Tasakatot tulossa.

Tasakatto on ihan järjetön ratkaisu pientaloon. Syystä ettei ole räystäitä. Seinien saderasitus kasvaa .. ja tässähän ei sitten lämpimämmät talvet ole eduksi! Puuttuvat räystäät ovat merkittävä syy 70/80 lukujen tiiliverhoiltujen koulujen ongelmiin. Sade kastelee seinän ja vesi imeytyy eristeisiin, koska tiili ei pidä vettä eikä tiiliverhouksen takana ole tuuletusrakoa.

Olen asunut 70-luvun tasakattoihmeessä. Seinissä pelkällä puunsuojalla käsitelty puuverhoilu. Se maalattiin 10 ensimmäisen vuoden aikana kahteen kertaan uusiksi. Eikä piisannutkaan, joka toinen vuosi olisi pensseliin pitänyt tarttua, jos olisi seinät halunnut nättinä pitää koko ajan.

Sateella ei voinut tuulettaa. Pieninkin tuulenvire puski sadevettä sisään. Ikkunoita ei voinut jättää yöksi auki, jos oli sateen uhka. Olo oli sietämättömän tuskainen lämpimällä ja sateisella kelillä! Reiluilla räystäillä varustettu talo oli ihan toista maata! Ainoastaan myrskysää pakotti sulkemaan ikkunat.

Toisaalta harjakatto on järjetön ratkaisu isoihin ja korkeisiin rakennuksiin, esim asuinkerrostalot. Korkean talon harjakatolta tippuva lumi tai jää voi tappaa ihmisen -> katon laidalle pitää rakentaa vankat lumiesteet, mutta niistä huolimatta voi olla tarpeen tilata lumenpudottajat töihin kerran tai kaksi talvessa. Se tulee kalliiksi. Etelä-Suomalaiset ammattilaiset laskuttavat työstään ja katon korjaaja, joka korjaa lumenpudottajien kattoon hakkaamat 50 reikää, laskuttaa työstään.

Kerrostalon korkeudesta johtuen harjakaton räystäistä ei ole iloa - vähäinenkin tuuli riittää räystäistä huolimatta painamaan sadeveden seinille tai avoimista ikkunoista sisään. Siispä kerrostaloon tasakatto ja pientaloon harjakatto.

lattapäänä_lainehille kirjoitti:

Tasakatto on ihan järjetön ratkaisu pientaloon. Syystä ettei ole räystäitä. Seinien saderasitus kasvaa .. ja tässähän ei sitten lämpimämmät talvet ole eduksi! Puuttuvat räystäät ovat merkittävä syy 70/80 lukujen tiiliverhoiltujen koulujen ongelmiin. Sade kastelee seinän ja vesi imeytyy eristeisiin, koska tiili ei pidä vettä eikä tiiliverhouksen takana ole tuuletusrakoa.

Olen asunut 70-luvun tasakattoihmeessä. Seinissä pelkällä puunsuojalla käsitelty puuverhoilu. Se maalattiin 10 ensimmäisen vuoden aikana kahteen kertaan uusiksi. Eikä piisannutkaan, joka toinen vuosi olisi pensseliin pitänyt tarttua, jos olisi seinät halunnut nättinä pitää koko ajan.

Sateella ei voinut tuulettaa. Pieninkin tuulenvire puski sadevettä sisään. Ikkunoita ei voinut jättää yöksi auki, jos oli sateen uhka. Olo oli sietämättömän tuskainen lämpimällä ja sateisella kelillä! Reiluilla räystäillä varustettu talo oli ihan toista maata! Ainoastaan myrskysää pakotti sulkemaan ikkunat.

Toisaalta harjakatto on järjetön ratkaisu isoihin ja korkeisiin rakennuksiin, esim asuinkerrostalot. Korkean talon harjakatolta tippuva lumi tai jää voi tappaa ihmisen -> katon laidalle pitää rakentaa vankat lumiesteet, mutta niistä huolimatta voi olla tarpeen tilata lumenpudottajat töihin kerran tai kaksi talvessa. Se tulee kalliiksi. Etelä-Suomalaiset ammattilaiset laskuttavat työstään ja katon korjaaja, joka korjaa lumenpudottajien kattoon hakkaamat 50 reikää, laskuttaa työstään.

Kerrostalon korkeudesta johtuen harjakaton räystäistä ei ole iloa - vähäinenkin tuuli riittää räystäistä huolimatta painamaan sadeveden seinille tai avoimista ikkunoista sisään. Siispä kerrostaloon tasakatto ja pientaloon harjakatto.

Lue lisää

Pulpettikatto on myös hyvä vaihtoehto. Mutta talostahan se riippuu, mikä on hyvä kattomalli.

Nykyään seinät osataan muuten suunnitella siten, ettei eristeiden kastuminen ole ongelma. Ilmastointi pitää talon viileänä (tai lämpimänä) kelillä kuin kelillä, eikä ikkunoita pahemmin tarvitse availla. Tasakattoa voi, oikein rakennettuna, käyttää myös kattoterassina, ei ollenkaan huono piirre rakennuksessa. :)

Just, 2 kerroksen korkuinen olohuone, jossa 5 metriä korkea lasiseinä suoraan etelään. Jo monet vuodet tämä aivopieru on ollut asuntomessuilla esillä. Koneellinen kylmästöinti on pakollinen, muutoin talo = sauna. Ikkunoiden pesu ja kattoon sijoitetun "tähtitaivaan" (20 kpl lyhyikäisiä ja energiasyöppöjä halogeenilamppuja) vaihto edellyttää tellinkien rakentamista.... ja tämä pitää tehdä ainakin kerran vuoteen.

Kunnollisilla räystäillä saadaan aikaan aurinkosuojauskin. Sehän se ensimmäinen askel pitäisi aina olla, kun sisälämpötilaa pyritään alentamaan. Kesällä räystäs blokkaa suurimman osan korkealta paistavan auringon paahteesta, mutta keväällä ja syksyllä aurinko paistaa "alta lipan", antaen ilmaislämpöä.

Niissä maissa, missä tasakatot ovat muotia, aurinko paahtaa keskipäivällä melkein zeniitistä -> ikkunoiden varjostus lipalla tai räystäälle ei ole tarpeen. Illalla/aamulla asia ratkaistaan luukuilla tai ikkunaan integroiduilla, ulkopuolisilla, kaihtimilla.

Suomen ilmastossa ulkopuoliset kaihtimet eivät tahdo kestää -> meillä kiinteä lippa tai räystäs fiksumpi. Vaan suostuuko arkkinikkarit piirtämään lippoja etelän mailta kopioimaansa kuutoimalliin....?

Ehkä sittenkin parempi pidättäytyä meidän ilmastoomme sopivassa talomallissa =harjakatto. Tai käyhän sen puolikaskin eli pulpetti.

TheRat kirjoitti:

Pulpettikatto on myös hyvä vaihtoehto. Mutta talostahan se riippuu, mikä on hyvä kattomalli.

Nykyään seinät osataan muuten suunnitella siten, ettei eristeiden kastuminen ole ongelma. Ilmastointi pitää talon viileänä (tai lämpimänä) kelillä kuin kelillä, eikä ikkunoita pahemmin tarvitse availla. Tasakattoa voi, oikein rakennettuna, käyttää myös kattoterassina, ei ollenkaan huono piirre rakennuksessa. :)

Lue lisää

Suunnitella osataan, mutta työn laadun valvonta on jätetty viime vuosikymmeninä sattuman varaan.
Pelkällä suunnittelulla ei lopputuloksesta ei vielä voi tietää yhtään mitään.