Päätin lähteä poimimaan lakkoja,
suurelle suolle.
Pakkasin reppuni,
kahvia keitin termospulloon,
eväsleivät valmistin,
otin mukaan myös kiikarin,
mutta toveriksi tahtoisin,
mukavan kaverin.
suurelle suolle.
Pakkasin reppuni,
kahvia keitin termospulloon,
eväsleivät valmistin,
otin mukaan myös kiikarin,
mutta toveriksi tahtoisin,
mukavan kaverin.
Vastaukset 20
Vanhimmat
tulenko auttamaan pakkaamisessa?
mutta tule vähän
paremmalla tuulella.
Ota saappaat mukaan
ja omistatko lakkaämpärin.
Vai pelkäätkö hyttysiä tai
kyykäärmeitä, karhukin voi tulla vastaan
siellä suurella suolla.
Mutta kaunis siellä on maisema,
komeat ovat lakat,
linnut laulavat,
äänillä kummallisilla,
niitä ihmettelen.
Muistit taitoni.
Sulle opettaisin,
katsoa tarkkaan,
pientä kulkijaa.
Päivä on kaunis,
puolipilvinen,
tuulee hiukkasen.
Hyvä on kävellä,
kun tietää maastot ja polut.
Siellä on suolampi,
lokit kirkuvat,
joutsen siellä pesinyt,
kuovit ja suokukot.
Keväisin siellä kurjet tanssivat,
ilmoille huutavat,
laulunsa huumaavan.
Mutta nyt piti lakkoja,
hillaa katsella.
Metsäkirvisen pesällään,
älä vaan tallaan,
pesässä pieniä poikasia.
Onko siellä metsäkirvinen,
minä en huomannut laisinkaan,
missä se asustaa,
miltä se näyttää,
soma se taitaa olla,
siltä se kuulostaa.
Kaunis kuin sinä,
sinuakin suojelen,
ettet suonsilmään katoa,
menisi koko elämäni,
tai,
niinhän aina kuitenkin käy.
Osaan suolla kulkea,
älä suojele liikoja,
kulje mukana kaverina,
hauskana toverina,
hellänä ystävänä.
Kuulla tahtoisin,
oppia linnuista,
kerro ystäväni,
kerro minulle.
Siellä nuolihaukka kaartelee,
ilmojen prinssi,
lentotaituri,
suolla pesä männyssä,
korkealla.
Otan sinua kädestä,
haluan tuntea lämpösi,
olla yhdessä,
sinisen taivaan alla.
se taitaa olla melko harvinainen lintu.
vai onko, aika vähän tunnistan.
Ilmojen taituri?
Otan sinua kädestä,
pidän minäkin sinusta.
Jaksatko vielä kävellä,
minulla alkaa olla nälkä,
keitämmekö nuotiokahvit,
haluaisin olla lähelläsi.
Olen laittanut kahvit pulloon.
Tämä on soidensuojelualuetta,
saako siellä tulia tehdäkään?
Istu tähän viereeni,
käännetään sankot nurinpäin.
hilloja emme muistaneetkaan.
Tiedän niitä olisi tuolla
metsäsaarekkeen luona.
juodaan kahvit,
mieleni sitten sinne tekevi.
Nautit maastossa olemisesta,
näen sen sinusta,
vai minuako kuikuilet,
kahvit juomme rauhassa,
tule lähemäksi, kaipaan sinua,
nyt hyvä, kiitos, tuoksuu hyvälle.
Suopursu on tuoksuni,
huomasitko sen?
Mutta niitä hilloja,
täytyy mennä hakemaan,
ei tule reissusta,
muuten mitään,
pusu poskellesi ja
rauhoitu.
laitan sinulle verson ,
hiuksiisi tuoksun,
lämmin suukkosi ,
anna toinen, tuntuu niin hyvältä,
Tuolla keltainen ,
sieltä täytämme ämpärit.
Tämä hillakuume
on paha tauti.
Kerran sua varoitin.
Tule nyt,
hillaa valtavasti,
poimi ahkerasti.
Ei nyt suukotella,
tai yksi vielä.
välähti.. en ole koskaan hillojen keskellä,
rakas voisimmeko nauttia elämästä .....
Minä nautin monenlaisista
elämyksistä.
Mutta sinä kaipaat nyt hellyyttä,
siltä kuulostat.
keräämme täältä kotiin viemiset,
ilta on pitkään valoisa,
tule ystävä, saamme täältä ämpärit täysi.
Pääsemme kotiin.
Kiitos kun mukana olit.
Nyt saat suukkoja,
niin paljon kuin haluat.
Tule rakkaani!