi rakastaa ja unelmoi sinusta.Tiedän sen että nykyisen avomieheni entinen puoliso teki tuota samaa puhui erosta ja siitä erotaan ystävinä ja oli suhde.Tänä päivänä olemme onnellisia ja se mitä mies ajattelee exästään ei todellakaan ole mitä rakkauden huumaa:usko pois se teksti ei kestä päivänvaloa ,kertoo että elämänsä paras päätös että pääsi eroon siitä nartusta -ja kertoo myös kun lapset tarpeeksi suuria mikä oli eron syy.Oletko miettinyt sitä mitä miehesi tulee kertomaan myöhemmin eron syyksi....koska lapset ksyysvät sitä tasan joskus.Meilläkin mies on sanonut että hän kertoo kun te ymmärrätte asioita.
Se miksei halunnut hankkia kolmatta lasta sinun kanssa...ehkei hän haluunnut sitä sinun kanssasi..mieti..
Voi pyhä yksinkertaisuus! Siis eiköhän se ole aivan oma äidin ongelma, mitä tunteita exän uusi kumppani aiheuttaa hänessä? Mikä oikeus niitä on kaataa lasten niskaan?! Terapeutti olisi oikea osoite.
Isällä on oikeus uuteen elämään, johon kuuluu uusi kumppani. Alkuperäisen mukaan kyse ei edes ole mistään pikasuhteesta, vaan tämähän on ollut asiantila jo vuosia. Kyse on siis uudesta perheestä, jota eron järjestäneellä äidillä ei ole mitään oikeutta kyseenalaistaa, saati sabotoida.
Tosissaanko uskot, että lapset olisivat onnellisia ja tasapainoisia, jos heidän elämänsä sekoitettaisiin perusteellisesti jo toisen kerran (oman äidin toimesta)? Vähän vastuullisuutta noihin puheisiin, pliis.
päätä pakota niin ihmiset tekee virheitä. Yhden suuren virheen on tehny sun ukkos silloin kun on suhun tutustunu. Ajatusmaailmasi on hiukan naiivi kuten myös sinä.
Meinaatkos, että jos sä teet jonkun virheen elämässäsi, et yritäkkään korjata sitä?
Loukkaat ystävääsi, vanhempiasi jopa lapsiasi, mutta olkoot, ei se mitään, annat asian olla! Niikö sä teet?
Hajotat jonkun vieraan kotona jotain, mutta annat senkin olla, eihän se ollut sinun, korjatkoon itse?
Näin voi myös suhteessa tehdä. Jos tekee virheen, voi sen korjata tai ainakin yrittää. Ja voihan olla, että toinen ajattelee juuri sanoin.
Niin rakkaudessa on kaikki sallittu, ja mitä ei tekisi itsensä ja varsinkin lastensa takia, kuin yrittää ehjätä perheen. Siinä lapsetkin oppivat, että aina ei kannata ja tarvi luotuttaa, ja että anteeksi pyytäminen ja antaminen on tärkeintä.
huomaan että olet tyhmä ja et YMMÄRRÄ pointtia.
Se että alkuperäisen kirjoittajan exä löysi uuden elämän toisen kanssa on hieno asia. Sillä eihän se vanha suhde ilmeisestikkään toiminut ja muijahan se lähti vieraan kyrvän perään.
Vaikka tämän alkuperäisen kirjoittajan tuttavat sanovat että se naikkonen tunki väliin ym..ei tarkoita sitä että he oikeasti ajattelisi niin.
Vaan he sanovat näin koska ei jaksa kuunnella tän katkeroituneen yh:n tilityksiä.
jonka sietäs olla jossain suljetullaosastolla ainakin kommenttien perusteella. Arvaanko oikein että miehesi jätti sinut..?
katkera ja kaikenlisäksi epätoivoinen missähän on kunniasi ja arvosi. Ei näköjään missään koska tuollaista skeidaa kirjoittelet.
mielestä voi huorata ja ryypätä perheen rahat ja käyttäytyä sopimattomasti MUTTA SIMSALABIM ton kaiken saa anteeksi. Ex mies jättää onnellisen elämänsä sen takia että ex muija haluaa hänet takaisin jo on ämmä tämä minna.
Minna on todennäköisesti mankunut exää takaisin, hän ei ole ajatellut sitä että varmasti kaikki nauraa tälle anteeksipyyntö riittää minnalle...
"Nyt hän tekee lapsen tämän toisen naisen kanssa. Eikö tämäkään saisi tuntua pahalta, koska hän tavallaan pettää lupauksensa siinä?????????? "
..Voi kiesus...ota ihan oikeasti ne luojan luomat aivot käteen ja mieti vähän mitä suustasi päästelet ja kirjoittelet..
Ekaksi, sinä ja miehesi olette jo eronneet!!
Tokaksi miehelläsi on uusi elämä, johon kuuluu hänen
nykyinen elämänkumppani ja heidän tuleva lapsi!!
Kolmanneksi olet jo ex-puolisosi kanssa keskustellut asiasta josko hän sinut takaisin ottaisi ja hän sanoi, ettei sinua takaisin enään huoli. Eikö tämä jo kerro sinulle jotain..?
Kirjoituksesi osoittaa ainoastaan sen, että olet harvinaisen kypsymätön ihminen.
Anna jo ex-miehesi elää jo omaa elämää!!
T: Meikä
Onko kiva olla vahingoniloinen? Taitaa olla! Sulle ilmeisesti on itsellesi tapahtunut jotain vastaavaa, ja nyt on kiva kun jollekin muulle on käynyt samoin, joten nyt loistat ja ja nautit!!
Sori, en voi muuta kun olla pahoillani puolestasi, että olet noin syvästi KATKERA ( täällä suosikki sana) omasta epäonnistuneesta elämästäsi, että nautit kaikien ihmisten vastoinkäymisisistä. Tuollaiset ihmiset ovat jotain helvetin syvältä, eivätkä itsekkään tiedä minne kuuluvat, no eipä ne taida kuulua minnekkään!
joka ei katkeruudeltaan osaa elää omaa elämään. miksi hän ei muuten etsi uutta miestä? eikö kelpaa kenelekkään?
Sitä kautta miehesi ex tulee olemaan aina lähellä miestäsi ja hänellä on aina tuossa perheessä oma paikkansa, riippumatta siitä, minkä vuoksi ero tuli.
- eiku lapset ovat aina osa miehen perhetta, ei exä. Olet pettänyt hänet, lähdit toisen matkaan ja nyt olet kateellinen, että hänellä menee hyvin ja haluat hänet takaisin?...
Eka järkytys oli ilmeisesti se, että exä on nyt onnellinen toisen kanssa. Kohta tulee toinen: et ole osa hänen perhettä eikö se tule pelastamaan tai auttamaan sua, koska olet sen lapsen äiti.
Fiksuinta mitä voit tehdä on olla iloinen hänen puolestaan ja onnellinen siitä että lapsesi saivat vielä yhden ihmisen joka heistä välittää, siis sun exän uuden naisen. Minunkin vanhemmat ovat eronneet ja usko pois, mukava äitipuoli todellakin voi olla rakas ja osa perhetta! Sun kateus taas on osa sun mielikuvitusta.
Oma äiti on aina oma äiti ja jos exän uusi nainen hyväksyy sen lapsia ja tekee parhaansa mitäs vikaa siinä muka on?
Varo ettei susta tuu säälittävää exää ja jatka elämääsi! ;)
Etköhän sinäkin pettänyt jonkun lupauksen kun toisen miehen syliin lensit? Vai sanoiko pappi jotain siihen suuntaan, että vuoroin vieraissa..?
Minä en antaisi uskottomuutta anteeksi vaikka polvillaan kerjäisi.
Minä toivon ainakin, että tämä ex-mies uuden vaimonsa kanssa saa hyvän elämän jota ei ex-vaimo kurjista!
Aloittaja itse tuhosi perheensä, ehkä pitäisi miettiä ennenkuin toteuttaa.. Millä oikeudella hän nyt tuhoaisi tämän uuden vaimon (ilmeisesti) ensimmäisen perheen? Sitähän täällä peräänkuulutat, että se on se ainoa oikea perhe, joten suodaan se nyt tälle uudelle vaimolle, joka toivottavasti kunnioittaa miestään siinä määrin ettei ala muita miehiä lämmittelemään.
Jälkiviisaudesta on monta hyvää sanontaa, ex-vaimo voi nyt nieleskellä sitä kalkkia!
Minkä takia tämän uuden naisen pitäisi kokea millaista on elämä yksin?
Hänhän ei ole tässä millään tavalla syyllinen mihinkään.Exällä ei puolestaan ole enää mitään oikeutta mennä hämmentämään uutta suhdetta johon on jo vauvakin tulossa..
Voi luoja!Millä tavalla ensimmäinen perhe on jotenkin toista tärkeämpi??Ei ole enää mitään ensimmäistä perhettä,vain lapset!
Rakastaako mies vähän vähemmän(jos ollenkaan mielestäsi)uutta ja ainoata olemassa olevaa perhettään?Voi olla niinkin ettei ensimmäisestä perheestä ole mitään hyvää muisteltavaa ja uudessa suhteessa kaikki on kohdallaan..
Mitä sinä sitten siinä vielä ruikutat?Aika suoraan on jo exäsi asian esittänyt!
Voit tietysti jäädä haikailemaan hänen peräänsä vaikka loppuelämäksesi,mutta ehkä kannattaisi kuitenkin jatkaa ihan omaa elämää ja jättää miehesi perheineen rauhaan.Aika säälittävää...
siis hän ei edelleenkään OLE ENÄÄ SINUN MIEHESI!
Hän ei halunnut sinun kanssasi enää lapsia mutta uuden kumppanin kanssa haluaa,kova paikka...
No tässä tapauksessahan se katumus on nyt aivan turhaa,ex ei halua palata yhteen.Hänellä on uusi perhe.Piste.
Monissa tapauksissa palla yhteen. Meidän talossakin pariskunta päätyi yhteen, mikä oli loistava juttu. Kyllä niitä viisaita ihmisiä on, ja se jos mikä on aikuista toimintaa. Vapaitahan vilisee kuppilat täynnä ukkomiehiä pyydystämässä.
Harvemmin uudessa ns. perheessä on mikään kohdallaan. Se isin uusi nainen on ainakin niin häiriintyny, että pohtii koko loppuelämänsä miten kadottaisi isin ex vaimon ja lapset koko loppuelämäkseen miehen mielestä!
Siinä onkin työsarkaa, isi kun haluaisi viettää lastensa kanssa enemmän aikaa, mutta nämä hippiäiset vaativat miestä muuttamaan elämänsä niin ettei siihen lapset enää kuulu.
Ja jos kuuluu, niin viimeistään siinä vaiheessa aletaan toinen vaihe, eli tehdään miehen elämästä niin hankala, että keksitään aina menemistä tai muuta tekemistä, kun isi lähtisi lasten luokse. Ja eikä sekään riitä, jos isi ei ymmärrä, niin aletaan suora karkoitus kohti ex vaimoa ja lapsia, ja haukutaan heidät lyttyyn, ja kerrotaan miehelle perättömiä asioita ja keksitään kauhujuttuja, että miesparka on lähes aivopesty viikon päästä, eikä muista että ex vaimoa ja lapsia on koskaan ollutkaan!
Niin, semmoisia te olette, eikä vain minun mielestä vaan kyllä meitä löytyy, jotka ovat kokeneet kuinka julma se toinen ylimääräinen pyörä voi suhteessa olla...!
Mahdoitko lukea koko ketjua?
Ex-vaimo oli itse pettänyt miestään, sitten tuli ero jonka jälkeen mies oli vapaa etsimään uutta suhdetta jos halusi. Suhde ex-vaimoonhan katkesi hänen omasta aloitteestaan(=pettäminen), elikkä suhdetta ei enää ollut. Uusi vaimo on vapailta markkinoilta itselleen sinkkumiehen löytänyt.
Jos tässä nyt häiriintyneitä etsitään niin sinä ja ketjun aloittaja voitte vilkaista toisiinne.
No ihmisiähän on moneen lähtöön..On myös niitä inhottavia ex-vaimoja jotka haluavat tuhota EX-miehensä ja uuden vaimon suhteen..Koska eivät osaa jatkaa elämäänsä eteenpäin.Ja on varmaan niitä inhottavia uusia vaimojakin.
Minä en kuitenkaan tunnista itseäni jutustasi,meillä miehen lapset saavat olla niin paljon kuin haluavat ja myös ex-vaimo uusine perheineen on tervetullut kyläilemään aina kun haluaa.Minun ei todellakaan tarvitse miettiä loppuelämääni miten kadottaisin mieheni lapset,on parempaakin ajateltavaa.Meillä myöskään isi ei lähde lastensa luokse,lapset tulevat meille, niinkuin kuuluukin..
Meillä ainakin kaikki on kohdallaan.Todella ikävää jos sinulla ei ole.
Niin ihan pakottaa pitää varmaan mukaan niitä ukkomiehiä sieltä baarista..
Toiset ovat myös niin hienoja että arvostavat sitä uutta perhettään niin paljon että eivät palaa takaisin vanhaan kurjuuteen...
Järkyttävää jos isä ajatelee noin lapsistaan, että uudet ihmiset hänen elämässään on tärkeimmät kuin entinen kurjuus johon lapsensakin kuuluu.. huh huh! Tuollaiselle miehelle ei soisi yhtään lasta ei ainakaan lisää enää... sääli lapsia, että ovat olleet isälle kurja taakka..!
Ehkäpä halusit vaan ymmärtää väärin vai onko jotain ongelmia asioiden sisäistämisessä? "Joo" tuskin tarkoitti, että vanhimmat lapset olisivat isälle ongelma. Ex-vaimo täällä vinkuu pettämänsä miehen perään ja kiusaa ex-miehensä nykyistä suhdetta.
Kukahan tässä kiusaa ja ketä? Nykxät vaan on yleensä niin torveloja, että eivät huomaa mitä ovat perheelle aiheuttaneet. Rikkoneet perheen ja aiheutaneet lapsille korvaamatonta tuhoa.
Mutta jos omaa noin alentavan ymmärrys tason, ei ole ihmekkään, että isätkin alkavat ajattelemaan lapsistaan pelkkää pahaa ja alistumista tahtomattta heitä tapaamaan.
Ongelma on nämä naikkoset, ei se entinen perhe. Isä monasti haluisi lapsia tavata, mutta monesti uhataan heittää mies pellolle jos niin tekee.
En voi taaskaan muuta sanoa kuin että mieletöntä yleistystä.
Tapaamisista päättävät lapsen huoltajat. Eivät nyxät. Jos exä ei tapaa lastaan, on se ihan hänen omaa päätöksensä.
Minulla menee aina lapsi edelle. Ei siinä olisi mahdollista toisen uhkailla.
No, sitten tuo yleistys mm. edeltävässä tekstissä. Nyxä on siis aina joku kaamea naikkonen, joka on rikkonut perheen ja erottanut isän lapsistaan... Hmmm...
Eihän se noin mene.
Itselläni ainakin aikoinaan avioliitto päättyi ihan omaan mahdottomuuteensa. Isä on silti aina tavannut lastaan. Ei tulisi mieleenkään haukkua hänen nyxäänsä naikkoseksi, tai syyttää häntä isän virheistä. Tai väittää häntä perheenrikkojaksi. Naurattaa koko ajatus!
Sitten olen itsekin "nyxä". En tosin ole rikkonut kenenkään perhettä. Olivat jo ihan valmiiksi eronneet, kun tapasin mieheni.
Enkä myöskään ole estänyt miestäni tapaamasta lapsiaan. Päinvastoin. Yksi lapsi jopa muutti meidän luoksemme asumaan.
Joten kannattaisi nyt vähän ajatella millä tavalla yleistää asioita ja ihmisiä.
Täällä aletaan mielestäni liian helposti haukkumaan toisia, joskus kannattaisi kriittisessä mielessä pari kertaa vilkaista peiliin. Täydellistä ihmistähän ei ole.
Aurinkoista helmikuuta!
Niin,voi olla takana kurja avioliitto,vaikka lapsia olisikin.Jos on uusi perhe ja kaikki menee hyvin,tottakai uusi perhe on tärkeä.Ja normaalille ihmiselle lapset entisestä suhteesta ihan yhtä tärkeitä kuin ennenkin.
Se että ex-puolison kanssa on ollut kurjaa ,ei tarkoita että olisi myös lasten kanssa kurjaa..
Mulla on hieman samanlainen tilanne ja voin kertoa, että kyllä exilläkin se vanha suola tuppaa janottamaan.
Me olimme olleet mieheni kanssa erossa jo nelisen vuotta ja exällä uusi vaimo ja lapsi. Kerran kuitenkin meille lapsia palauttaessaan exä jäi vielä pyynnöstäni iltaa istumaan kahville ja suostui aloitteeseeni ja lämmittelemään sitä sitten päädyttiinkin. :-)
Yhteiselämästä ei ole ollut puhetta, mutta tiedän, että koskaan me ei erota lopullisesti.
Toisinaan olen ajatellut, että niin en päästä tapahtumaankaan. Jos ex alkaa hankalaksi lasten tai muun suhteen niin kerron koko jutun sen nykyiselle vaimolle. Ilkeää, mutta suutuspäissäni joskus niin mietin.
Kylläpä olikin tunteilla tekemistä sen kanssa, että ex-miehesi käväisi vetäisemässä sinua!
"Koskaan me ei erota lopullisesti"? Voi hyvä sylvi, mikä akka!
Voithan alkaa myös kiristämään aina kun olet puuttessa, jos et anna, niin kerron nykyiselle.
Helvetin hullu!
Ei ne exät käy vaan vetäisemässä, kyllä siinä on tunteita paljon mukana. Eikä niitä miehiä paljon tarvi kiristellä, kyllä ne on valmiita tulemaan kun kutsut käy,ja joskus tulee itsekin.
Se on niiden uusien myötä kun viehätys katoaa, niin muistuu parhaat hetket vaimon kanssa mieleen, joten ex vaimo on kuin magneetti mikä vetää puoleensa.
Minun entiseni, se lähes 100 kiloinen ja alkoholisoitunut (katkollakin ollut) lehmä ei kyllä tuo muuta kuin painajaismaisia muistoja mieleen.
jooo-jos exä käy hankalaksi niin minä=NYXÄ kerronkin sille, että sen entisellä ukolla oli eukkoja ennen muakin....niiiin. ja kerron vielä että ei sen entinen ukko tiennyt rakkaudesta mitään ennenkuin tapasi mut. NIIIIIIII !
Minkähän takia se ex-miehesi ei kerjää takaisin luoksesi jos vielä tunteita olisi? Taisi tietää entuudestaan mistä löytyy helppo nakki!
Jos on niin aikuinen, että naimisiin menee, täytyy olla myös valmis kantamaan virheidensä seuraukset. Ei pelkkä anteeksipyyntö riitä saamaan luottamusta takaisin.
Hyi kun oikein yököttää ajatus, että menee sänkyyn sen takia, että saa jonkun kiristuskeinon..voisi verrata täysin rahan ottamiseen!
Vanhasuola janottaa aina välillä..ja ei se sitte ihme olekaan kun uudet vaimokkeet skitsoaa ja vihaa exiä millon milläkin verukkeella..se vaan on niin että yhteiset lapset ym muu yhdessä koettu ei ihan hetkessä katoa, tuskin koskaan :)
Mutta koittakaa vaimokullat ja muut nyksät pysyä nahoissanne..."isi vie taas lapsia kotiin..."
kuvitella kun omaa norsun vartalon ja katkeruus paistaa läpi.
Jos sua käy joku vetäsemässä niin säälistä vetäsee, exä on hyvä haavoittuvainen hätävara jos ei ole muutakaan.
Sä taidat olla aika noita jos pystyt sanomaan että mulla on norsun vartalo? Tosiasissa olen hoikkaa laatua, ja ex mieheni sanoikin että hän ei ole koskaan rakastanut ketään niin paljon kuin minua, eikä tule rakstamaankaan. Sanoipa vielä vartalostani, että sulla on loistava vartalo ja olet nin hyvän näköinen, että hän on aina ollut ylpeä minusta! Niin, että katkeruuteen mulla ei ole aihetta.
TYHMÄ ihan oikeasti vain imbesillit tulee tänne todistelemaan suhteensa "lujuutta" ja vartalonsa ihanuutta.
Ja miksi mies on ex??? kai sussa jotain vikaa on ollu ja on edelleen ainakin kun noita sun ajatuksia lukee.
Hoh hoh hoo... niin se vaan on, että olen kuin kukka joka juuri on puhjennut!
Aivan, olen valloittava, ja aivan häikäsee kun peilistä katsoo....
Niin, exä ei kestänyt kun miehet olivat kuin takiaisia kun minut näkivät...juu, olet vielä tyhmempi!
Olet pelkkä panopuu ilman maksua
Jostain kumman syystä tuli vanhoja sanontoja mieleen..
Kauneus ja järki ei viihdy samassa päässä.
Moni kakku päältä kaunis vaan on silkkoa sisältä.
Joka itseään kehuu, se itsensä alentaa.
Ihme kun se ex-ukkos ei ollut ylpeä kun olisit muillekin kelvannut, vai meniköhän se ihan näin..
Toivottavasti lapsenne on perinyt älynlahjat isänsä puolelta!
Olen sitten tosi onnekas, kun minulla on molemmat. Kauneus ja äly.
Mieti sinä vain ikivanhoja sanontoja, ja yritä elää niiden mukaan.
Exä on yhä ylpeä minusta. Harmi, että ei mua enää jaksa hän kiinnostaa.
naikkonen ei kiinnosta ketään muutakaan
... mutta koitan ajatella asian niin, että
lapsilla ei ole koskaan liikaa ympärillään aikuisia jotka välittävät :)
... voi olla, että se aito välittäminen tuntuu sinusta mielistelemiseltä :)
... mutta kannattaa miettiä asia niin, että kuinka vaikea on tämän uuden löytää paikkansa jo valmiissa perheessä ja toki hänen pitää tehdä vaikutus mieheen ja näyttää ainakin tulevansa toimeen lasten kanssa.
... jos ei tule niin tue sinä lastasi ja näytä rakkautesi ja se että heillä on pysyvä turvallinen koti luonasi - sillä jos exäsi luona on "ikävä" olla lapsi saattaa myös alkaa tuntemaan itsensä irtolaiseksi - lapseksi jolla ei ole paikkaa missään...
terkuin..
uusperheen lapsi, nyk. yh
Ja toisella palstalla kerrot, kuinka salaa hiiviskelet exäsi ja hänen uuden vaimonsa kodissa! Jos olisi minun nykyisellä tuommoinen exä niin ilmoittaisin poliisille.
johan kehtaat!!!!häpeä!turha haikailla vanhan perään,mitäs jätit hyvän miehesi paremman elämän toivossa.ja kaiketi miehelle oli vain helpotus,kun löysi uuden ja toimivan parisuhteen.oliskos parempi jos lapsista ei tämä uusi avo-tai aviovaimo välittäisi,tuskin hän mielistelee lapsiasi,sinua kun otaa pannuun,kun lapsesi pitävät hänestä.eikö manipulointi ole onnistunut sulta...syö omaa lääkettäsi,sitä saa,mitä tilaa.olet ärsyttävä.hanki itelle elämä ja uusi mies....jos nyt joku huolii...