äidin kp ja isän kp. molemmat jakamattomia. voiko ne jakaa yhdessä tai ainakin yhtäaikaa. miten tapahtuu? ja onko molempien omaisuutta ja velat arvostettava viimeksi kuolleen kuolinhetken?
kaksi kuolinpesää
kerropas
5449
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Miksi pitää sotkea 2 eri asiaa yhteen?
Ei kai se ole vaikeaa tehdä ensin kuolleesta ositus ja jakoa ja sen perään jako viimeksi kuolleesta.
"onko molempien omaisuutta ja velat arvostettava viimeksi kuolleen kuolinhetken?"
Perinnönjaossa noudatetaan, jollei muusta sovita, jakoajankohdan käypiä arvoja.
"äidin kp ja isän kp. molemmat jakamattomia. voiko ne jakaa yhdessä tai ainakin yhtäaikaa. miten tapahtuu?"
Jos vanhemmilla on yhteiset perilliset eikä ennakkoperinnöistä kiistaa ole, voitte jakaa pesien yhteenlasketun säästön tasan ilman edellä käypää ositusta. Tämä edellyttää, ettei kummankaan pesän velkojien oikeutta loukata eli että velat on maksettu tai katettu.
Kaksi kuolinpesää osoittaa että vainajientahto on olla jakamatta kuolinpesiä.
Joten olisi varmaankin perusteltua perustaa yhtymä kuolinpesistä,se joka haluaa päästä
yhtymästä eroon ,myyköön osuutensa yhtymälle.Ositus tulee tehdä kuolinpesien kesken
sen jälkeen jako,aika pirstaleiseksi menee jos on kiinteistöistä tai maanpinta-aloista kysymys.
Euroja on paljon helpompi jakaa.Viimmeksi kuolleen kuolinpesä vastaa kuolinpesien veloista
Käräjäoikeuden päätökseen asti.
Miten ihmeessä osaat tehdä tällaisesta asiasta niin vaikean? Kuolinpesäyhtymä... joo, ei.
Jos näillä vainajilla on yhteiset perilliset, niin kaikki voidaan hoitaa kerralla ja yhdellä asiakirjalla. Siinä todetaan vain, että kun perinnönjättäjille on yhteiset perilliset, niin ei ole tarvetta erilliselle ositukselle.
Jos perinnönjättäjillä on omia lapsia (eli lapsia muun kun sen toisen kuolleen kanssa), niin ositus pitäisi tehdä. Jos kaikki perilliset sopivat asian, niin osituksen ja perinnönjaon voi hoitaa niin kuin parhaaksi katsoo (tuo minulle, se sinulle).
Suosittelen osituksen ja perinnönjaon tekemisen kerralla. Muuten kaikkien pitäisi ensin allekirjoittaa osituspaperi ja hyväksyä se, sitten allekirjoittaa toinen perinnönjakopaperi ja hyväksyä se. Liian monimutkaista, ei hyvä.
Jos sitten aletaan tehdä ihan oikea ositus, niin se on jo vaikeampi juttu. Ositettava omaisuus on se joka on listattu ensin kuolleen perukirjassa, mutta tämä omaisuus ositetaan jakohetken mukaiseen arvoonsa (paitsi jos joku asia on myyty, jolloin se arvostetaan myyntihetken mukaiseen arvoonsa). Ja sitten on tietysti kysymykset avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta, vastikkeista jne. jotka vaikuttavat lopputulokseen.
Pidät osituksen ja jakokirjojen tekoa liian työläänä.
1 kuolleen jakokirja voidaan nimetä ositus ja jakokirja.
2 kuolleen pelkkä jakokirja.
Kun nämä dokumentit tehdään samaan aikaan niin muutama allekirjoitus lisää ei ole ylivoimaista.
Tuollainen helpoimman takaa tekemisen ajattelu kopsahtaa joskus omaan nilkkaan.
Olen aiemminkin kirjoittanut pesistä joissa oli perillisinä alaikäisiä.
Siinä kanssa yrittivät näppärästi jakaa yhdellä jakokirjalla, eivät tajunneet että pesässä oli mukana 2 muutakin kuolinpesää.
Lisäksi 2 ensimmäisen pesän perillisen leski jolle kuului tasinkona omaisuutta.
Jako oli kyllä sorvattu oikein mutta muuten kaikki sekaisin.
Eli 4 jakokirjaa sekä selvitykset jo jaetuista (ilman jakokirjaa) varoista maistraatille.
Miettikää jakokirjoja tehdessä että täysin ulkopuolinenkin ymmärtää mitä jaetaan ja kelle, älkää olettako että kaikkihan sen tietävät.
Ei se ole ylivoimaista tehdä jokaisesta perinnönjättäjästä oma jakokirja.