Leski kuoli. Pesä jakamaton. Molempien varat ja velat ilmoitettava lesken perukirjassa. Ilmoitetaanko ensin kuolleen puolison varat ja velat hänen kuolinhetkensä arvoon (= silloinen perukirja) vai lesken kuolinhetken arvoon? Saanut ristiriitaisia neuvoja.
Perukirjan arvo
Huhhuhtätärumbaa
10241
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kun ositusta ei ole tehty kuolinpesien välillä, pitää jälkeen kuolleen perukirjassa ilmoittaa ensiksi kuolleen varat, (ja velat, jos vielä on) vainajan avio-oikeuden alainen varallisuus (omaisuus, joka oli puolisoiden eläessä) ja avio-oikeudesta vapaa omaisuus (saatu tai ansaittu toisen puolison kuoltua tai avioehdon tai muulla perusteella puolison eläessä). Kaikki edellä mainittu arvostetaan lesken kuolinpäivän arvoon.
Juuri niin. Lisäksi on ilmoitettava kaikki se omaisuus, joka mahdollisesti on luovutettu ensin kuolleen puolison kuolinpesästä hänen kuolemansa jälkeen (esimerkiksi rahavaroja perillisille perintöverojen maksuun).
thx. seuraava ongelmakohta: kun ensiksi kuolleen puolison perukirjassa "pesän velat" (nehän täytynee nyt toistaa tuoreutettuna lesken perukirjassa?) ja lisättävä uutena kohtana lesken pesän velat. Verottaja vakuutti ettei ensiksi kuolleen puolison tietojen tuoreutta vaikuta enää jo maksettujen perintöverojen määrään. toivottavasti ei
Jos tarkoitat hautajaiskuluja yms., niin ei niitä enää lesken perukirjaan kirjata, sillä ne on varmaan maksettu jo. Maksut tietysti ovat vähentäneet saldoa. Mutta jos on ollut vaikkapa asuntolainaa, niin se pitää tietysti kirjata nyt uudestaan lesken kuolinhetken arvoon. Ja tietysti pitää selvittää millä varoilla velkaa on lyhennetty (jos siis on). Jos leski maksanut niin lesken kuolinpesällä voi olla saatava ensin kuolleen kuolinpesältä ja ensin kuolleen kuolinpesä tietysti vastaavasti velkaa lesken kuolinpesälle.
Aika työläitä nämä lesken jälkeen tehtävät perunkirjoitukset, jos ensin kuolleen jälkeen on jäänyt ositus toimittamatta.
Ensiksi kuolleen pesän velat eivät kuulu toisena kuolleen perukirjaan, on ne maksettu tai ei. Pesän velat ovat perintökaaren (ja perintö- ja lahjaverolain) erityissäännöksen mukaan vähennettävissä vainajan varoista mutta tasinko lasketaan avioliittolain mukaan.
Tasinkoa laskettaessa otetaan huomioon vain ositusperusteen syntyhetken mukaiset vainajan varat ja velat, joihin pesän velat eivät kuulu. (tietenkin arvon muutos huomioidaan) Ensiksi kuolleen varat ilmoitetaan toisena kuolleen perukirjassa tasingon määrän selvittämiseksi, jos muita varoja tai velkoja ilmoitetaan, ne pitää eritellä selvästi.
Kyllä ne ensin kuolleen velat kirjataan lesken perukirjaan ihan samoin kuin ensin kuolleen omaisuuskin, jos ositus on toimittamatta. Jos velat jätettäisiin pois, se vääristäisi laskennallisen osituksen.
Kirjoitin pesän veloista (PK 18:5), en vainajan veloista. Jos pesän velat huomioitaisi osituksessa, leski olisi kiertäen osaltaan vastuussa vainajan hautaamisesta ja pesänselvityksestä, näinhän ei ole.
Vainajan velat kuuluu tietenkin kirjata, kuten varat. Samoin kuuluu selvittää mihin ensin kuolleen varallisuuden kasvu tai väheneminen perustuu, että voidaan arvioida kuuluuko muutos huomioida osituksessa.
Ensiksi kuolleen lapset jäävä,viimeksi kuolleen perukirjasta pois.
Eivät tule saamaan mitään tietoa lesken perukirjasta. Jos haluavat saada niin riitauttamalla.
Heitä ei edes kutsuta perukirja tilaisuuteen.Ottolapsena tilanne olisi toinen.
Perukirjan arvon mittaa verottaja 6kk jälkeen josta kyllä tulee dokumentti perijälle.
Ensiksi kuolleen velat ovat vainajan kuolinpesän velkoja.
Muistakaahan myös tämä verottajan hyppyyttämistouhu tämän kuvion yhteydessä, niin kauan kun kuolinpesä on jakamatta olisi tärkeää antaa valtakirja jollekin - vaikkapa kuolinpesän osakkaalle jos on riittävän sopuisa kuolinpesä - kuolinpesän asioiden hoitoon verottajankin suhteen. Verottaja lakkauttaa vainajan tilin heidän kirjoissaan ja jos on esim. tulossa veronpalautusta ja kuolinpesä haluaa nämäkin varat haltuunsa, se joutuu joka tapauksessa tekemään valtakirjan erikseen tätä tarkoitusta varten - jokaisen kuolinpesän osakkaan allekirjoituksella varustettuna.
Myös jos vainaja on edeltäneen vuoden aikana myynyt jotain omaisuuttaan myyntivoittoverotusta aiheuttavalla tavalla tai kuolinpesä myy, verottaja kyselee lisätietoja kaupoista joissain tapauksissa - esim. osuuspankki ei toimita verottajalle automaattisesti joidenkin rahastojensa myyntien verotustietoja kuten hankintahintoja, verottaja kyselee näitä sitten jälkikäteen.
Jotta välttyy kovin hankalaksi muodostuvilta kaikilta kuolinpesän osakkailta kerättäviltä allekirjoituksilta erikseen joka valtakirjaan niidenkin asioiden yhteydessä, kannattaa tehdä heti alkuun jo perukirjatilaisuuden yhteydessä sellainen valtakirja verottajan suuntaan, millä voi hoitaa kaikki tulevat yhteydenpidot verottajaan. Jos verottajalle ei toimita sen kyselemiä tietoja ja vieläpä ajoissa, se voi johtaa kuolinpesälle tuleviin ylimääräisiin veroihin mm. näihin myyntivoittoverotuksiin liittyen. Ja ne mahdolliset veronpalautuksetkin jäävät pahimmillaan noutamatta.
Tämä kuolinpesän vainajan tilin lakkauttaminen verottajan kirjoista ennen kuolinpesän jakamista ainakin on verottajan suunnalta aivan turhaa byrokratiaa aiheuttava toimenpide. Vainajan/kuolinpesän viimeisimmässä veroilmoituksessa vaan sitten lukee, että vainajan tili on verottajan kirjanpidossa lakkautettu ja verottajalle pitää toimittaa uusi tilinumero juurikin tuon veronpalautuksen saamista varten. Useimmiten se olisi edelleen se sama tili, mille edesmenneelle vainajalle on elinaikanakin tulleet ne mahdolliset veronpalautukset.
Verottaja vaan on "suuressa viisaudessaan" ottanut ja mennyt sen tilin lakkauttamaan omassa kirjanpidossaan - sopii aiheutetusti kysyä että minkä ihmeen takia.
"Verottaja vaan on "suuressa viisaudessaan" ottanut ja mennyt sen tilin lakkauttamaan omassa kirjanpidossaan - sopii aiheutetusti kysyä että minkä ihmeen takia."
Mistä se verottaja tietäisi kenelle maksaa velkansa, (veronpalautuksen) jollei kuolinpesä kerro? Vainajahan on voinut ilmoittaa kenen tahansa tilinumeron palautusta varten mutta se ei enää hänen kuoleman jälkeen ole välttämättä kuolinpesän (eli perillisten tahto) ja he ovat ne velkojat. Voi olla, että usein mutta ei aina ole sama tili ja helpompaa selvittää ennen kuin jälkeen maksun.
Verottajalta löytyy lomakepohjat, joilla voi ilmoitta kenelle paperit, mihin tilille ja kenellä on oikeus puhua kuolinpesän puolesta.